opi puhumaan suomea

Ope:JeHc naccHBHoro KOH.llJIUHOHaJia OKawnmaeTCH Ha -(t)taisiin/

-(t)t:aisiin. B maronax 1 mna OKOHl-IaHHe -ttaisiinl-ttaisiin npHcoe!lHHH- eTCH KocHoBe 1 JIHUa en. LUJCJia. EcnH ocHosa rnarona oKaH'UIBaeTcJI Ha -a(-a), To 3TOT rnacHbiH MeHHeTcH Ha -e. B npymx nmax maro-

nos OKOHLJaHHe -(t)taisiin/-(t)taisiin I1pHCOe!lHHHeTC51 K OCHOBe HHqm-

HHTHBa.

0TpHUaTeJibHa51 CjJOpMa o6pa:JyeTCH In OTpHI..{aHWI ei H OKOHtza- HHH -(t)taisi/-(t)Hiisi.

	Passiivin konditionaalin perfekti
	flep¢eKT nacCHBHOfO KOH!lHUHOHUJia
olisi	} + passiivin II partisiippi
ei olisi	-(t)tuJ-(t)ty

Hanp.: olisi syoty/ei olisi syoty (eM. pa:J.nen 26).

OepqleKT f1ClCCHBHOfO KOHJLHUHOHaJia 06paJyeTCH 113 BCf10Mora-

TeJibHOfO rnarona olisilei olisi 11 naccHBHoro II npHYacTH.R ocHOBHo- ro rnarona.

"LUKUTEKSTI

TURISTIOPP/\AN TYOMATKASTA

Turistikausi on vilkkaimmillaan 1• Matkatoimistot tarvitsevat nyt

paljon matkaoppaita. Kokeneet matkaoppaat joutuvat kouluttamaan uusia oppaita.

Vanhempi opas Tuija Liukkonen keskustelee Sanna Saaren kanssa Sanna on juuri palannut ensimmaiselta tyomatkaltaan Pietarista. TL: No, kuinka ensimmainen matkasi sujui?

SS: Kiitos kysymHsta, ensimmaiseksi matkaksi oikein hyvin. Joi-

takin pikku hankaluuksia oli, mutta niista selvittiin. TL: MitH hankaluuksia?

SS: Ensiksikin annoin passit ja viisumit turisteille heti matkan alus-

sa. Jos o1isin tiennyt, etta niin ei pida tehdH, olisin piUinyt ne itsellani2 rajalle asti. Nyt kavi niin, etta kun pys~ihdyimme

ennen rajaa kahville, kahdelta turistilta katosi passi 1• Niita etsit-

tiin sitten rajalla puo1i tuntia. Jos en olisi huomannut kysya, olivatko he tarkistaneet myos p~Ui.11ystakkinsa taskut, niin heidat olisi jouduttu j~itWm~Uin Suomeen.

IH2

TL: No, enHi Pietarissa?

SS:Kun saavuimmc hotelliin, meille sanottiin, eWi hotelli ali jo taynn~i, mutta sitten se osoittautui erehdykseksi. Ehdin kuitenkin peHistyH. MiUi minH sitten olisin tehnyt, jos meille

todellakaan ei olisi annettu huoneita?

TL: Siin~i tapauksessa teidat olisi ohjattu toiseen hotelliin. Millainen ohjelma tei!W muuten oli?

SS:Kavimme Eremitaasissa ja Pietari-Paavalin linnoituksessa seka illalla oopperassa ja sirkuksessa. Minulta meni pa1jon aikaa lip-

pujen hankkimiseen. Jos lippuvaraukset hoidettaisiin jo Suomessa, oppaalla ei olisi niin paUon tyotH.

TL: Mutta niinhan o1isi voitu tehda.

SS:Niin niin, osa turisteista olikin varannut liput jo matkatoimistosta, mutta osa innostui vasta siei!U Hihtem~Hin oopperaan.

SELITYKSIA

1. Turistikausi on vilkkaimmillaan. - TypHCTCKHH ce30H B p<:nrape. (= On turistikauden vilkkain aika.)

2.Olisin piUinyt ne itseiBini. (= En olisi antanut niita pais). MecTOHMeHHe itse ynoTpe6mJeTcR cne.n.yiOW.HM o6paJoM:

a)KaK HeCKJIOHHCMOC, 6e:J npHT.R:>!GlTeJibHOfO cyctJcpHKCa:

H~in sanoi itse niin.	OH caM cKa3an TaK.
Oletko tehnyt tuon	Tbi caMa cw11na (cB.wmna)
puseron itse?	3TY KocJny?
6) KaK CKJIOH.sJeMoe, C npHTH)f(UTeJibHbiM cycJJcpHKCOM:
Anna minulle omena ja	)],at! MHe 516JIOKo H
ota itsellesikin.	ce6e B03bMH.
HHn puhuu aina itsesUiHn	OH scer.na rosopHT o ce6e
ja perheestaan.	11 o cBoeii ceMhe.

3.Kahdelta turistilta katosi passi. -Ita/-!Hi + kadota + mika

Minulta katosi lompakko.	Y MCHH nponaJI KOWeJieK.
Peka1ta katoaa aina jotakin	lleKKa Bcer.na LJTO-TO TepHeT
matkalla.	B .nopore.
	IX3

06paTHTe BHHMaHHe:

kadottaa 'noTepHTh'

Kadotin lompakkoni.

Pekka kadottaa aina jotakin matkalla.

"DIALOGEJA

-Mita toivoisit, jos sinulle sanottaisiin, etU1 kolme toivettasi toteutetaan?

-TeitpH vaikean kysymyksen. Nyt minun tietysti pitaisi olla epaitsekas ja sanoa, eWi toivoisin kaikkea hyvaa maailmalle, mutta enkohan ajattelisi itseani ja toivoisi ysUivia, onnea ja menestystH.

~

-LahdeWlisiinko ulos?

-MennHan vain. Mihin mentaisiin?

-Jos eHiintieteellinen museo ei olisi kiinni, mentaisiin sinne.

-Olisikohan kasvitieteellinen puutarha auki?

-Luulisin niin.

