opi puhumaan suomea

	CnnbHaH cTyneHb			Cna6aH CTynenb ·
	-	HOMHHaTHB e.a.	11.
				HOMHHUTHB MH. '-1.	-t
	- H1111aTHB -Vn, -hVn,
				HHCCCHB -ssa/-ssa
		-seen
				311aTHB -sta/sta
	-	HHcjmHHTHB -a/-a
				a.aeccHB -lla/-lla
	-	maro11 3 11. e.a.	H MH. '-1.
				a6naTHB -lta/-lta

-V, -vatJ-vat	r11aro11	l 11.	-n, -mme
	maron 2 11.		-t, -tte

oTpHLJ:. cpopMa marana

ADESIIVI

A.aeccHB

Tiinalla on hyva sanakirja.

Mina luen.

Sinli soitat hyvin. Hiin kirjoittaa.

Me menemme teatteriin. Te asutte hotellissa.

He lentlivlit Murmanskiin. Opiskelija lukee.

Kenella? Y Koro?

Y TMHbi xopowHf! c11osaph.

Minulla on uusi kirja. Sinulla on hyvli piano. Hanellli on hyva kyna. Meillii on liput.

Teilla on huone hotellissa. Heillli on lentolippu. Opiskelijalla on sanomalehti.

	minutia	y	MCH5l	mei !Ia	y Hac
	sinulla
		y Te6.5l		tei!Hi.	y aac
	htinellli
		y Hero		he ilia	y HHX

ALI.eccHB Mo)!(eT Bbipa)l(aTh Jll1UO, y KOToporo l!TO-nH6o HMeeTc.5l.

Minulla on auto. Y MeHH ecTb MarnHHa.

B TaKOH KOHCTpyKUHH Bcer,na DpHCYTCTByeT rJiafOJI olla B cpop-

Me 3 11. e.a. LJ. Cnoso, o6oJHaLJaJOmee 11HUo, CTOHT B Hal.fane npe.a11o- )f(eHH.5l (KpOMe BOripOCl1TeJihHhiX npeJJ,JIO)I(eHMH).

Onko hiinellti asunto?

On. Hanella on asunto.

EcTb JIH y Hero KBapTHpa?

,LJ;a. Y Hero eCTb KBapTHpa.

Onko naapurilla televisio?

On. Hiinella on televisio.

EcTb JlH y coce.aa TeneBHJop?

,LJ;a. Y Hero ecTb TeneB.H3op.

42

TaK<Hl )KC CTpyKTypa np11cywa rrpeJJ.JlO)I(eHIUIM, KOTOpbie o6o3HaliaJOT, rJJ,C CCTb lfTO (T. H. 3K3HCTCHUHaJibHb!C npe.D.Jl0)1(CHH5l).

Hemp.:

Tal ossa on hissi. 'BJJ.OMe ecTb JIHC!JT.'

Ta.ssli kerroksessa on yleisi:ipuhelin. 'Ha 3TOM 3Ta)l(e ecTb Te11ec!JoH o6wero nonbJOBaHJUI.'

Tallli kadulla on bussipysLikki. 'Ha 3Toi1 ynHuc ecTb asTo6ycHaSI ocTaHOBKa.'

(CM. OTpHUaTeJlbHYIO qJOpMy B pa3,nene 7.)

"LUKUTEKSTI I

Rantaset asuvat Tampereella H~imeenkadulla. Heillli on asunto suuressa kerrostalossa. Perheess~i on isa, insini:iori Rantanen, aiti, joka on sairaanhoitaja, ja lapset Tiina, Mikko ja Katja. Tiina ei asu enali kotona vaan

Helsingiss~i.

Katjalla ja Mikolla on oma huone. Mikko istuu usein huoneessa ja lukee. Katja on tavallisesti olohuoneessa ja soittaa pianoa1• Perheellli on 'vanha piano. Katja on musiikkikoulussa ja hlinell~i on hyvii opettaja. Katja soittaa hyvin.

Nyt on tavallinen perjantai-ilta. Tiina tulce HelsingisUi kotiin. Isa nukkuu sohvalla. Aiti lahtee tyohon. Mikko syo keittiossii. Katja soittaa.

SELITYS

I. Katja soittaa pianoa. 'KaT.5l HrpaeT Ha ITHaHMHo'. piano - piano + a soittaa pianoa

Cp.: Han puhuu suomea. Han opiskelee musiikkia.

"LUKUTEKSTI 2

Andrei Nikitin kertoo: >>Asun Moskovassa. Olen toimittaja. Olen tyossli suuressa sanomalehdessli. Matkustan paljon sekii kotimaassa etta ulkomailla. Esimcrkiksi lokakuussa saavun Tokiosta ja liihden heti Sveitsiin. Marraskuussa on Riiassa ttirkd kokous. Riiasta matkustan Turkuun. Turussa on kansainvlilinen kongressi. Koska matkustan paljon, haluan ainakin soittaa usein kotiin, ja siksi minutia on klinnykkli.»

