Ellatiivi, inessiivi

...

Adessiivi

Adessiivin pääte on -llA. Se liittyy vokaalivartaloon, joka on heikko, jos sanassa on astevaihtelua. Esim. kato+lla, juni+lla, sedä+llä, seipäi+llä. Ulkoisena olosijana adessiivi ilmaisee jonkin päällä olemista (lattia+lla, pöydä+llä), mutta se voi ilmaista myös esim. jonkin läheisyydessä olemista, omistajaa, välinettä, aikaa ja tapaa.

Päällä: Matto on lattia+lla. Kupit ovat pöydä+llä. Vaatteet ovat tuoli+lla. Läheisyydessä: Tavataan koulu+lla. Ilmoitus on ove+lla. Omistaja: Minu+lla ei ole rahaa. Perti+llä on uusi vene. Väline: Kirjoitan kynä+llä. Tapa: Puhukaa kova+lla ääne+llä.

Aika: Talve+lla voi hiihtää. Yö+llä pitäisi nukkua.Ensi viiko+lla lähden Lappiin.

Esimerkit:

1.Vaan yöllä nekin purkautuivat eikä aamulla enää sitä muistanut mikä iltasilla oli kerälle kokoontunut.(78)PT

2.Kaikista ikävimmiä olivat kesällä pyhä-illat.80 PT

3. No, minä nyt olisin yhden Antin sitten jo unohtanutkin kukatoes, mutta eikös se tule syksyllä kaupunkiin kuin oli sanonut.132. Marja Jotuni, Novelleja, 1974

4.Mutta minä ajattelin aamupäivällä vielä, ettei minua noin vainoteta.148. Marja Jotuni, Novelleja, 1974

5.Iltäpäivällä taas, että miksi minua ei voitaisi ottaakin, jos hiikseentulee. 148. Marja Jotuni, Novelleja, 1974

Ablatiivi

Ablatiivin pääte on -ltA. Se liittyy vokaalivartaloon, joka on heikko, jos sanassa on astevaihtelua. Esim. poja+lta, rakkai+lta, viide+ltä, perhei+ltä.

Ulkoisena erosijana ablatiivi ilmaisee siirtymistä jonkin päältä pois (lattia+lta, kato+lta), mutta se on yleinen myös merkityksessä saada tai pyytää jotakin joltakulta. Edelleen ablatiivi ilmaisee aikaa, määrää ja ominaisuutta sekä aistivaikutelmaa. Esimerkkejä:

Liike pois päältä tai läheisyydestä: Otatko maton lattia+lta?Reino nousi penki+ltä. Saada tai pyytää jotakin joltakulta (habitiiviadverbiaali): Lainasin rahaa äidi+ltä. Pyydän sinu+lta anteeksi.

Aika: Viini on vuode+lta 1991. Lopetamme tä+ltä päivä+ltä.

Määrä, mitta:Perunat maksavat markan kilo+lta. Ominaisuus: Hän on luontee+lta+an vilkas.

Esimerkit:

1. ...Eilista tuntui, että hän päivä päivältä tulisi äitstä yhä kauemmaksi. 84 Juhani Aho Papin Tytär

Akkusatiivi ja partitiivi

Objektinsijaisia ajan ja määrän ilmauksia käytetään yleensä nykykielen tapaan: myönteisessä lauseessa ilmaus on akkusatiivissa, kielteisessä partitiivissa. 1600-luvun grammaatikot Petraeus ja Martinius suosittavat samoin "akkusatiivia" vastaukseksi kysymykseen 'kuinka kauan'

Akkusatiivi

Akkusatiivi ei ole samalla tavalla morfologinen sijamuoto kuin muut suomen sijat. Se on tavallisesti nominatiivin tai genetiivin näköinen. Akkusatiivi on partitiivin ohella objektin sija, esim. Luen kirja+n, kirja+t. Lue kirja! Vain persoonapronomineilla ja interrogatiivipronominilla ken on morfologinen akkusatiivi: minu+t, sinu+t, häne+t, mei+dät, tei+dät, hei+dät; kene+t

Partitiivi

Partitiivi on nominatiivin ja genetiivin ohella subjektin sija ja akkusatiivin ohella objektin sija. Se esiintyy myöspredikatiivissa ja partitiiviattribuuttina. Vanhastaan se on ollut ns. yleinen erosija, jolla on lokaalis-ablatiivinen merkitys: luo+ta, kauka+a, koto+a. Partitiivilla on kaksi päätevarianttia: -A ja -tA. Pääte liittyy yksivartaloisissa sanoissa vahvaan vokaalivartaloon ja kaksivartaloisissa sanoissa konsonanttivartaloon.

Esimerkit:

1. Koko sen päivää oli Elli kuitenkin äidin läheisyydessä ja auttoi häntä talouden toimissa.(80)

2....oli se mies itsekinpappilassa käynyt ja viipynyt siellä yön ja seuravan päivän.(81)

3. Joka kesän oleskelen heidän luonaan jonkun viikon ja nautin siitä, että on ainakin kaksi onnellista maailmassa.164 PR

4. Harra Kalm on koko ajan istunut kammarissaan lukemassa. 166 pr