~

LUKUTEKSTI

HELl VIRTANEN LUKEE VENi\JAA

Suomalainen opiskelija Heli Virtanen Jukee venajaa Joensuun yliopistossa viidetUi vuotta. H~in kiinnostui ven~ij~in kielest~i

Moskovan matkan aikana.

- Opettelin kyrilliset kirjaimet, etta voisin lukea vaikka kadunni- mi~i. SiitH se venajHn kielen harrastus alkoi, han kertoo.

- Milia luokalla Suomessa aloitetaan vieraiden kielten opiskelu?

-Suomen kouluissa ensimmaista vierasta kielta aletaan lukea kol-

mannella luokalla. Se on useimmiten ruotsi tai englanti, mutta venHj~inkin voi valita. Venajan opiskelu aloitetaan usein toisena vie-

mana kielena peruskoulun kahdeksannella luokalla. Suurimmassa osassa Suomea venajHa voi lukea vain C- tai D-kielena.

-Onko venaja sinun mielesUisi vaikeaa?

-Ei lainkaan. T~irkeHta on lukea joka p~iiva.

-Kuinka paljon aikaa kaytat kielen opiskeluun?

-VahinUUin tunnin paivitWin.

184

Helille venaja on myos tulevaisuuden valinta. Lehdissa on tyopaikkailmoituksia, joissa haetaan venajan kielen taitoista henkiloa. Venaja on Suomelle tarkea kauppakumppani. Liike-ela- massa tarvitaan venaj~in osaamista. Myos maittemme valinen matkailu tarvitsee kielitaitoista henkilostOi:i.

-Voiko venajan opiskelua jatkaa koulun jalkeen?

-Kylla, se on mahdollista yliopistoissa, korkeakouluissa ja eri alojen oppilaitoksissa. Myos tyovaenopistot jarjesUivat eritasoisia venajan kielen kursseja.

-Mita muuta venajan kielen opiskelu on antanut sinulle kuin mahdollisesti tyotilaisuuksia?

-Kielen opiskelu avartaa aina maailmankuvaa. Sita paitsi on ollut jannitUivaa havaita, kuinka paljon suomalaisessa kulttuurissa on itaista vaikutusta. Ja antaahan kielen osaaminen mahdollisuuksia tutustua toisen kulttuurin ihmisiin.

PERUSLUKUJEN JA JARJESTYSLUKUJEN TAIVUTUS

CKnoHeHHe KOnH4eCTBeHHhiX 11 nopH.D.KOBhiX tmcnHTenbHhiX

"- Voitko tulia meille heti viiden jalkeen?

- En niin aikaisin, mutta tulen kyl!a ennen kuutta.

~

-Muistatko, missa kerroksessa naisten vaatteet ovat?

-Ne ovat kolmannessa tai neljannessa kerroksessa.

-Mennaan ensin hissilla neljanteen kerrokseen ja kavellaan sielta alas koimanteen kerrokseen.

~

-Tunnetko nuo miehet, jotka istuvat ensimmaiseiHi rivilla?

-Tunnen ensimmaisen ja toisen, mutta en kolmatta.

fiOBTOpHTC TafinHUY CKnOHCHH51 KOnWieCTBeHHhiX 4HCnHTenhHbiX a paJ,nene 8. BcnoMHHTe, l!TO tJHCnHTenhHoe cornacyeTC51 c cymeCTBH- TenhHhiM a na.neJKe H o6a ynoTpe6nHIOTC51 s e.n. 4Hcne. Hanp.: Kavin kolmessa kaupassa. '.516hln a Tpex MaraJHHax'. Varaan paikat neljalle hengelle. '.51JaKaJKy Mecra )l1151 4eThlpex qenoaeK'.

IXS

11<6

Olen matkalla viidennestii manteen maaliskuuta.

kahdenteenkymmenenteenkol-

sHttii

Jarjestyslukujen taivutus

CKJ10Hemte nop.R,llKOBbiX lJHCJ1HTCJ1bHbrx

	Nominatiivi	Partitiivi	Vartalot
	ensimmHinen	ensimmaisW	ensimmaise-
	toinen	toista	toise-
	kolmas	kolmatta	kolmanne-/kolmante-
	neljHs	neljilWi	neljanne-/nelj~in te-
	vi ides	viideWi
			viidenne-/viidente-
	kuudes	kuudetta
			kuudenne-/kuudente-
	scitsemHs	seitsemattii
			seitsemanne-/sei tseman te-
	kahdeksas	kahdeksatta
			kahdeksan ne-/kahdeksan te-
	yhdeksas	yhdeksatHi
			yhdeksann e-/yhdeksHnte-
	kymmenes	kymmenettH
			kymmenenne-/kymmenente-
	yhdestoista	yhdeWitoista
			ybdenne-/yhdente-+toista

20:nnessH kahdennessakymmenennessa, 20:nteen kahdenteenkymmenenteen.

g OpHMepbi ynoTpe6nemr5l l£HcmneJ1bHbiX

NumeroiJmauksia

Teknillisen korkeakoulun viestijoukkuc voitti yliopiston joukkueen 16 sekunnilla (kuudcllatoista sekunnilla). ·

Kuka voitti 1500 metrin (tuhannen viidensadan metrin) Euroopan mestaruuden?

Taajamien nopeusrajoituksia laskettiin 40 kilometriin tunnissa. Veroprosenttini nousi 36 prosentista 38,5 prosenttiin.

En usko, ettil kokous kcsUU-i 2 tuntia.

Vuonna 1n7 Giovanni Evangelisti tuli pituushypyssii maailmanti-

lastoissa kahdcksanneksi ja Euroopassa neljanneksi. Kari menee yriWim~Wn siUi tenttiii jo kolmatta kcrtaa.

Piiivamiiarien ilmaisemincn

M usiikkikoulun i!moitus:

Uusien oppilaiden pyrkiminen tapahtuu 26. - 2g.5. (kahdeskymmeneskuudes viiva kahdeskymmeneskahdeksas viidetta). Henkilo-

kohtaiset ajat kokeisiin varataan puhelimitse 13.5. (kolmastoista viidetta) liihtien. Syyslukukausi alkaa 1.9.1999 (ensimm~iinen yhdek-

tuhatyhdeksansataayhdeks~inkymmenWyhdeksan). p~iivastn

Uihden matkalle viidentenii paivanH maaliskuuta ja palaan kahdennenkymmenennenkolmannen paivan jmkeen.