43

i

I

I

I ,

I I

I

\1 Kuukaudet I HaJBaHiui Mec.Hues

	I. tammikuu		5.	toukokuu	9. syyskuu
	2.	helmikuu
			6.	kesii.kuu	10. lokakuu
	3. maaliskuu
			7.	heinakuu
					ll. marraskuu
	4.	huhtikuu	8.	elokuu
					12. joulukuu

B OTBeTe Ha sonpoc milloin? B Ha3Bamt.Hx Mec5lues ynoTpe6n.HeT- c.H HHeccHs: tammikuussa H T. .n.

"DIALOGEJA

-Soitatko pianoa?

-Kylla, vahan.

-Voitko soittaa nyt? Kuutamosonaatti on kaunis. Onko sinulla nuotit?

-On. Voin soittaa.

					<>
				-	Sina soitat hyvin.
				-	Kiitos.
					<)
				-	Onko teilla piano?
				- On, mutta se on vanha ja
					huono.
				-	Soitatko sina pianoa?
				- En soita, mutta aiti soittaa.
				-	Soittaako han hyvin?
				-	Aika hyvin.
		<>		<>
	-	Onko Katja kotona?	-	Onko Tiina kotona?
	-	Ei ole. Han on koulussa.
			-	Ei ole. Han on yliopistossa.
		Hane!la on pianotunti.
				Hanella on tentti.
	44

~

-Anteeksi, tiedlitteko, missti professori Korhonen on?

-Hetkinen, mina katson. HlineiW on luento. Han tulee kello yksitoista.

-Kiitos.

-Milloin sin;i llihdet takaisin Helsinkiin?

-Llihden sunnuntaina. Juna llihtee kell'o viisitoista.

HARJOITUKSIA

I. 0TBeTbTe Ha sonpocbi no TeKcTy I.

Missa Rantaset asuvat?

Millaisessa talossa heilla on asunto?

Asuuko Tiina kotona vai Helsingissa?

Onko Katjalla oma huone?

Missli Mikko istuu usein?

Mita Katja tekee usein?

Onko Katjalla uusi piano?

Missa Katja opiskelee?

Milloin Tiina tulee Helsingistli kotiin?

Mitli perhe tekee perjantai-iltana?

2. CocTaBbTe .LIJ1anor THHbi H MaTepH B cJie)lylOll.leH CHTyaUHH:

THHa npHXO.AHT .noMoH, MaTb co6HpaeTcH Ha pa6oTy. THHa cnpaumsaeT, Ky.ua MUTb co6HpaeTCH, r.ue oTeu, 'ITO .uenaiOT MHKKO 11 KaT.H.

3. CocTaBbTe Bonpocbi K Ka)!()lOMY npe.uno)!(eHHlO TeKcTa 2.

4. CocTaBbTe .nwanont no o6pa3uy:

Mall i:- Veera, tiediitko missli Arto asuu?

-Tiedlin. Han asuu Rauhankadulla.

-Missli han on tyossli?

-Han on tyossa kirjastossa.

45

5. YnoTpe6Jne cJiellYIOilLHe cJiosocot.IentHJUI so MH. '-IHCIIe:

hiljainen ilta, pieni lintu, sininen ji.irvi, jyrkki.i ranta, suuri kaupunki, pitki.i katu, vanha asunto, valoisa huone, tuttu nimi, halpa ruoka, ysti.ivlillinen tytto, ensimmainen tunti, punainen lippu

6. Cneiia11Te no o6p<nuy.

M a IIi I: Kenellii on sanakirja? (mini.i)- Minulla on sanakirja.

Kenell~i on hyvi.i asunto? (me)

KeneWi on vanha piano? (i.iiti)

Kenellii on uusi kello? (Pekka)

Kenelli.i on suuri perhe? (insinoori Rantanen)*

Kenelli.i on ti.ini.ii.in luento? (Matti Korhonen)*

M a IIi 2: Missa orkesteri on? (sali)- Orkesteri on salissa.

Missli opettaja on? (luokka)

Missa kirjat ovat? (laukku)

Miss a lapset ovat? (olohuone)

Missli turistit ovat? (baari)

Missii matkustajat ovat'l (lentokone)

Missa juna seisoo? (aserna)

Missii bussi odottaa? (tori)

Missli lapset leikkiv~it? (ranta)

Missli opiskelijat ovat? (luento, -lla)

Missa lapset ovat? (rnusiikkitunti, -lla)

Missi.i i.iiti on? (kauppatori)

7. TIOCTi.lBbTe CJIOBa B CK06KaX B COOTBCTCTBYIOilLHH nane)!(.

Opettaja menee (luokka). Vieraat menevi.it (olohuone). Turistit rnenevat (baari). Opiskelijat menevi.it (luento). Aiti menee (kauppatori). Isi.i menee

(tyo). Matkustajat menevat (lentokone). Opas menee (hotelli). Bus.'ii menee (kaupunki).

