Сборник лекций и упражнений по карельскому языку (ливвиковское наречие)

Koivu on vihandu. Suari on pieni. Kynzi on pitky. Lumi on ligahine.

Käzi on kibei. Kirves on terävy. Veičči on tyl’čy.

Liha on veres. Leiby on pehmei.

Brihačču on rohkei. Elokuva on mielenkiinittäi. Joučen on suuri.

Maido on razvaine. Kando on korgei. Lapsi on hambahitoi.

Harjoitus 3. Täytä taulukko: pane sanat monikkoh, ozuta vokalivaihtelut.

Sana	Vokali-	Monikon	Vokali-
yksikös	vardalo	muodo	vaihtelu
Malli: nenä	nenä-	nenii	ä→ø
ikkun
sorzu
sieglu
kägöi
		47

eläin

kniigu

harakku

varoi

liha

lambi

kivos

hindu

opastui

meččy

mähändy

veičči

kuha

kala

lumi

ostos

pilvi

kolo

Harjoitus 4. Muuta virkehet monikkoh.

Malli: Suuri hirvi on mečäs → Suuret hirvet ollah mečis.

Pieni tyttö kävelöy pellol.

Tämä brihačču juoksendelou pihas.

Tai vahnu naine kävyy kirikköh joga pyhiäpäiviä.

48

Uuzi sanakirju on stolal.

Mustu lammas seizou tahnuos.

Opastui kirjuttau kirjastu.

Lindu istuu puus.

Minä elän korgies kois.

Kukkaine on ikkunanlavval.

Lapsi juoksi puistoh.

Kondii ärizöy korves.

Minun tuttaval miehel on uuzi mašin.

Poigu uidelou joves.

Neidine kabrastau pertii.

Suuri kondii syöy vagoižikos.

Aldo lyöy randah.

Huabu kazvau mečikös.

Mustu varoi lendelöy puuspäi puuh.

Keldaine lehti pakkuu luhtah.

Mies ongittau lammil.

Vihažu koiru haukkuu saruas.

Lapsetoi pereh eläy täs kois.

SUBSTANTIIVOIN SIJAT

Karjalan kielen livvin murdehes on 16 sijua. Jogahizel sijal on oma kyzymys da oma sijapiäteh:

49

Sija	Kyzymys	Sijan piättehet
		Yksikkö	Monikko
Nominatiivu	ken? mi?	-Ø
	ket? mit?		-t
Genetiivu	kenen? min?	-n	-n; -en
Akkuzatiivu	kenen? min?	-n
	ken? mi?	-Ø
	ket? mit?		-t
Partitiivu	kedä? midä?	-a/-ä	-i
		-e; -i
		-o/-ö
		-u/-y
		-du/-dy
		-tu/-ty
Essiivu	kenenny?	-nnu/-nny	-nnu/
	minny?		-nny
Translatiivu	kenekse?	-kse	-kse
	mikse?
Inessiivu	kenes? mis?	-s	-s
	50

Elatiivu	kenes? mis?	-s; -späi	-s; -späi
	kenespäi?
	mispäi?
Illatiivu	keneh? mih?	-h	-h
Adessiivu	kenel? mil?	-l	-l
Ablatiivu	kenel? mil?	-l; -lpäi	-l; -lpäi
	kenelpäi?
	milpäi?
Allatiivu	kenele?	-le	-le
	mille?
Abessiivu	kenettäh?	-ttah/-ttäh	-ttah/
	mittäh?		-ttäh
Komitatiivu	kenenke?	-nke	-nke;
	minke?		-enke;
			-nneh
Prolatiivu	keneči?	-či	-či
	miči?
Instruktiivu	milleh? min	-	-n
	verroin?

51

NOMINATIIVU

Nominatiivu vastuau kyzymyksih: ken? mi? (yks.); ket? mit? (mon.)

Yksikös nominatiival ei ole sijapiätehty, monikos sijapiäteh on -t. Se liittyy yksivardalohizis nominois heikkoh vokalivardaloh, kaksivardalohizis – vokalivardaloh (ezim.: ribu – rivut, liigu – liijat; herneh – hernehet, varvas – varbahat, lumehine – lumehizet).