Ecnu cymecTBHTCJ1hHoe CTOHT nepe,n: LJHcnHTenbHbiM, t.mcnH- TenbHoe HC CKflOHHCTC51:

SaHntO on sivulla 25 ·(kaksikymmentHvi.isi). Luento pideUWn salissa 12.

Asun huoneessa 435.

Soittakaa numeroon 191 2~89. (Lue: yksi yhdeksan yksi kaksi kahdeksan kahdeksan yhdeks[in.)

Olen syntynyt vuonna 1947.

Vuoden 1863 kieliasetus vahvisti suomen kielen virallisen aseman. Arvellaan, eWi Helsingin metro ulottuu Espooseen ennen vuotta 2000.

Mitt ailrna uksia kahden euron kolikko sadan euron seteli

kuudenkynunenen sentin postimerkki kymmenen matkan bussikortti

puolen litran pullo kahden kilon pussi

viidentoista kilometrin matka seitsemiinkymmenen nelion asunto kahden hengen huone

kaksikielinen maa kaksipHivaincn scminaari kahdenvalinen sopimus kaksinkertainen palkka

kolmikcrroksinen tala kolmivuotias 1apsi kolmiosaincn teos

kolminkertainen maailmanmestari

Yhdyssanan a1kuosana lukusanat ovat joko nominatiivissa, genetiivissii tai erikoisessa muodossa: yksin-, kaksin-, ko1min-, nelin-, viisin-, kuusintai ko1mi-, neli-, viisi-, seitsen-, kymmen-.

lg7

HARlOITUKSIA

1. _QorroJJHHTe rrpe.n.JJmKemt5!.

a) los meilla olisi enemman suomen kielen tunteja, .... los osaisin useampia kieli~i ..... los opas olisi puhunut suomea paremmin, ....

los minulla olisi vapaat illat, .... los en olisi hukannut kaikkia rahoja, .... los huomenna paistaisi aurinko, .... los viikonloppuna ei

sataisi, .... los en olisi ehtinyt junaan, .... los en olisi selvinnyt ensimmaisesta tyomatkasta, ....

b) los Japsia kasvatettaisiin kunnolla, .... los talkoista olisi tiedetty, .... los kadonneita passeja ei olisi loydetty, .... los paallystakin taskuja ei olisi tarkistettu, .... los meita ei olisi paastetty hotelliin, .... los lippuvaraukset olisi hoidettu jo etukateen, ....

2. ilocTaBbTe fJiafOJibi B npe3eHc KOH.lJ.HUHOHaJia.

los toiveeni toteutetaan, olen onnellinen. los kasvitieteellinen puu- tarha on auki, kaymme katsomassa kasvihuoneita. Uihden mielellani konserttiin, jos siella soitetaan klassista musiikkia. Jos palataan ajoissa kiertoajelulta, ehdiUHin illalla teatteriin.

3. YnoTpe6HTe rJiaroJibi B npe3eHce aKTHBHoro KOH.lJ.HUHOHaJia.

Jos minulla (olla) paljon rahaa, (matkustella) paljon. Jos (asua)

keskustassa, en (tarvita) autoa. Olisi mukavaa, jos me (lahtea) mat- ka!le yhdessa. Jos et (h~iirita) minua, (kirjoittaa) kirjeen nopeammin.

los (nousta) aamulla aikaisemmin, (ehtia) ennen tyota kayda lenkilla. los mina (tuntea) nuo miehet, (pyyUiH) heidan apuaan.

4. YrrOTpe6HTe rrcpqJeKT aKTHBHoro KOH.lJ.HUHoHaJia.

los hUn (voittaa) kilpailuissa, han (paasUi) olympiakisoihin. los me (kiirehtiH), me (ehtia) ajoissa. los sina (kaytUiyty~i) kohteliaasti, ei

(tapahtua) miWiin ikHvyyksiH. los min~i (osata) englantia, matka (olla)

mielenkiintoisempi. Jos turisti ei (loyWH) passiaan, han Uoutua) palaamaan kotiin. los emme (myohasty~i), (saada) paremmat paikat.

5. YnoTpe6HTe nep<jleKT nacCHBHoro KOH.lJ.HUHOHaJia.

los ei (etsiH) niin kauan passia, (ehtiii) ajoissa hotelliin. Jos Uoutua) odottamaan bussia, ei (ehtiH) sirkukseen. Jos liput (varata) etu-

kHteen, (pHHsUi) myos oopperaan. los matka UarjesUUi) paremmin, (nHhda) enemmHn.

6. noCTaBhTe maronhi B nepcpeKT naccHBHoro KOHJJ.HU.HOHaJia.

Jos tyovuoro aloitettaisiin kello kuudelta, paastaisiin aikaisemmin

kotiin. Jos kiertoajelu j~1rjestetUiisiin aamup~iivaiHi, iltapaivalHi men-

Hiisiin konserttiin. Jos Arto valittaisiin puheenjohtajaksi, kokous pidetUiisiin nopeasti. Jos tama uutinen julkaistaisiin lehdessa, siita tulisi sensaatio. Jos tanne rakennettaisiin uusi asutusalue, muuttaisin Uinne asumaan.

7. C.IJ.eJiaihe no o6pa:n.{y.

M a IIi: Mennaiin elokuviin! - Mita jos mentaisiin elokuviin.

Syodaan ja~iteloii! Juodaan kahvia! Mennaan jalan! Keskustellaan asiasta huomenna! Lahdetaan viikonloppuna mokille! larjestetaan talkoot! Matkustetaan lomalla Tallinnaan! Ostetaan liput etukateen! Valitaan Pekka puheenjohtajaksi!

KAPPALE 29

KAHDESKYMMENESYHDEKSAS KAPPALE

"- Kuule, tiedatko sin~i, kuka on tuo nainen, jonka kuva on kaikkien naistenlehtien kannessa?