* CJ!o!la, CTOHIJtHe ucpcJt !JlaMHJJHei'l 11 o6oJna'JaJoU~He 1!1-0I HJIH TllTyJJ, ue

CKJIOIJliJOTCi!.

46

8. Cne11ai1Te no o6pa3UY.

M a IIi: -Mil loin Nikitin matkustaa Moskovaan?

-Lauantaina. Entli sinii?

-Mina matkustan Uinaan.

Milloin han lentiii.i Pariisiin?

Milloin han saapuu Lontooseen?

Milloin han soittaa kotiin?

Milloin hlin Hihtee taas Moskovaan?

9. CneiiaiiTe no o6pa3uy.

M a II i I : Ti.imli on valoisa huone. - Asun valoisassa huoneessa.

Tuo on iso kauppa. Menen ...

Meillli on vanha asunto. Asumme ...

Heillli on suomen kielen tunti. He ovat ...

Teillli on nyt luento. Te menette nyt ...

Ti.imli on pitka katu. Asumme ...

Tamli on jyrkki.i ranta. Seisomme ...

M a IIi 2: Han tulee asemalle.- Minlikin tulen asemalle.

Han odottaa asemalla.

H~in tietlii.i, missi.i Matti asuu.

Hi.in soittaa pianoa.

Hi.in lukee suomea.

Win tanssii hyvin.

Han nlikee huonosti.

Han tekee aina oikein.

Hi.in lentlii.i Murmanskiin.

10. 0TBCTbTe Ha BOnpOCbl OTpHUaTCJibHO.

M a IIi: Lentliako Pekka Murmanskiin?- Ei lennli.

Odottaako Pekka asemalla?

Nukkuuko Pekka sohvalla?

Tanssiiko Pekka hyvin?

Lukeeko Pekka saksaa?

Soittaako Pekka pianoa?

Tieti.iako Pekka, missa minLi asun?

47

I \

f I

II. YnoTpe6HTc npe.JJ.JJO)I(CHHH ao MH. tmcne.

M a IIi : Sauna on rannassa. - Saunat ovat rannassa.

Kukka on poydalli.i. Kartta on seinalla. Matto on lattialla. Lasi on kaapissa. Tuoli on huoneessa.

Bussi on aukiolla. Lapsi on ulkona.

Nainen on olohuoneessa. Turisti on hotellissa. Kirje on laukussa.

	KAPPALE KUUSI	6	KUUDES KAPPALE
- Kuinka monta kilometrii.i on Pietarista Helsinkiin?
"- Yli 400 kilometriii.
-	Kuinka monta tuntia matka kesti.ia?
-	Noin 8 tuntia buss ilia ja noin 6 tuntia junalla.

Kuinka monta? CKOJibKo?

Kuinka monta ji.irvei.i Suomessa on? Helsingissi.i on monta pienta museota.

Eurossa on sara scnttia ja ruplassa on sata kopeekkaa.

Minulla on viisi hyvi.ii.i sanakirjaa.

Suomalaisella on tavallisesti kaksi etunimei.i. Yauvalla on jo nelj~i hammasta.

Skandinaviassa on viisi maata.

Ti.issi.i talossa asuu nelji.itoista perheW:i.

		PARTITIIVI
		OapTHTHB
	Keta? MWi?	ala, taJta, ttaltta
	ala
	sanakirja	sanakirjaa
	hyvi.i
		hyvaa
	penm	pennia
	katu	katua
	nJmJ
		nimea
	suomi	suomea

4R

tafta

rakennus	rakennusta
hammas	hammasta
opas	opasta
puhelin	puhelinta
maa	maata
puu	puuta
radio	radiota
televisio	televisiota
punainen	punaista
ihminen	ihmista
pieni	pienHi
suun	suurta
kieli	kielta
lapsi	lasta

tta/tta

perhe	perhettii
huone	huonetta
kone	konetta

0KOH4aHI-IC ala npHCOC,LU1H5!CTC5! K CJlOBaM, OKaHt!HBalOLUHMCH B HOMHHaTHBC Ha O.UHY fJiaCHylO (KpoMe e). 0KOH'-!aHHCtalta npHCOe-

.UHHSICTC5! K CJIOBaM, OKUH4HBalOLUHMCH B HOMHHaTHBC Ha cornac- HYlO HJIH .use rnacHI>Ie 6yKBhi. 0KOH4aHHe ttaltta npttcoe.nHHHeTc5! K CJIOBaM, OKaHtiHBalOLUHMCH Ha e.

