Сборник лекций и упражнений по карельскому языку (ливвиковское наречие)

Meile annettih hoidai naine, ku sizär oli invaliidu. Häi tuou vetty, laukaspäi syömisty da aptiekaspäi tablietkua. Se äijäl auttau. Hallot ollah huonuksen sydämes, net tuommo iče. Meijän hieru on joven tagan. Poikki joves on vai jallaikävelendysildaine. Hallot tuvvah sildassah, a poikki joves suata hos kui maltat.

Myö vie pajatammo Ihalmo-joukos. Konzu kučutah meidy repetitsiele, mennä pidäy Videleh, a sinnessäh on viizi kilometrii mendäviä. Jallai sinnessäh emmo piäze, ga tulou meidy ottamah mašinal naine, kudai meijänke kävyy pajattamah. Vaiku sildassah da poikki sillan meil pidäy mennä jallai, ga segi palaine meil on jygei mendävy.

Kerran meijän Ihalmo-pajojoukon erähäl naizel rodih jubilei. Häi kučui kaiken meijän joukon dai meidygi sit.

Soittau:

– Voittogo tulla? Minä sanon:

– Tan’a, ku kuččuzithäi ruadamah, ga sit sanozin, gu nikui emmo voi tulla, a ku kučut gostih, ga sit hos mukilleh, ga tulemmo.

Tuli lähtendypäivy. Huondesty myö päččilöin lämmittähyy rubeimmo varustelemahes, gu nimidä ei unohtua. Vävvy uskaldi tulla meidy ottamah mašinal,

7

ga häi ei suvaiče hätkie vuottua, sillan tagan meil pidäy olla 15 minuuttua vajai kuuzi čuassuu. Myö lähtimmö koispäi puoli kuuzi, gu ehtimmö kulgie 15 minuutas 100 metrii. Sizär lähti enne minuu, minä jäin veriädy lukiččemah. Kai syväinveriät hyvin salbain, rubein lukiččemah olguveriädy, ga ku iški lujat pakkazet, avain lukkuh kylmi, nikunnepäi ei punaldai, suluamah ei ole aigua. Sit minä panin kepin tuvekse da sizärdy tabuamah yrrästimmös. Piäspäi heityin mägyčäzes tropale, ga vezi joves on muga nossuh, sildaine ojas on vien ual, hyvä jiä on kylmänyh. A minul jallaččilois pohjat on ylen libiet.

Minä heityin ojah, opiin jallal, ongo libei, ga ku jallois riuhtaihäi, minä pakuin, sumkaine lendi huruah čurah, pakiettu lahjoinke toizeh čurah, šuapku tagačurah. Nosta en voi, polvilleh röhmän, kivokses keräilen veššilöi. Sizär, kačon, jo puolen matkan astui. Yhtelläh sizären tabain vie matkas. Sanou:

–Midäbo nenga hätken veriälöinke hälizit?

–Ga etgo musta, sanoin, – Tan’al sanoinhäi, hos mukilleh, ga tulemmo. Vot mukingi kiännin, a sit kuni pystyi piäzin....

–Midäbo, satatittosgo?

8

–En jo äijäl, huomenessah paranen. A vie on yksi syy, ga sidä en nygöi sano, konzu Videleh tulemmo, sit sanon, eiga nygöi sanonen, sit sinä minuu kodih kiännytät.

Konzu sanoin sizärele, gu veriän vastale vai kepin panin lukuttah, häi kai pahelzui:

–A ku nygöi ken menöy da midä ottau.

–Midäbo meil on ottua, rauhoitin minä händy. – Kullat meijän ollah keräl, den’gua äijiä ei ole. Glavnoi, seinät jätetäh da päčit, a muun täh elämmö. Mugahäi?!

Ozakse, meijän hieruh joves poikki piästes ei ole putin sildua. Ei kaikin ni ruohtita tulla hieruh!!!

Galina Ol’kina. Oma mua. 2012. № 9. S.4.