-No, sehan on entinen Miss Suomi, se missi, jolla ali poikaystava New Yorkissa ja joka sitten palasi Suomeen ja meni naimisiin suomalaisen miehen kanssa.

-Sina taidat lukea naistenlehtiii.

-No, ky!Hi silloin Uilloin.

~

-TamHi on Aila Pesonen opctusministeriostii Helsingistii, piiiviHi.

-Paivaa.

-Asiani koskee professori Suonisen Moskovan-vierailua. Han tulee tutustumaan alkoholistien kuntoutuslaitoksiin. Hanelle on ilmoitettu, etUi hanen oppaanaan toimii tohtori Smirnov, joka on luvannut tulia asemalle vastaan. He eivHt tunne toisiaan. Professori Suoninen haluaisi tietaa, minkanakoinen tohtori Smirnov on.

-Jaa-a. Tohtori Smirnov on hyvin pitki:i mies. Hiinen hiuksensa ovat tummanruskeat. Hi:inelli:i on silmiilasit, jotka ovat tummen- netut. Luultavasti hHnelHi on hannaa takki ja musta turkishattu. Housut ovat mustat.

-Kiitoksia. Professori Suoninen taas on keskimittainen ja vaalea-

tukkainen•. Han ontuu, ja h~inelHi on kavelykeppi.

j

lXX	IX9	~

- HyvH, min~i kerron tohtori Smirnoville.

	-	Kiitos ja kuulcmiin.
	-	Kuuiemiin.
	SELITYS
	I. Professori Suoninen taas on keskimittainen ja vaaleatukkainen.
	keski + mitta		keskimittainen
	vaalea + tukka
			vaaleatukkainen
	sini + silma
			sinisilmainen
	puna+ poski
			punaposkinen
			RELATIIVILAUSE
		0THOCHTCJlbHOC npHL(UTO'iHOe npe,L(JIO)f(CHHe
		Tunnetko jonkun, joka puhuu hyvin venHjHa?
	!	Ralf Gothoni, jota haastateltiin lehdessa, valitti kulttuurimaa-
		rarahojen vah~iisyytUi.
		Mies, jonka viercss~i istuin junassa, kertoi sairauksistaan.
	Olen kadottanut kynan. jonka sain lahjaksi.
	Mennaan johonkin sellaiseen paikkaan, jossa voimme olla rau-
	hassa.

Kaikkien, jotka opiskelevat kieliii, Uiytyy suorittaa fonetiikan peruskurssi.

Vanhat kirjat, joita myydiHin antikvariaateissa, ovat yleensa balvempia kuin uudet kirjat.

Usein puhutaan niiden lasten ongelmista, joiden vanhemmat ovat eronneet.

Ihmiset. joihin tutustuin kurssilla, olivat eri maista.

Kengat, jotka ostin eilen, ovat liian pienet.

AHi sano miUUin, mika suututtaisi hanta.

Uskotko kaiken, mita sinulle kerrotaan?

Veera sanoi itsensa irti, minka hyvin ymmarran.

Siella, misw olen kotoisin. kasvaa palmuja.

Pienet vauvat ovat suloisinta, miUi tiedan.

Jl)()

8 Cj>HHCKOM .H3b!KC CYI.UCCTByeT )lBa OTHOCHTCJibHblX MCCTOHMC- HIHI- joka 'KTO, KOTOpblif H mika ·~ITO, KOTOpbiH'.

Joka yKa)biBC\CT Ha J1I060C CYI.UCCTBHTCJ1bHOC I1J1H Ha MCCTOHMC- HHC, 0603Hati<UOl.UCC t(CJIOBCKa, npH'iCM joka )l0J1)f(H0 CT051Tb HC110- cpe.llCTBCHHO 110CJ1C TOfO CJ10Ba, I-ta KOTOpOe OHO yKa3biBaeT. Ocpe.ll 3THM CJIOBOM MO)l(C'I.' CT051.Tb yKa3aTCJ1bHOC MCCTOHMCIIHC se (se taJo, joka; ne lapset, jotka).

Mika yKa3biBaeT Ha MeCTOHMeHHC, o6o:matlaiOll..lee KaKoe-To ne- JIO, 06CT051TCnbCTBO (kaikki se, mib 'see TO, ~ITO'), HU HapetiHC MCCTU (siella, missa 'TaM, f)le'), Ha npeBOCXO.llHYIO CTCrlCHb !1pH11ara- TCJ1hHOfO (paras auto, millH olen ajanut 'nyt.Iwa.H Iu MawuH, Ha KO- Topott 5I. KOf)la-mt60 C3)lHII') HJIH Ha UCJIOC npC.lliiO:>!<CHHC (He puhuivat kovalla ~U\nel!H, mikH Hrsytti muita matkustajia. 'OHH ronopHIIH rpOMKO, 'iTO pa3.npa)f(aJIO .llPYrHX nacca)f(HpOB. ').

B KopoTKHX npe.nnmKeHm:!X cnoso, Ha KoTopoe yKa3biBaeT Mec- TOHMCHHe mika, MO)l(CT OTCYTCTBOBaTb, Hanp.:

Tee, miHi tahdot.	)lemti-i. ~tTo xo<JeUib.
Sait, mitU halusit.	Tbl nonyYHII TO, <ITo xoTen.
Tuli mika tuli.	bY.llb 'iTO 6y)leT.

SANANLASKUJA Siihi puhe. mistii puute.

Ei lwikki ole kultaa, mikii kiiltiiii.

Minkii nuoretw oppii. sen vanlwna taitaa.