)J,sycJIO)I(Hble CJIOBU HU i C OCHOBOH Ha e )J.CJISITCSI Ha .UBC rpynnhl. B nepaoii rpynne OKOH4aHHe napTHTHBa ala npHcoe,nHHSieTcSI K ocHoae Ha e. 3TO B OCHOBHOM CJIOBa, OKUH4HBUlOlUHCCH Ha -ki, -mi, -pi, -ti, -vi: suomi- suomea, kivi- kiveii. Bo BTopoii rpynne OKOH-

liaHHe napTHTHBi:.l ta/ta npHCOC)J.HHSICTCSI K COfJlaCHOH, KOTopaH CTO- HT nepe,n KOHctiHOH fJI<.lCHOH (npH 3TOM KOHC4HaH fJiaCHa5! OCHOBbl e Bbina,naeT). 3TO B OCHOBHOM CJIOBa Ha -hi, -Ji, -ni, -ri: kieli - kielessi.i - kieltli, pieni - pienessi.i - pienta. (CM. Ta6nmw Ha CTp. 292).

B cnosax Ha -nen OKOHlJaHHe napTHTHBa ta/ta npHcoe.nHH.HeTcSI K nocne.nHeMy cornacHoMy (-s) OCHOBhi: nainen - naise- - naista, ihminen - ihmise- - ihmista.

49

I

292).

LUKUSANA + YKSIKON PARTITIIVI

LIHcJUtTenhHOe + napnn11n e.u.. l!Hcna

I tyttb	2 tytti:ii.i
7 tyttoti, 14 poikaa, 21 miesW, 36 naista.
Kuinka monta ihmista yhteensa'?	CKoJihKO ~IenoseK scero?

C tii1CnJHenhHhiMI1 B HOMI1HaTl1Be (KpOMe O.LI,HH) ynoTpe6mieTC5l cytUeCTBHTeJibHOe B na pTHTHBe e.LJ,HHCTBeHHOIO ~mena.

Co cnonaMH monta, kuinka monta cymecTBHTenhHoe BbiCTynaeT T<IK)!(e B c}>OpMe napTHTHBa e.LI,HHCTBeHHOIO 'IHCJia.

Kuinka manta kuukautta on vuodessa?

Vuodessa on 12 kuukautta.

Kuinka manta viikkoa on kuukaudessa?

Kuukaudessa on neljli viikkoa.

Kuinka manta paiviia on viikossa?

Viikossa on seitseman pi.iiviiii.

Kuinka manta tuntia on vuorokaudessa?

Vuorokaudessa on 24 tuntia.

Kuinka manta minuuttia on tunnissa?

Tunnissa on 60 minuuttia.

Kuinka manta sekuntia on minuutissa?

Minuutissa on 60 sekuntia.

si-loppuiset nominit

B cnomtx Ha -si (nma vesi) B ocHoBe Ha MeCTe -si noHBJIHeTcH -de-

(vede-). B nnnanme BhiCTynaeT cHJibHaH ocHOBa (vete-: veteen). Oap- THTHB o6paJyeTC5! 113 CHJibHOH OCHOBhi, B KOTOpOH KOHe'IHbiHrnac- HbiH Bhrna.u.aeT (vet-:vettii). (Cnona Ha -si eM. B ra6n11ue Ha cTp.

ves1	vuosi	kuukausi
vedessii.	vuodessa	kuukaudessa
veteen	vuoteen	kuukauteen
vetta	vuotta	kuukautta

MiHi kello on? KoTopbiH l!ac?

Anteeksi, voitteko sanoa, mitli kello on?

I. Kello on kuusi. Kello on tasan kuusi.

2.Kello on puoli seitsemlin.

3.Kel\o on viit@oista vai!\e seitsem~in.

4.Kello on seitsem~in.

5.Kello on viisitoista yli seitsemlin.

6.Kello on kymmentli vaille kahdeksan.

		11	12				-
	10						2
		···'''",
	9 e -?						4
							3
		7	6		5		---
1fJ = o~~		•	11		12	1	•
			•	7	6	5	•
			1~				2
			9	~			3
			8				4

06paTiiTC BHUMaHite: npH o60JHI:.lLJeHHI1 BpeMeHH ~mcnHTenbHOe, yKa3biBaiOI.L\ee Ha MI1HYTbl, ynoTpe6n.HeTCH CO CJIOBOM yli B HOMHHaTHBe, CO CJIOBOM vaille - B napTHTHBe HnH HOMHHUTI1Be.

51

50

----___.:7~

_:::----

12.00 (kaksitoista nolla nolla).

Mihin aikaan juna Whtee? Juna ILihtee Helsingistii kello 12.00 ja saapuu Pietariin kello

19.10.

Bussi liihtee rautatieasernalta kello 17.45 ja saapuu lentoasemalle klo 18.45.

Lentokone Hihtee Moskovasta klo I0.00 ja saapuu Helsinkiin klo 11.00.

Kello on

Juna liihtee klo 12.30 (kaksitoista kolmekymmentii).

Bussi saapuu klo 14.50 (neljatoista viisikymmenti.i).

Ecm1 B npe.n.no)!(emm no.n.ne)!(aJ.UHM 5!BIIHeTc5! 'H1CJJHTeJJbHoe +

CYll\CCTBHTeJJbHOe, TO CK<UyeMoe Bb!CTynaeT B cpOpMe 3 JIHL{a e,LI.. •mcna. Hanp.:

TassLi talossa asuu neljiitoista perhettii.