Harjoitus 3. Täytä taulukko: pane sanat yksikön partitiivah, ozuta vokalida konsonantuvardalot.

Sanayhtymy	Yksikön		Vokalivar-	Konsonan-
	partitiivu		dalo	tuvardalo
valgei lumi
lyhyt tukku
huovis
syömine
		9

kirkei died’oi

ligahine paidu

madal mökki

lapsetoi pereh

itkučču lapsi

terävy kirves

valelemato i vago

mutakko vezi

kajei iäni

hyvä vainu

vaigei elaigu

10

SANALUOKAT. SUBSTANTIIVU

Sanaluokat jagavutah kahteh joukkoh:

1)iččenäzet sanaluokat;

2)abusanat.

Karjalan kieles on 10 sanaluokkua, niilöis on 6 iččenästy sanaluokkua da 4 abusanaluokkua.

Iččenäzih sanaluokkih kuulutah:

1)substantiivu (ezim.: suo, ristikanzu, sorzu, laukku, mies, yliopisto);

2)adjektiivu (ezim.: ruskei, vilu, selgei, vahnu, puuhine);

3)numerualu (ezim.: kaksisadua, viizitostu, kolmetuhattu, kuvves);

4)pronominu (ezim.: nimi, toine, hyö, semmoine, mollei);

5)verbi (ezim.: vastata, huogavuo, andua, kyzyö);

6)adverbi (ezim.: oigieh, alahas, pahoi, ruttoh). Substantiivoi, adjektiivoi, numerualoi da pronominoi

sanotah yhtehizel sanal – nominat. Net taivutah sijois. Abusanoih kuulutah:

1)postpozitat da prepozitat (ezim.: peräs, rinnal, myö, ies, niškoi);

2)konjunktat (ezim.: da, kui, gu, vaiku);

11

3)interjektat (ezim.: kis-kis, a-voi-voi, uh, ko-ko-ko);

4)partiklat (ezim.: -bo, -go, -gi, -häi).

Substantiivu

Substantiivu vastuau kyzymyksih ken? mi? ket? mit? Substantiivannu voi olla:

-) elävy oletti (ezim.: brihačču, buabo, neidine, počči, mado, jänöi);

-) ezineh (ezim.: stola, pedäi, viivatin, sanakniigu, hattu);

-) aineh (ezim.: kuldu, lumivezi, hobju);

-) tapahtumu (ezim.: voinu, pruazniekku, kerähmö);

-) ruandu (ezim.: lugemine, pajatandu, nieglomine); -) mitah abstraktine (ezim.: suvaičus, mielettömys,

levevys).

Substantiivoi juatah kahteh joukkoh:

1)erisnimet;

2)yhteisnimet. Erisnimih kuulutah:

1)ristikanzan nimet, tuatannimet, sugunimet (ezim.:

Johoru, Kuhan Paša, Petrov Vladimir Dmitrievič);

2)kodžiivatoin nimet (ezim.: Reppi, Mirku, Kirjoi);

3)eri eländypaikoin nimet (ezim.: Suomi, Viro, Karjal, Vuokkiniemi, Vieljärvi);

12

4)muantiedehellizien objektoin nimet (ezim.:

Anusjogi, Kuittijärvi, Luadogu);

5)planietoin da kontinentoin nimet (ezim.: Amerikku, Saturn, Aazii);

6)kirjoin, lehtilöin, pruazniekoin nimet (ezim.: Rastavu, Oma Mua – lehti, Carelia – žurnualu);

7)erilazien objektoin da mustopaikoin nimet (ezim.: Tretjakovskaja gallerei, Petroskoin valdivonyliopisto).

Kai erisnimet kirjutetah suurel kirjaimel. Yhteisnimih kuulutah muut substantiivat (ezim.:

luondo, lindu, laitos, lagi).

Harjoitus 1. Lövvä tekstas substantiivat da ozuta niilöin merkičykset. Eroita erisda yhteisnimet.