06a OTHOCH'rcnbHbiX MCCTOHMCHH.H CKJIOH51.10TC51 110 na)lC>I<aM. McCTOHMCHHC mika HMCCT BO MH. 'IHCJ1C TOJ1bKO ti)OpMy HOMHllaTil-

Ba (mitka).
Nom.	Yksikko	Monikko
	joka	jotka
Part.	jot a	joita
Gen.	jonka	joiden
Akk.	jonka, joka	jotka
I ness.	JOSSa	joissa
Elat.	josta	joista
Ilia t.	johon	joihin
Adess.	jolla	joilla
A blat.	jolta	joilta
All at.	jolle	joille
Trans!.	joksi	joiksi
Ess.	Jon a	joina
		llJI

!';

~

CM. CKJioHemre MeCTOHMemrH mika s paJ.uene 16: oHo CKJIOHHeT-

CH TaK )!(e, KaK BOITpOCHTeJibHOe MeCTOHMeHHe rnika.

Indefiniittipronominit joku ja jokin

Heonpe.lleJieHHhie MecTOHMeHHH joku Hjokin

B IIHTepaTypHoM H3biKe MecTOHMeHHe joku yrroTpe6nHeTcH, Ko- r.ua rosop.n o JllO.llHX, a MeCTOHMeHHe jokin, KOr.lla rosop.RT o )!(H- BOTHbiX, npeL{MeTax HJlH .llenax. B C04eTaHHH c cymeCTBHTeJihHhrM MeCTOHMeHHe joku 060JHat.IaeT 'KaKOH-TO' (joku ihminen 'KaKOH-TO 4enoseK'). B KocseHHbiX na.ue)f(ax (KpoMe reHHTHBa H aKKyJaTHBa)

joku CKJlOHHeTcH TaK )!(e, l<aK jokin (Hanp.: jollekin ihmiselle 'KaKo- My-To 4enoseKy'). Harrp.:

Joku soitti sinulle. Joku mies soitti sinulle.

Tahan taytyy olla jokin selitys.

Onko tama jonkun paikka? Haluaisin matkustaa johonkin lampimaan maahan.

KTo-To 3BOHHJI Te6e.

KaKoif-To MY)f(l.fHHa 3BOHHJ1 Te6e.

3ToMy HY)!(HO KaKoe-To o6o.Rc- HeHHe.

3To 4he-To MeCTo?

R xoTeJI 6br rroexaTb BKaKyiO-JIH- 6o TenJiyiO CTpaHy.

	Nom. Joku puhuu.			Joku mies puhuu.
	Part.	Odotatko jotakuta?
				Odotatko jotakin opiskelijaa?
	Gen.	Onko	Uima jonkun
				Poydalla on jonkun opiskeli-
		paikka?
				jan kirja.
	Akk.	Kutsummeko jonkun
				Tapasitko jonkun tutun?
		kylaan?
		Kutsutaan joku kylaan!		Luottamusmieheksi valitaan
		joku tyontekija.
	Abl. Saitko kirjeen jolta-			Saitko kirjeen joltakin ysta-
		kulta?
				valtasi?
	Yksikko			Monikko
	Nom. joku			jotkut
	Part.	jotakuta
				joitakuita
	Gen.	jonkun
				joidenkuiden
	Akk.	jonkun, joku
				jotkut
	Iness. jossakussa
				joissakuissa
	Elat.	jostakusta
				joistakuista
	Illat.	johonkuhun
				joihinkuihin
	192

Adess.	jollakulla	joillakuilla
Abl.	joltakulta	joiltakuilta
Allat.	jollekulle	joillekuille
Transl.	joksikuksi	joiksikuiksi
Ess.	jonakuna	joinakuina
	Yksikko	Monikko
Nom.	jokin	jotkin
Part.	jotakin	joitakin
Gen.	jonkin	joidenkin
Akk.	jonkin, jakin	jotkin
Iness.	jossakin	joissakin
Elat.	jostakin	joistakin
Illat.	johonkin	joihinkin
Adess.	jollakin	joillakin
A blat.	joltakin	joiltakin
Allat.	jollekin	joillekin
Transl.	joksikin	joiksikin
Ess.	jonakin	joinakin

PREDIKATIIVI

flpe.llHKaTHB (HMeHHaH t.IaCTh COCTaBHOfO CKaJyeMOfO)

Kuka han on?	Keitii he ovat?
Mika tama on?	Mita nama ovat?

Uusi naapurimme on laakari. Uudet naapurimme ovat laakareiUL

Tama on miesten takki.	Nama ovat miesten takkeja.
	Mita tama on?
	Tama on hyvaa suklaata.
Minkalainen han on?
Minkalainen se on?	Minkalaista se on?
Kemian opettaja on mukava. Kemia on mielenkiintoista.
Kemian luokka on tilava.	Suklaa oc hyvaa.
Paketti on painava.	Paperi on painavaa.
Minkalaisia he ovat?	Minkalaista on?
Minkalaisia ne ovat?	Aamulla oli kylmaa ja kosteaa.
Naapurimme ovat hiljaisia.	Onpas taalla hiljaista!
Muotivaatteet ovat kalliita.

7 3aK. 144.1

193

r-

f.

1:

j\1

;.:

1i:

~~:

p

(

~.

i::

Predikatiivilauseen rakenne

CrpyKTypa npe.n.HKanmHoro npe.n.no)!(eHHH

	Subjekti	olla-verbi		Predikatiivi
	nominatiivissa	subjektin kanssa	~-----~
				nomina tii vissa
		kongruenssissa
				tai partitiivissa

ITpe.n.HKaTHBHoe npe.n.no)!(eHHe cocroHT HJ cy6'heKTa, rnarona- CB.IlJKH oJia H npe.LI.HKaTHBa B cj>OpMe HOMHHaTHBa HJ1H napTHTHBa. ITa.n.e)!( npe.n.HKaTHBa JaBHCHT OT Toro, Bhipa)!(aeT 1111 cy6'heKT .n.enHMoe HJIH He.n.enHMoe noHHTHe. K He.n.em-IMhiM Uaottomat sanat) OT-

HOCHTCH KOHKpCTHhie I10H.IITH.Il (HX MO)!(HO COCY:HTaTb: O.ll.HH, .LI.Ba,

rpH ... ). K .n.enHMhiM Uaolliset sanat) OTHOCHTCH cnoaa, o6oJHaLiaiO-

ume BClUCCTBO, a6cTpaKTHbie H KOJ1J1eKTHBHhie CJ10Ba.