Kaksi opiskelijaa istuu kirjastossa.

Q

LUKUTEKSTI

Meilla on kotona seitsemiin kelloa: seinakello, kakikello, heratyskello, matkaheriityskello, kaksi rannekelloa ja taskukello.

Nyt on aamu. Heratyskello soi puoli kuusi. Nousen ylos ja menen keittioon. Seinakello lyo kuusi kertaa. Menen olohuoneeseen. Kakikello kukkuu viisi kertaa. Menen takaisin makuuhuoneeseen. Heriityskello on viisi yli seitseman. MatkaherLityskello seisoo, se on rikki.

Missa rannekellot ovat? Toinen on poydiilla. Se on puoli kuusi. Toinen on kasilaukussa. Se on puoli seitseman.

Muistan, eWi taskukello on tyopoydalla. Se on kymmenen yli viisi. Kymmenen yli viisi?! Mita kello oikeastaan on?

Televisiossa on ensimmaiset uutiset kuudelta 1• Ai, mutta nyt on kesiiaika, ja uutiset tulevat vasta seitsemiilta. Soitan Neiti Ajalle2 numeroon I0061. Neiti Aika sanoo: »Hyvaa huomenta. Tanaan on torstai toinen paiva heiniikuuta. Kello on 4.18 ja nolla.»

Menen takaisin siinkyyn.

52

SELITYKSIA

1. Ha aonpoc Mihin aikaan? MO)!(HO OTBeTHTb .D.BYMSI cnoco6aMH: 'lHCJIHTCJlbHOe B a6nan!Be (-Ita) HJJH CJIOBO kello 11 '1HCJJHTCJ1bHOC B HOMHHaTHBe: juna Iahtee kuudelta =juna Hihtee kello kuusi. 06paTH- Te BHHMaHHe Ha o6pa:30BaHHe a6JJaTHBa CJle.D,yiOlUHX '!HCJIHTCJlbHbiX:

seitsemiin - seitsemiiltii,	kahdeksan -	kahdeksalta, yhdeksan -
yhdeksaltii, kymmenen -	kymmenelta.

2. Neiti Aika - 3TO t.~acbi-aBTOMaT, coo6maiOmue no Tenec!JoHy

npaBHJ!bHOC BpCM5!.

ADESSIIVIN KAYTTOA

YnoTpe6neHHe a.n.eccHBa

I. A.rr,eCCHB Bblpa)!(aeT BpCM5!.

Milloin? Kor.n.a?

Juna Iahtee Pietarista illalla ja saapuu Petroskoihin aamulla. PLiivallii paistaa aurinko, mutta yollii tuulee ja sataa. Yuodenajat ovat kesa, talvi, syksy ja kevat.

Kesiillii me uimme meressii tai jtirvessa. Tal vella me hiihdamme ja luistelemme. Syksyllii muuttolinnut lentavat etehiiin.

KeviiaJHi ne saapuvat takaisin pohjoiseen.

kesa -	keslillli	JlCTO -	J1CTOM
tal vi- talvella		:JHMa -	311MOH
syksy- syksyllli		OCCHb -	OCCHblO
kevtit -	keviilillli	aecHa -	aecHoH

2. A.n.eccuB Bbipa)!(aeT cpe.n.cTBO nepe.D.BH)!(CHHSI.

Milia? Ha t.~eM?

Menetko tyohon bussilla vai metrolla'? Minulla on vlihiin aikaa, menen taksilla.

Helsingistti Tallinnaan voi matkustaa laivalla ja lentokoneella. Pietarista Helsinki in voi matkustaa junalla seka lentokoneella. Turistit matkustavat tavallisesti linja-autolla.

53

"LUKUTEKSTI 2

Pekka Stepanov on opiskelija. Han asuu Petroskoissa Anohininkadulla. Hanellli on tyttoystavli Tanja, joka opiskelee Pietarissa. Pekka kay Pietarissa usein. Petroskoista Pietariin on 400 kilometria. Sinne voi menna junalla, linja-autolla, lentokoneella tai laivalla. Pekka menee tavallisesti junalla. Juna lahtee Petroskoista myohaan illalla ja saapuu Pietariin aamulla. Pekka lahtee tavallisesti lauantai-iltana ja tulec takaisin maanantaiaamuna. Sunnuntaina Pekka ja Tanja kliyvat museossa, taideniiyttelyssli ja teatterissa konsertissa. Ill alia Pekka llihtee takaisin Petroskoihin. Junamatka kestali 8 tuntia. Lentokoneella pUasee tunnissa, mutta lentolippu on kallis. Kesalla on hauska matkuslaa laivalla, mutta laivamatka kesti.ia kauan.

"DIALOGEJA

-Anteeksi, onko tuo kello oikeassa?

-Ei ole. Se seisoo. Oikea aika on seitsemiin yli nelja.

-Kiitos.

0

-Tlimli kello on varmasti rikki. Se on taas kymmenen minuuttia jal- jessli.

