1. Akkusatiivi

Akkusatiivi ei ole samalla tavalla morfologinen sijamuoto kuin muut suomen sijat. Se on tavallisesti nominatiivin tai genetiivin näköinen. Akkusatiivi on partitiivin ohella objektin sija, esim. Luen kirja+n, kirja+t. Lue kirja! Vain persoonapronomineilla ja interrogatiivipronominilla ken on morfologinen akkusatiivi: minu+t, sinu+t, häne+t, mei+dät, tei+dät, hei+dät; kene+t. http://www2.edu.fi/ymmarrasuomea/

Esimerkit:

1....oli se mies itsekinpappilassa käynyt ja viipynyt siellä yön ja seuravan päivän. Juhani Aho, Papin Tytär, 81

2. Joka kesän oleskelen heidän luonaan jonkun viikon ja nautin siitä, että on ainakin kaksi onnellista maailmassa.Juhani Aho, Papin Rouva,164

3. Harra Kalm on koko ajan istunut kammarissaan lukemassa. Juhani Aho, Papin Rouva, 166

4. Jos ei muuta estettä olisi, niin saisitte minusta nähden olla täällä vaikka koko talvenkin. Juhani Aho, Papin Rouva, 219

5.Kerranpahän näkee meidän rouvakin nauravan, sanoivat piiat keskenään. Juhani Aho, Papin Rouva, 231

2. Partitiivi

Partitiivi on nominatiivin ja genetiivin ohella subjektin sija ja akkusatiivin ohella objektin sija. Vanhastaan se on ollut ns. yleinen erosija, jolla on lokaalis-ablatiivinen merkitys: luo+ta, kauka+a, koto+a. Partitiivilla on kaksi päätevarianttia: -a/-ä ja –ta/-tä. http://www2.edu.fi/ymmarrasuomea/

Pääte -a/-ä on lyhyen vokaalin ja monikon tunnuksen j:n jäljessä: aamu-a, aamu-j-a, suura-a, seuro-j-a. –ta/-tä on pitkän vokaalinm diftongin ja konsonantin jäljessä:puu-ta, pui-ta, las-ta, mie-sta.(Mullonen)

Kiinteissä sanaliitoissa tai yhdyssanoissa partitiivi voi ilmaista aikaa: tuota pikaa, tätä näkyä, yhtaikaa, parastaikaa.(Mullonen)

Esimerkit:

1.Minun olisi kuitenkin täytynyt mennä noutamaan rahakirjettäni, joka oli maannut postissa jo useampia päiviä. Juhani Aho, Papin Rouva, 211

2. Monta päivää ennen puhuttiin koulussa siitä, mitä kukin päällensä panisi... Juhani Aho, Papin Tytär, 242

3. Päiviä myöten sitä vähitellen alkoi tottua siihen elämään. Juhani Aho, Papin Tytär, 38

4. Koko sen päivää oli Elli kuitenkin äidin läheisyydessä ja auttoi häntä talouden toimissa. Juhani Aho, Papin Tytär, 81

3. Genetiivi

Esimerkit:

1.Mutta muutamien päivien kuluttua alkoi Olavi jo kyllästyttää puutarhan hoito. Juhani Aho, Papin Rouva, 202

2. Vasta jonkun ajan kuluttua sai Elli rohkeutta kysyäkseen, oliko Olavi mennyt kävelemään. Juhani Aho, Papin Rouva, 202

3.Myöhään illalla, vasta auringon laskun jälkeen palasivat he venheellä kotiin. Juhani Aho, Papin Rouva, 231

4. Vähän ajan perästä tuli sinne ylioppilas. Juhani Aho, Papin Tytär, 91

5. Päivä kului päivän perään. Linnankoski, Pakolaiset, 113

3. Essiivi, translatiivi ja instruktiivi

5.1 Essiivi

Essiivin pääte on –na/-nä. Se liittyy vokaalivartaloon, joka on vahva, jos sanassa on astevaihtelua. Esim. poika+na, reippaa+na, äiti+nä, entisi+nä.

Vastaa kysymyksiin: minä? millaisena? milloin?

Essiivi ilmaisee aikaa, olosuhteita ja korvaa predikatiivilausen. Nuorena harrastin urheilua = kun olin nuori. Mikä sinusta tulee isona? = Mikä sinusta tulee sitten, kun olet iso. (Suomen kielioppi ulkomaalaisille, 87)

Essiiviä käytetään:

1. jos ajanilmauksena on juhla- tai viikonpäivä: Maanamtaina meillä on 6 oppituntia. Vappuna pidetään juhlakulkue.

2. päivämäärissä: Tenttikausi alkaa kesäkuun kuudentena päivänä.

3. jos ajanilmoituksena on sanaliito tai yhdys-sana: Eräänä iltana istutiin yhdessä. Kuumana kesänä on paljon paarmoja. Kesäaamuna, lauantai-iltana jne.

Tällaisessa sanaliitossa esiivi ilmaisee määrättyä ajanjaksoa (tänä iltana, viime yönä, huomispäivänä, ensi keväänä). Vrt. adessiiviin, joka ilmaisee epämääräistä ajanjaksoa (illalla, yöllä,, päivällä, keväällä). (Suomen kielioppi, Mullonen)

Essiiviä käytettäessä on kysymys täsmällisestä ajan ilmauksesta, esim. Tämän kuun kolmantena päivänä, huomenna, jouluna, sunnuntaina, ensi vounna. http://www.vvks.info/lauseoppi/

Esimerkit:

1.Seuravina vuosina innostua Elli lukemaan. Juhani Aho, Papin Tytär, 77

2.Ja nyt tulee hän tänne ja on täällä jo tänä iltana! Juhani Aho, Papin Rouva, 127

3.Täällä maan sydämmessä päin en ole käynyt sitten kun ensimmäisinä ylioppilasvuosinani. Juhani Aho, Papin Rouva, 136

4.Hyvin nukkuneena heräsi Olavi seuraavana aamuna, hauska ja mielyttävä tunne ruumiissaan. Juhani Aho, Papin Rouva, 147

5.Vieläkö te haaveksitte kauniina kesäiltoina niin kuin ennen? Juhani Aho, Papin Rouva,149