06parnre 811HMaune: cnoaa ao MHO)!(eCTBeHHOM qHcne Moryr

	0603HaqaTb H.ll.eJ1HMOe, H He.LI.eJ1HMOe I10H.siTHe.
	Jaottomia sanoja	Jaollisia sanoja
	1mes	lumi
	kurki
		tee
	auto
		rakkaus
	sop1mus
		raha
		aika
		Jukeminen
	kengat (yksi pari)	kengnt (manta paria)
	sakset (yhdet)
		sakset (monet)
	silmat (silmapari)
		miehet

a) Cy6'heKT 8 e.n.. •mcJJe

He.n.emtMbiH cy6'heKT + He.LI.eJIHMhiM npe.n.HKanra B HOMHHaTHBe

(kuka?..mJ'k"'')a..

Tuo mies on bussinkuljettaja. Kurki on Iintu.

Auto on nopea kulkuvaline.

He.n.enHMhlH cy6beKT + npHnararenbHoe a HOMHHaTHBe (minkalainen?).

Kurki on iso. Sopimus on valmis.

194

if

,lJ,eJIHMbiH cy6bCKT + ,lJ.eJIHMblH npeJJ.HKaTHB BnapTHTHBe (mita'?). Tiima kangas on silkkia.

Aika on rahaa.

,lJ,enHMhlH cy6bCKT + He.ll.eJ1HMhlH npeJJ.HKaTHB B HOMHHanme

(m1'k''?)a•.

Kahvi on. nautintoaine.

Lukeminen on hyva harrastus.

,lJ,enHMhiH cy6beKT + np.HnararenhHOe a napTHT.HBe (minka-

laista?).

Kahvi on kuumaa. Tee on valmista.

Lukeminen on hy6dyllista.

6) Cy61>eKT 80 MH. 'IHCJie

Cy6beKT so MH. LI.Hcne + npe.ll.HKaTHB a napTHTHBe MH.Lmcna

(keita? miHi? minkalaisia?).

Nuo miehet ovat bussinkuljettajia.

Niim~i henkilot ovat johtokunnan jasenia. Kurjet ovat lintuja.

Naapurin lapset ovat viela pienia. ltalialaiset kengat ovat kalliita.

Cy6beKT so MH. Y:Hcne, HO o6o3Ha'-meT OJJ.HY napy HJIH Y:TO-n.H6o uenoe + npeJJ.HKaTHB B HOM.HHaTHBe MH. '-!HCJ1a (ketka? mitka'? min-

kaJaiset?).

Namn henkil6t ovat johtokunnan jasenet (= koko

johtokunta).

Niim~i kengat (= Uhna pari) ovat liian kalliit. Lapsen posket ovat punaiset.

Silmani ovat siniset.

06paTuTe BHHMaune: I) Kor.n.a roaopHT o '-!aCTHX rena, npe.D.HKa-

THB BCer,lJ.a B HOM.HHanme;

2) npe.lJ.HKaT.HB MO)!(eT 6hiTh B HOM.HHaniBe CJJ.. LIHCJ1a, XOT.Il cy6beKT CTO.HT BO MH. '-!Hcne, KOf,lJ.i:t npe)J..HKaTHBHOC CJ10BO - a6crpaKTHOe

cy~eCTBHTeJ1hHOe:

Lapset ovat eWmnni ilo.

Naapurien elamantavat voivat olla ongelma. Postimerkit ovat hyv~i kernilyn kohde;

3) OTpHUaHHe He Bn.HHCT Ha na,lJ.C)K npeJJ..HKaT.HBa: Sopimus on valmis.

Sopimus ei ole valmis. SilmHni eiv~H ole vihreiit.

195

\'

==-~

-=--

.-............,.

~ '

'

; !

1!

i1

,';,

t;

[·

~I

t'

iF

f

!i.

h

06panne BHHM3HHC: npeJUII<aTHB CTOHT Bcer,na B napTHTHBe B cne.ny10umx cnyiiaHx:

a) npe.nHKanis o6o3HaiiaeT rpynny HJIH o6nacTh, B KOTopyro cy6'1CKT BXO.UHT:

Han on Suomen parhaita hiihtajia.

He ovat samaa sukua.

Tapiola on Espoota;

6) npe.QHKaTHB 0603Ha1Jaer MaTepHaJI, HJ KOTOporo cy61>eKT H3fOTOBJieH;

Tama poyta ja nama tuolit ovat koivua. Nama astiat ovat muovia.

0T.l{CJihHbie B1Ipa)!(eHHR: Mika vari nyt on muotia?

	Olen eri mielta /samaa mielta.	KaKofi !.{BeT Teneph B Mo.ne?
		Y MCHR ,npyroe MHCHI-!efTaKoe
		)!(e MHCHHe;
	B) B 6eccy6'1CKTHOM npe.llJio)Kemm: Tipe.l{HKaTHB B1Ipa)!(eH npHJia-

raTCJihHhiM B napTHTHBe (minkalaista?). B PYCCKOM R31IKe ¢micKoMy
TipHJiaraTCJihHOMy B TaKOM ITpC.l{JIO)!(CHHH COOTBeTCTByer Hapetrne:
Taalla on kaunista.	3.l{ec1 Kpacuao.
Juhlassa oli hauskaa.	Ha npa3.UHHKe 61mo Beceno.
Aamulla oli sateista.	YTpoM 61mo .l{O)!{.llJIJ-mo;

r) cy6'1CKT Bbipa)KCH HHclJHHHTHBOM HJIH npH.l{aTOIIHbiM npe.llJIO-

)!(CHHCM + rrpHJiaraTeJioHhiM BrrapTHTHBe (minkalaista?). B pyccKoM ll3biKe TaKoMy ITpHJiaraTCJibHOMy COOTBCTCTByeT HapetiHe;

On mielenkiintoista kuunnella banta. Cnywan ero HHTepecHo.

On uskomatonta, etta voit unohtaa	HeaepoRTHo, 1JT06hl TLI Mor
asian.	Ja6olTh 3To.

liCKJIIO'iCHHe: HCKOTOpbie KOpOTKHe ITPHJiaraTeJioHhie, Harrp.,

hauska, helppo, hyva, ikava, mukava, paha, parempi, vaikea MoryT

YITOTpe6JHITbC5I T3K)Ke B HOMHHaTHBe.