-Niin on.

¢>

-Onko heriityskello edellti? Se on jo kaksikymmentli yli kuusi, mutta

sein~ikello on vast a kuusi.

-On se. On hyva, eWi heratyskello on edell~i.

-Yai niin.

0

-Anteeksi, mihin aikaan lahtee seuraava bussi Lahteen?

-Hetkinen. Seuraava bussi Lahteen lahtee kello 12.45.

-Milloin se on perillli?

-Se on perilHi 14.40.

-Kiitos.

<)

-Meneeko tami.i bussi Lahteen?

-Menee.

-Uihdetteko viisitoista vaille yksi?

-Kylhi.

-Kiitos.

<)

-Tlinlilin on TV:ss~i uusi filmi.

-Mihin aikaan se alkaa?

-Puoli kuudella. Se pi.ilittyy vasta kello kahdeksan.

<)

-Lenttiliko Nikitin tan~mn Moskovaan?

-Ei lennli. Han matkustaa huomenna junalla.

<)

-Saapuuko Pekka aamujunalla?

-Ei saavu. HUn tulee pi.iivi.illa lentokoneella.

<)

-Mihin aiot mennu illalla?

-En tieda vieU. Ehka olen kotona.

"Lukusanat 100-2 000 000 000

100 sala

200	kaksisataa
300	kolmesataa
400	nelji.isataa
500	viisisataa
600	kuusisataa
700	seitsemlinsataa
800	kahdeksansataa
900	yhdeksansataa
920	yhdeksansataakaksikymmenti.i
92~	yhdeksiinsataakaksi kymmenUi-

kolme

1000	tuhat
2000	kaksituhatta
3000	kol metuhatta
4000	neljatuhatta
5000	viisituhatta
6000	kuusituhatta
7000	seitsemantuhatta
8000	kahdeksantuhatta
9000	yhdekslintuhatta
I 000 000	miljoona
2 000 000	kaksi miljoonaa

55

54

9 876	yhdeksantuhattakahdeksansataaseitsemankymmenta-
	kuusi
65 494	kuusikymmentaviisituhattaneljiisataayhdekslinkymmen-
	tlinelja
450 871	neljasataaviisikymmentlituhattakahdeksansataaseitse-
	mlinkymmentayksi
4 842 502	nelja miljoonaa kahdeksansataaneljlikymmentakak-
	s itu hattaviisisataakaksi
I 000 000 000	miljardi
2 000 000 000	kuksi miljardia

HARJOITUKSIA

I. I13MCHI1Te npenJIO)!<CH1151 no o6pa3uy.

M a IIi l : Lapset meneviit kouluun.- Kaksi lasta menee kouluun.

Tytot tanssivat. Naiset keskustelevat kadulla. Opettajat kliveleviit kouluun. Opiskelijat istuvat bussissa. Turistit odottavat hotellissa. Liput maksavat SO markkaa. Kissat leikkiviit lankakeralla. Koirat haukkuvat pihalla.

M a IIi 2: Huoneessa on iso ikkuna.- Huoneessa on monta isoa ikkunaa.

Minulla on uusi albumi. Perheessli on pieni lapsi. Talossa asuu suuri perhe. Koulussa on uusi tietokone. Kaupungissa on hyvli museo. Hanel Ia on tlinlilin tiirkeli kokous. Poydlilla on keltainen kynli.

2. HamtWHTC umppbl CJIOBaMJ1. nocTaBbTC CJIOBa B CK06KaX B npa-

BHJibHYIO ¢opMy.

Karjalan tasavallassa asuu liihes 800 000 (ihminen).

Suomessa on yli 60 000 Uiirvi).

Maapallolla on liihes 3000 (kieli).

Opiskeluaika korkeakoulussa kestiili 5 (vuosi).

Tassli kirjassa on 42 (kappale).

3. BhmHWHTe H3 TeKcToB cJIO)!(Hbie cnosa. YnoTpe6HTe 11x B npen- JIO)!(eHmix. CocTaBhTe .n11anor Ha ocHoBe TeKcTa 2.

4.	)lonomune JJ.HanorH sorrpocaMH.
a)	-	........'?	b) -	........ ?
	-	Moskovaan.	-	Konserttiin.
			-	........ ?
		?
	-	Lentokonedla.	-	Kello 19.30
				?
		?
			-	20 ruplaa 50 kopeekkaa.
	-	Puolitoista tuntia.

?

-Tuhat kilometriii.

5.CocTaBhTe JJ.HanorH rro o6pa3uy, 3aMeHHB noJJ.YepKHYTble npeJJ.- no)!(emuL 06bHCHHTe npwumy csoero yxoJJ.a.

M a IIi : - Mita kello on?

-Kymmenta vaille kuusi.

-Anteeksi, minun taytyy Jahtea. Minulla on kokous puoli seitsemalta.

6.npo'-IHTaihe naanor. PaccKa)!{J1Te 0 CBOeM pe)!(HMe .llH51, HCf!OJib-

3Y5I pertJUIKH .nuanora.