Nominatiival merkitäh:

1)subjektua (ezim.: Mies halguau halguo. Lehmät möngutäh niityl. Tuli yö.);

2)subjektan midägi luaduu libo midägi omahistu sille. Substantiivu nominatiivas täs on predikatiivan ozapuolennu (ezim.: Hyö ollah viizahat opastujat. Se brihačču on heijän vahnin poigu. Bolšoi teatru on

Moskovan suurin teatru.);

1)aiguvälii (ezim.: Päivät on ruavos.);

2)midätah tarkistustu yhtes mingi toizen sananke (ezim.: Net opastujat, kogo ryhmy, lähtiettih luvendoh.);

3)pagizutandulibo kirguandusanoi (ezim.: Hei, tyttö, mene kodih! Tuatto, soita minule tänäpäi!).

52

Nominatiivua käytetäh erähis sanayhtymis (ezim.: käzi kais, jalgu jallan piäl, kerdu kerdah imi.).

Harjoitus 1. Luaji mallin mugah.

Malli: korgieloi puuloi → korgiet puut.

suurii rakenduksii______________________________

kylmii siälöi__________________________________

kirjavii lippoloi________________________________

levielöi magavusijoi____________________________

pitkii sanoi___________________________________

vihažoi koirii__________________________________

sinizii kukkazii________________________________

vihandoi suariloi_______________________________

hyvii vuozii___________________________________

karjalazii naizii da miehii________________________

mustii kengii__________________________________

madalii ikkunoi________________________________

kuulužii ristikanzoi_____________________________

pyhii hengilöi_________________________________

pienii čiuččoloi________________________________

Harjoitus 2. Sano yksikös.

Pienet lapset kävelläh pihal. Nämmä ruavot on ruattu.

Koivuzet hallot paletah päčis hyvin. Otakkua net kirvehet keräle!

53

Tiet ollah libiet.

Nämmien kodiloin seinät ollah puuhizet.

Naizet luajittih uvvet tytit.

Kirikköh tuldih naizet, miehet, buabat, died’oit, lapset.

Školas lapset opastutah lugemah, kirjuttamah da laskemah.

Harjoitus 3. Kyzy monikos.

Malli: Ongo tämä koiru heijän? → Ollahgo nämä koirat heijän?

Ongo tämä kukkaine sinun? Ongo tai veneh hänen? Ongo tämä kaži meijän? Ongo tämä lippu minun?

Ongo se kuppi sinun?

Ongo tämä vakkaine heijän? Ongo se auto teijän?

Ongo tai terendin hänen?

Harjoitus 4. Avua salbavomerkit. Käytä monikon nominatiivua.

(Keldaine lehti) ____________________pakutah muah.

(Jänöi) _______________ hypitäh tiedy myö.

Pane (luistin) ____________________jalgah. (Opastui) _________________ei tuldu aigah.

(Kerähmö) _______________ loputah myöhä.

(Tämä veneh) __________________ vuvvetah.

54

(Mustu pilvi) _________________ peitettih taivahan. Kirjuta (harjoitus) __________________ oigieh!

Kylän (eläi) ______________ kerävyttih kirikköh.

(Linnalaine)_______________ pietäh Linnan päivypruazniekkua.

(Kiändäi) _______________ kiännettih äijän kirjutustu. (Brihačču) _______da (tyttö) __________ kižatah da liedžutah pihas.

Harjoitus 5. Täytä taulukko.

Sana	Yks.	Mon.
	nominatiivu	nominatiivu
rottua
pal’l’al
kerrostu
evähän
jiädy
kanduo
lijan
korven
korvoidu
boššii
tuldu
tuuldu
toven
	55

lastuu

rokan

Harjoitus 6. Kiännä.

Маленькие дети гуляют во дворе.

Утебя красивые зеленые глаза. Разноцветные игрушки лежали на полу. Белые лебеди летят над ламбушкой.

К нам пришли незнакомые люди.

Уэтой девочки тонкие длинные пальцы. Красивые тарелки и чашки стоят на столе. Серые рукавицы лежат в шкафу.

Сейчас в магазинах очень высокие цены. Шерстяные носки сушатся на печке. Больные дети лежат в кроватях.

GENETIIVU

Genetiivu vastuau kyzymyksih: kenen? min? Yksikös sijapiäteh on -n. Se liittyy yksivardalohizis

nominois heikkoh vokalivardaloh, kaksivardalohizis – vokalivardaloh (ezim.: meččy – mečän, kaidu – kaijan; sevoitar – sevoittaren, lähäine – lähäzet).

Monikos sijapiättehet ollah -n, -en. Sijapiätehty -n käytetäh:

56