On hyva pitaa tauko.

On hauska kuulla hyvia uutisia. On parempi ajatella asiaa.

SANANLASKU	Paha on paljosta valita.
g

LUKUTEKSTI I

MVOTlA

Koulu alkaa elokuun puolivalissa. Lapsia, jotka aloittavat peruskoulun ensimmaisen Iuokan, sanotaan ekaluokkalaisiksi•.

196

Ekaluokkalaiset ovat innostuneita ja jannittyneita. Ekaluokkalaiselle on hankittu reppu ja uusia vaatteita koulua varten. Suomessa koululaisilla ei ole kbulupukua. Aikaisemmin pikkutytot puettiin leninkiin, joka suojattiin kauniilla esiliinalla. Pojilla oli puku tai paita ja housut. Nykyaan lapsille. ostetaan vaatteita, joissa on

helppo liikkua ja jotka on helppo pesUL Tavallisimpia ovat ns. 2 vapaa-ajan vaatteet, esim. T-paita), farmarit (»farkut))) ja verryttelypuvut (»verkkarit»), jalassa lenkkitossut (»lenkkarit>>). Talvella lapset ja nuoret eivat enaa kayta pitkaa takkia niin kuin aikaisemmin, va':\n heilla on lyhyt urheilupusero (»urheilupusakka») ja tytOilHikin pitkat housut. Paassa on kovilla pakkasilla villap~iahine (myssy tai pipo).

Jo jonkin aikaa on ollut suuntauksena, etHi eri-ikHisten ihmisten sek~i miesten etta naisten arkivaatteet ovat samankaltaisia. Pukeutumisesta ei aina voi paatella ihmisen sukupuolta tai ikaii eib sosiaaliluokkaakaan. Muoti on kuitenkin ilmio, joka muuttuu nopeasti. Se mika on muotia tan~\ vuonna, on parin vuoden kuluttua poissa muodista.

SELITYKSIA

l. Lapsia, jotka aloittavat peruskoulun ensimmaisen luokan, sanotaan ekaluokkalaisiksi.

eka =ensimmainen (koululaisten kielessii) ekaluokkalainen =se, joka on ensimmaisella luokalla.

Cp.: koululainen =se, joka kay koulua; helsinkilainen = se, joka asuu Helsingissa.

2. Tavallisimpia ovat ns. vapaa-ajan vaatteet. ... .	U:.:::,
ns. =niin sanottu
06paTnTe Bllltl\1311He: npH t.ITeHHH CJ10BO
sanottu cornacyeTcSI c cymecTBHTeJihHhiM B
t.mcne H na.l{e)Ke; niin sanotut vapaa-ajan vaat-
teet; niin sanottuja urheilupusakoita.
3. T-paita 'q)yT6onKa'.

197

1:!

Q L UK UTEKSTI 2

UJOT SUOMALAISET

Suomi on idHn ja Hinnen valissH. Suomalaisten geeneissa on seka itaisia etta lantisia piirteita. Suomalaiset ovat enimmakseen vaaleatukkaisia, sinisilmaisiH, lyhytjalkaisia ja pitkaselkaisia, vaikka tie-

tysti on sellaisiakin ihmisiH, joilla on tum rna tukka, ruskeat silmat ja pitkat saaret.

Ulkomaalaiset sanovat usein, etta suomalaiset ovat ujoja. Se johtuu varmasti siita, etUi suomalaiset ovat hiljaisia. Suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluu, etta keskustelussa hyvaksyUian vahapu-

heisuus ja vaitiolokin. Suomalainen kuuntelee, mita toinen sanoo, ja ajattelee, ennen kuin vastaa.

Suomalaisissakin on totta kai eroja. Vanhastaan on ollut tapana puhua heimoeroista. Uinsisuomalaiset ovat v~ihapuheisempia ja

hitaampia kuin iUisuomalaiset, jotka ovat vilkkaita ja puheliaita.

Aikaisemmin lapset ja nuoret kasvatettiin kunnioittamaan tyout. Siksi suomalaisilla vielakin on ahkeran kansan maine.

Aikaisemmat sukupolvet syntyivat, elivat ja kuolivat samalla seudulla. Viime vuosikymmenien kaupungistuminen ja

kansainvHJistyminen ovat suuresti muuttaneet ihmisten oloja ja arvoja. Maailma muuttuu.

DIALOGEJA"

-Voisitko vieda Ulman kirjan Sirkalle'?

-Kenelle Sirkalle'?

-No, sille Sirkalle, joka istuu aina perjantaiaamuna kirjastossa lukemassa.

-Minkanakoinen han on?

-Semmoinen pienikokoinen, hoikka tytt6, jolla on lyhyt, kiharatukka ...

-Vaalea vai tumma?

-Vaalea. Hanella on silmalasit.

-Ai, onko hHn se vakavailmeinen tytt6, jolla on aina pino sanakir- joja edessaan?

-On, juuri han. Han kaantaa ja tarvitsee siksi sanakirjoja.

-No, sitten tied~in, kenelle vien kirjan.

198

0

-Katso mittarista, onko ulkona paljon pakkasta.

-Sie!Hi on kahdeksantoista astetta pakkasta.

-Oho, onpas kylma. Mita aiot panna pa~ille?

-Sinisen hameen ja punaisen villapuseron.

-Tarkenetko' sina nyt hameessa? Et varmasti tarkene. Pane vain

pitk~it housut jalkaan ja puseron aile paita.

-KyiHi mina tarkenen, kun minulla on ne villaiset sukkahousut jalassa ja pitka takki.

-Mahtuuko talvisaappaisiisi viela. villasukat?

-En haluaisi panna villasukkia, kun sukkahousut ovat JO nun

kuumat. Jalat hikoavat.

-Muista myssy ja kaulaliina!

-Joo joo, ja kahdet lapaset.

0

-Kuule, lehdessa sanotaan, etta tuosta vanhainkodista on kadon- nut kaksi vanhaa naista.