-Nousetko aamulla aikaisin?

-Nousen tavallisesti seitsemalta.

-Mihin aikaan Hihdet tyohon?

-Puoli kahdeksan.

-Mihin aikaan tyopaivli alkaa?

-Kello 8.

-Mihin aikaan sinulla on ruokatunti?

-Kello 12.

-Mihin aikaan tyopliivli pliattyy?

-Se palittyy kello 17 (kello 5 illalla).

~,_,

. ;~···::::v ..

..

@..::oo

·.....,

. . . ..

7. YnoTpe6HTe B)lHanore pa3JIWIHbie

~IHCJIHTeJibHbiC.

M a IIi: - Filmi alkaa kello kolme.

-Hyvli on. Odotan sinua kymmentli vaille kolme.

8.Sano, mitli kello on. KoTopbiH t.Iac?

57

56

npoxo)f(ero, KOTOphn1 'lac.ToT

9. CocntBbTe 3a.n.al111 no o6p<nuy.

M a IIi : Bussissa istuu 16 naista ja 14 miestli.- Kuinka monta ihmis- tli yhteensli?

I0. Cnpocrne y co6ece.n.HHKa, CKOllbKO Mec~ues .LJ.llHTc~ y HHX Ka)f(-

.n.oe BpCM~ fO.LJ.a H KaKHC 3TO MCC~Uhl. 0TBC4aHTe 00 o6pa3Uy.

M a IIi :	Pohjoisessa kesa kestlili kolme kuukautta. -	Kesakuukaudet
	ovat kesiikuu. heinlikuu ja elokuu.
11. Bhi	co6HpaeTecb B nyTewecTBHe (s oTnycK,	Ha KaHHKYllhi H

T . .n..). PaccKa)f(HTe, Kor.n.a H Ky.n.a Bbi noe.n.eTe, KaKHM TpaHcnopTOM,

KaKoBo paccT05IHHe .n.o 3Toro MecTa. CKOllbKO speMeHH npo.n.nHTC51

nyTb H CKOllbKO CTOHT npoeJ.n.? B KaKoe BpeMH Bbi oTnpaBHTecb H3

.LJ.OMa 11 B KaKOe BpeM~ npH6y.LJ.eTe Ha MeCTO'?

12. CoCTaBhTe .n.Hanom.

CI-nyaUH5! 1: Bhi 3BOHHTe Ha aBTOBOK3all 11 cnpaWHBaeTe, B KaKoe BpCM5! OTnpaBJl5!eTC5! CJIC.ll.YJOLUHH aBTo6yc B A., B KaKOe BpeM5! OH np116biBaeT Ty.LJ:a H CKOJibKO CTOHT 6HJlCT. )J,c)f(ypHb!l::f OTBC4UCT Ha Baw11 sonpochr.

CinyaUH51 2: Bhi Y3HaCTe y OTBe4aeT. 11TO ero 4aCbl OTCTaJOT. 0H CMOTpHT Ha BOK3aJlbHhle '-!aCbl,KOTO- pb!C HJI.YT npaBHJibHO, H Ha%IBaeT npaBHJlbHOC BpCM51.

KAPPALE SEITSEMAN 7 SEITSEMAS KAPPALE

g

-Anteeksi, voitteko sanoa, mita kello on?

-Valitettavasti minulla ei ole kelloa.

~

-Anteeksi, voiko tlililtii soittaa?

-lklivli kyllii, tmillli ei ole puhelinta. Seuraavassa kerroksessa on yleisopuhelin.

SR

KcneiHi ei ole + partitiivi

Missa ei ole + partitiivi

Minulla ei ole autoa.

Sinulla ei ole koskaan kynliU mukana.

HlineiHi ei ole puhelinvastaajaa.

Meill~i ei ole hyvlili suomalais-venlilliisHi sanakirjaa.

Heillli ei ole vieHi asuntoa.

Vauvalla ei ole yhtlilin hammasta.

Ttissii kerroksessa ei ole yleisopuhelinta.

Tlissli junassa ei ole WC: tii.

Tlillli kadulla ei ole bussipyslikkili.

Ttilillli ei ole yhtlilin vapaata paikkaa.

B OTPHUaTellhHhiX npe.LJ.llO)f(CHH5IX, o6o3Ha'IaJOLUHXy Koro HJHI f.ll.C 4ero-HH6y.LI.h BeT, fiO.ll.JlC)f(aLUee HMCCT cpopMy napTHTHBa.

GENETIIVI

feHHTHB

Miksi taman kadun nimi on Liisankatu?

Suomen pihikaupunki on Helsinki.

Tiedlitko, mikti Tiinan osoite on?

Kenen paikka tlimli on?

Onko tlimli kirja Teidan?