Ylbei Pedru

Mansin suarnu

On Urualan Pohjozes agjas eläjäl mansin rahvahal

V’atka-Tur-lambijärvi. Ei loitton sit järves eli Zaharmečästäi oman perehen kel. Oli häi ruavonsuvaiččii, päivät pitkin käveli korbimeččiä myö, meččyičči. Tiesi joga elätin tavat, maltoi novvattua viekastu reboidu, löydiä talvel kondien pezän, tabailla hirvilöi. Vai pedruu nikonzu ei tavannuh – žiälöičči niilöi Zahar.

Kerran kezäl lähti Zahar järvele kaččomah verkoloi. Järvi oli iänetöi. Vai kuului, kui kala hyppiäy libo sorzu

13

pörähtäh lendoh. Kerras Zahar nägi, gu ei loitton hänes seizou čoma pedru. Pedru oli ylen čoma, očas hänel oli harmai tiähti.

Meni kezä. Tuli dai lähti sygyzy. Rodih talvi. A talvi Urualal on kova da lumehine. Jugei rodih eliä Zaharale, pidihäi perehty syöttiä. Jurtu on huono da meččyičendäs ozavuttu ei ole.

Lähti Zahar meččäh. Päivän kävelöy, toizen, vaivui, eigo tavannuh kedä eigo ambunuh. Piäzi suon luo dai nägöy: suon reunas on porokarjupaimendumas dai sen keskel – se samaine pedru harmuan tiähten kel.

Rubei Zahar peitoči ryydämäh pedroihpäi. Jo ihan lähile ryydi, ga särähtiih syväin meččyniekal, žiäli rodih pedrua. Pedrat tostavuttihes – ristikanzu on lähäl da viiletettih iäre.

Vaigu tahtoi Zahar punalduakseh järilleh, gu nägöy: hänen kohti, piä painuksis astuu suuri da vägevy pedru. Pöllästyi Zahar, a pedru azetui hänen rinnale da sanoi rahvahan iänel:

–Terveh, Zahar! Ammui minä tiijän sinuu. Näin, kui sinä harhailet mečäs, a ozua sinule ei ole yksikai.

Zahar vastuau:

–Kiitän sinuu, ylbei pedru, gu hyväl sanal minuu lämmitit.

14

–Tule huomei uvvessah täh kohtah, – sanoi pedru, piän korgiele korhotti da pagei.

Toizennu päivän, vai päiväine enzimäzet sugahat ozutti, Zahar lähti suole. Čoma pedru jo vuotti händy.

–Minä roimmos sinun dovarišakse da abulazekse, – sanoi häi. Istoi minule selgäh!

A mi oli iluo i pöllästysty, konzu Zahar tuli järilleh kodih pedrun selläs. Kebjembi rodih eliä Zaharale da piäzi hänen pedru hyvin kaikis jugiembis ruadolois. Mečästäi uskaldi andua sille lahjan ruavos da häi luadii pedrule moizet sarvet, mittumii nikel ei olluh. Sarvet oldih lujat, šuarakkahat da čomat!

Zaharan vahnin poigu toi pedrule varustetut sarvet.

–Net sinule, kallis pedru! – sanoi Zahar.

Pedru ylbienny lekahutti piän uuzien sarvienke. Lähti astumah järven randua myöte da peityi meččäh.

Sit ammuzes aijas pedrut ollahgi sarvipiät i ollah ristikanzan abuniekat.

Jevgenii Jemujev. “Ylbei pedru”. Oma mua. 2001. № 11. S. 4

15

Harjoitus 2. Täytä taulukko da keksi luajittuloin sanamuodoloinke kuuzi virkehty.

Elävy	Ezi-	Aineh	Tapah-	Rua-	Mitah
oletti	neh		tumu	ndu	abstra-
					ktine

1.________________________________________

____________________________________________

2.________________________________________

____________________________________________

3._________________________________________

____________________________________________

4._________________________________________

__________________________________________

16