Essiivi
Essiivi on alkuaan yleinen olosija. Sen alkuperäinen merkitys on lokatiivinen eli paikallinen (esim. luona, alla, päällä). Essiivin pääte on -nA. Se liittyy vokaalivartaloon, joka on vahva, jos sanassa on astevaihtelua. Esim. poika+na, reippaa+na, äiti+nä, entisi+nä.
Vastaa kysymyksiin: minä? millaisena? milloin?
Muodostus:
sanan vartalo + -na/-nä (astevaihtelusanoissa vahva aste)
|
onnellinen opettaja poika joulu juhannus |
onnellise- opettaja- poja- juhannukse- joulu- |
onnellisena opettajana poikana jouluna juhannuksena |
Essiivi ilmaisemassa aikaa: Milloin? a) viikonpäivät, viikonloppu ja juhlapäivät:
maanantaina, sunnuntaina, viikonloppuna, pääsiäisenä,vappuna, jouluna, itsenäisyyspäivänä b) vuosi: Minä vuonna sinä olet syntynyt? Olen syntynyt vuonna 1965. c) viime, tänä, ensi, seuraava + essiivi: viime kesänä, tänä talvena, ensi syksynä, viime torstaina, tänä iltana Esimerkkejä: Me käymme saunassa lauantaina.Viime kesänä satoi paljon vettä. Lapsena menin joka kesä mummolaan. Nuorena halusin tulla kampaajaksi. Juhla- tai viikonpäivä; ajanilmaus, johon liittyy attribuutti:
Joulu+na olen kotona. Sunnuntai+na saa levätä. Ensi talve+na lähden Espanjaan.Mi+nä päivä+nä hän tulee? Kahte+na yö+nä on ollut hallaa.
Aiemmin essiivejä muodostettiin myös konsonanttivartalosta. Nykyisin konsonanttivartaloiset essiivit ovat kiteytymiä, jotka usein esiintyvät vain fraaseissa: huomen+na, täyn+nä (< täyt+nä, huom. assimilaatio), tois+sa (alk. tois+na) vuon+na (< vuot+na), lasna t. lassa 'lapsena',nuorra miessä 'nuorena miehenä'
Esimerkit:
1.Seuravina vuosina innostua Elli lukemaan.(77)PT
2.Ja nyt tulee hän tänne ja on täällä jo tänä iltana! (127) PR
3.Täällä maan sydämmessä päin en ole käynyt sitten kun ensimmäisinä ylioppilasvuosinani. 136 PR
4.Hyvin nukkuneena heräsi Olavi seuraavana aamuna, hauska ja mielyttävä tunne ruumiissaan. 147 PR
5.Vieläkö te haaveksitte kauniina kesäiltoina niin kuin ennen? 149 PR
Translatiivi
Pääte: -ksi
Vastaa kysymyksiin: miksi?/keneksi?, millaiseksi?, kuinka pitkäksi ajaksi?
Translatiivi on vanha yleinen tulosija. Alkuaan sillä on ollut lokaalis-latiivinen merkitys (kauaksi,sisemmäksi; lokaalinen tarkoittaa paikkaa ilmaisevaa; latiivi on vanha tulosija). Translatiivin pääte on -ksi. Se liittyy vokaalivartaloon, joka on heikko, jos sanassa on astevaihtelua. Esim.englanni+ksi, viikonlopui+ksi.
Translatiivin päätteen loppu-i:n paikalla on -e omistusliitteen edellä. Esim. onne+kse+si, yksi+kse+nne.
Muodostus: sanan vartalo + -ksi
|
mies nainen terve päivä |
miehe- naise- tervee- päivä- |
mieheksi naiseksi terveeksi päiväksi |
Ajanilmaukset a) Kuinka pitkäksi ajaksi? Jochen tuli Suomeen kolmeksi kuukaudeksi. Menen maalle viikoksi. Me menemme lasten kanssa retkelle koko päiväksi. b) Mihin aikaan? Miksi ajankohdaksi? Menemme elokuviin kahdeksaksi. He tulevat meille viikonlopuksi. Hän lupasi tulla kotiin kuudeksi.
Milloin? (missä järjestyksessä) Ensimmäiseksi menemme saunaan. Hän tuli laulukilpailussa viimeiseksi. Aluksi käydään kaupassa ja sitten tehdään ruokaa. Seuraavaksi meidän täytyy siivota tämä talo.
Samoin kuin essiivi myös translatiivi ilmaisee asemaa, tehtävää, ominaisuutta tai tilaa predikatiiviadverbiaalin sijana, esim.
Tyttö aikoo lääkäri+ksi.
Lauri tuli surullise+ksi.
Sää muuttui selkeä+ksi.
Myös translatiivia käytetään ajanmääritteenä, esim.
Tulen joulu+ksi kotiin.
Ostan ruokaa sunnuntai+ksi.
Kesä+ksi menen Ruotsiin.
Esimerkit:
Translatiivi
1.Hän oli jäykistynyt ja vaalennut muutamiksi päiviksi, niin että sitä toveritkin huomasivat.(77)PT
2.Viimeksi riisui hän silmälasinsa uimahuoneen ikkunalle ja sukeltautui kuin hylje veteen, puhkuen ja päristen mielihyvästä ja tyytyväisyydestä. 152 PR
3. Sinnehän me aijottiin yöksi. 163 Papin Rouva
4. Hymyily oli hänelle hyvin kaunis ja niellyttävä ja hän sanoi jäävänsä tänne koko kesäksi. 168 PR
5. Rovastikin, pienikasuinen, hyväntahtoinen ja viisan näköinen vanhus pistäytyi sinne hetkeksi ja hymähti nuortenpuheille. 167 PR