Kenen? LJeH? Koro?		Minka? LJero?
Nominatiivi	Genetiivi
tala	talon	talon numero
katu	kadun	kadun nimi
pankki	pan kin	punkin konttori
Suomi	Sumnen	Suomen piilikaupunki
saan	saaren	saaren ranta
huone	huoneen	huoneen numero
nainen	naisen	naisen nimi
mies	miehen	miehen nimi
rakennus	rakennuksen	rakennuksen ikkunat
potilas	potilaan	potilaan osoite
kuunis	kauniin	kauniin lampun hinta

0KOHtiaHl1e fCHHTHBa n npHCOC.LI.HH5ICTC51 K OCHOBe CJIOBa.

5l)

"DIALOGEJA

- Muistatko, mika tuon naisen nimi on? Mina en muista.

-Ahaa, haluat siis tutustua h~ineen. Han on Matin vaimo, Katri.

-Matin, kenen Matin?

-No, Yi11asen Matin, meidiin firman sahkoasentajan vaimo.

-Ai. Hanella on kauniit silm~it ...

<>

-Kenen nam~i valokuvat ovat? Kuka tassa kuvassa on?

-Eiki:i se ole firman pikkujoulusta? Nama ovat varmaan Petrin kuvat pikkujoulusta. Tuossa on kai johtajan sihteeri.

-Kuka?

-	Tuo vaalea,	pitka. Hanelli.i on musta pusero ja minihame.
' -	Mikii tuolla	miehella on ki.idessa?

-Ai, Petrilla? Se on finnan uusi esite.

- Kuka tuo mies on Petrin vieressi.i 1?

-En tiedi.i; en tunne hi.inti.i, mutta miehen takana seisoo Marjukka. Muistatko? Han oli meillii pari vuotta.

-Miss~i h~in on nyt?

-Hi.in on ~iitiyslomalla. Hi.inelli.i on pieni poika.

-Yai niin.

-Joo. Haluatko katsoa vieHi, vai vienko kuvat pois?

-Ei, en halua. Kiitos.

SELITYS

I. B cjJHHCKOM 5l"3biKe BMecro npennora o6bi4Ho ynoTpe6nHeTCR no-

cnenor. Y:ame scero nocnenor ynoTpe6nHeTcH c reHHTHBOM.

us/ys- ja os/os-1 oppuiset nominit

rakennus	rakennukse-	rakennuksessa
kokous	kokouksc-	kokouksecn
!eikkaus	leikkaukse-	leikkauksessa
kysymys	kysymyks.e-	kysymyksen
kiitos	kiitokse-	ki itokset
kaannos	bannokse-	ktiannoksessi.i
as/as-loppuiset nominit
potilas	potilaa-	potilaalla

raskas	raskaa-	raskaassa
evas	evaa-	ev~ilit
tehdas	tehtaa-	tehtaassa
~ilykas	Ulykb~i-	alykkaalla

EcJIH B OCHOBC CJIOB, OKaH'JHBaiOIUHXCHHa as/as, HMCeTCH Yepe.llyiO-

I.UHlkH cornaCHbTM, TO B HOMHHaTHBC H napTHTHBC BbTcrynaer cna6o-

CTyneH!IaH OCHOBa, a BO BCCX OCTMbHbiX nane)l(aX- CHnbHOCTyneHHaH.

is-loppuiset nominit

kaunis	kaunii-	kauniista
kallis	kallii-	kalliilla

mies

mtes miehemiehen

g

LUKUTEKSTI

Tiinan aiti, Irene Rantanen, on sairaanhoitaja Tampereen keskussairaalassa. Tampereen keskussairaala on suuri laitos. Siella tyoskentelce noin 200 HHiki.irii.i ja yhteensa yli 2500 henkei.i.

Irene Rantancn on tyossa eri.ii.i!Hi kirurgian osastolla. Sairaanhoitajal- la on raskas vuorotyi:i. Vuorotyossa vaihtclcvat paivatyo ja yotyo.

Irene Rantasen tyovuoro alkaa kello 8. Irenen osastolla on tavallisesti noin 30 potilasta. Tani.ian eras osaston potilas joutuu suurecn leikkaukseen, koska hanella on paha sydi.invika. Irene auttaa leikkauksessa. Leikkaus kestaa kauan. Potilas heraa narkoosista vasta myohaan iltapaivalla. Silloin Irene palaa jo kotiin.

Seuraavana aamuna Irene nakee, etta potilas voi hyvin, mutta leikkauksen j~ilkeen han on tietysti viela hyvin vasynyt.

Verbityypit 3 ja 4 astcvaihtclussa

rmtronbl 3 ll 4 THna C <Icpc,UyiOUlHMHC.H COfnUCHbiMH

B HHqmHHTHBc BbicTynaeT cna6aR cTyneHb, B nH'IHbiX<popMax-

nmbHaH cTyncHb.
tyoskennella			levata
tyoskentelen	tyoskentelemme	Iepaan	lepaamme
tyi:i.skentelet	tyo.skentelette	lep~Uit	lepa~itte
tyoskentelee	tyoskentelevat	Iepaa	Iepaavat

60	61