-Ala nyt! Tuosta vanhainkodista, joka on puiston takana?

-Niin. Toinen on 85-vuotias ja toinen 80. T~issa sanotaan, etta he

ovat ruotsinkielisiH.

-Onko siin~i sanottu tuntomerkkeja?'

-On. Vanhempi on 160 sentin pituinen, tanakka ja pyorea-

kasvoinen. Hiukset ovat hannaat ja kiharat, ja han kayttaa silmalaseja. Nuoremman pituus on 169 sentti~i. ja han on hyvin Iaiha. Ha~

neiHi on lyhyt suora tukka.

-Mita heilla on paalla?

-Vanhemmalla on sininen leninki, musta ulsteri, mustat kengat, pHassii on baskeri ja mukana on ruskea kasilaukku. Nuoremmalla

on musta hame ja vihrea pusero, lyhyt turkki ja paassa huivi.

-Onneksi he ovat pukeutuneet Uimpimasti. Ulkona on kylma.

-Niin. Toivottavasti heidat loydeUian pian.

-Ehka hei!Hi ei ole miUUin haHia. Ehka he ovat paaWineet vain matkustaa johonkin. Tassa ei sanota, etta he olisivat huonokun- toisia tai huonomuistisia.

199

SELITYKSIA

l. Verbityyppi 6 paeta (-ne-vartalo)

	vanheta		paeta	tarjeta
	vanhenen
			pakenen
	vanhenet			tarkenen
			pakenet
	vanhenee			tarkenet
			pakenee
	vanhenemme			tarkenee
			pakenemme
	vanhenette			tarkenemme
			pakenette
	vanhenevat			tarkenette
			pakenevat
				tarkenevat
	0CHOBy npeJCHCa llOJIYtiHM, CCJIH IlpH6aBHM K OCHOBe HH<j>HHH-
	TJ.fBa -ne-. Ecrru B ocHoBe rrrarorra CCTh t:Iepe.n:yrouu-recs cornacHLie,
	TO B HHcpHHHTHBC B.biCTyrraeT CJia6a.11 CTyneHh, B JIHtiHhiX cj>OpMaX -
	CHIIhHa.ll CTyrreHh. MHorue rnarorri>I .::noro THrra o6paJoBaHbi aT
	IIpHJiaraTCJibHhiX.
	vanheta	'tulla vanhemmaksi, vanhaksi'
	kylmeta
		'tulia kylmemmaksi, kylmaksi'
	lyheta
		'tulia lyhyemmaksi, lyhyeksi'
	pideta
		'tulia pitemmaksi, pitkaksi'
	lammeta
		'tulia Iampimammaksi, lampimaksi'
	heiketa
		'tulia heikommaksi, heikoksi'
	pimeta
		'tulla pimeammaksi, pimeaksi'
	HanpHMep:
	lima kylmenee yolla ja lampenee paivalla.
	Jono lyheni hitaasti.
f:	Kevaa11a paivat pitenevat nopeasti.
	Tuuli heikkenee.
	lJepe,noBaHI-Ie rke:rje, Jke:Jje:
	tarkenen : tarjeta		valkenee : valjeta
	sarkea : sarjen		kulkea : kuljen
	kurki : kurjen		jalki : jaljessa

SANANLASKU

Milloin laiska tyon tekee: kesiil!a ei kerkia, talvella ei tarkene.

200

HARJOITUKSIA

1. iloCTaBhTe npe,nHKaTHB B HY:lKHYID ¢opMy.

Tohtori Smirnov on hyvin (pitka ja laiha). Hanen hiuksensa ovat (harmaa). Hanen vaimonsa on (tummatukkainen ja lihava). Muotivaatteet ovat {kallis). Onko saii Hinaan (kaunis vai ruma)? Ulkona on tanaan (aurinkoinen). Tama musiikki on (ihana). Tama asunto on (tilava). Ovatko karjalaiset kylat (suuri vai pieni)? Kielen opiskelu on (mielenkiintoinen). Kielen opiskelun yhteydessa on (mahdollinen) tutustua myos maan kulttuuriin. Nama lapset ovat (ekaluokkalainen). Nykyaan tyttojen ja poikien vaatteet ovat (samankaltainen). Jarven rannalla on (sumuinen). Abstraktisanat ovat (jaollinen). Kielen opiskelu on (vaikea). Nama huoneet ovat (tilava). Sisarukset ovat (pitkli ja hoikka), kummankin tukka on (kihara). Meidan lasten tukka on (vaalea) ja silmat ovat (sininen), mutta teidan lapset ovat (tummatukkainen ja ruskeasilmainen). Onko totta, etta suomalaiset ovat (hiljainen ja ujo)? Karjalaisista sanotaan, etta he ovat (puhelias). Ainakin karjalaiset lapset ovat (vilkas). VepsaHiiset ovat (iUimerensuomalainen).

2. C.l{errai-i:Te no o6paJ~Y-

M a 11 i: Suomi on vaikea kieli.- Eivatko kaikki kielet ole vaikeita?

Pihlaja on kaunis puu. Tiina on ahkera opiskelija. Mansikka on maukas marja. Intia on ihmeellinen maa. Karhu on uhanalainen elain. Suoninen on hajamielinen professori.

3. 11HcueHHpyiiTe AHaJIOr. CoCTaBhTe caMH no.uo6Hbie .unanom.

g

-Paivaa. Voisitteko pyytaa Paivin puhelimeen?

-Kylla, hetkinen vain.

-Paivi puhelimessa.

-Hyvaa paivaa. Nimeni on Seppo. Olen juuri tullut Pietarista.

Soitan veljenne Timon pyynnosta.

-Ahaa. Miten han siella voi?

-Ihan hyvin. Han pyysi toimittamaan Teille lahjan. Missa ja milloin v.oisimme tavata?

-SopisikoTeille tanaan kello 7 illalla?

-Sopii. Mina ja vaimoni menemme illalla teatteriin puoli kahdeksaksi. Voisimmeko tavata teatterin luana?

-Kylla se kay. Mutta miten me tunnemme toisemme?

201