opi puhumaan suomea

KAPPALE 17

SEITSEMASTOISTA KAPPALE

g

-Varo!

-Mita?

-Siina on kuoppa. Menn~ian Hita kautta.

~

-Anteeksi, voitteko sanoa, missa on rautatieasema?

-Menkaa ensin suoraan eteenpain ja kaantykaa toisesta kadunkulmasta oikealle.

~

-Maitoa!

-MiUi?

-Anna maitoa!

-PyydH kauniisti.

-Saisinko maitoa?

IMPERATIIVI l1Mnepanm

(noaeJJHTeJJbHOe HaKJJOHeHHe)

Ole hyva!	Olkaa hyva!
Tule Hinne!	Tulkaa Uinne!
Odota vahan!	Odottakaa vahan!
Sana nyt, mihin Hihdet!	Sanokaa nyt, mihin Hihdette!
AHi lahde viela!	Alkaa Jahteko viela!
AHi kerro UWi Maijalle!	Albia kertoko Uita Maijalle!
Ala unohda kokousta!	Alkaa unohtako kokousta!
Odotetaan vieW vahan aikaa!
UihdeUUin jo!
MenniHin elokuviin!
Ei lahdeta vieHi!
Ei kerrota tata Maijalle!

Sina-imperatiivi l1MnepaTHB 2 11. e.u. LIHCJJa

Infinitiivi		Yks. 1. pers. vartalo			Imperatiivi
l.	sanoa	-	sano-	-	Sano!	AHi sano!
	kysyii	-	kysy-	-	Kysy!	Ala kysy!
	lukea	-	lue-	-	Lue!	Ala lue!
	soittaa	-	soita-	-	Soita!	AHi soita!
2.	tuoda	-	tuo-	-Tuo!		AHi tuo!
	viedii	-	VIC-	-Vie!		Ala vie!
3.	tulia	-	tule-	-Tule!		AHi tule!
	mennii	-	mene-	-	Mene!	Ala mene!
	nousta	-	nouse-	-	Nouse!	Ala nouse!
4.	avata	-	avaa-	-Avaa!		Ala avaa!
	herHHt	-	heraa-	-	Heriia!	Ala heriUi!
5.	valita	-	valitse-	-	Valitse!	AHi valitse!
	hiiiriUi	-	hiiiritse-	-	Hairitse!	Ala hHiritse!
	2 n. e.u. LIHCJJa HMnepaTHBa (sinii-imperatiivi) conna.uaeT c ocHo-
BOH 1 n. e.u.		LIHCJJa. B conpeMeHHOM Sl3hti<e 3Ta cpopMa rnarona He

HMCCT HHKaKOfO 110Ka3aTCJJ51, O,UHaKO HCTOpH4eCKHH 110Ka3aTCJJh -k 4YBC'TByeTCSI npH npoH:moweHHH cne.uyimuero 3a nMnepaTHBOM CJJOBa: CCJJH 3TO CJJOBO Ha4HHaCTCSI C COfJiaCHOfO, TO 3TOT comac- HhiH y.n.aaHaaeTCSI 11 cnona npoH3HOC.SITCSI cnHTHO. HanpHMep: Tule Uinne! (tulettanne). Mene pois! (meneppois).

0TpHUaTeJJbHaSI <j>opMa 2 n. e.u. tmcna HMnepaTHBa coana.uaeT c

Y..TBep,UHTeJJbHOH, nepe.u HCH CTaBHTCSI OTpHUaHHe ala. HanpHMep:

Ala mene pois! (ala meneppois).

Te-imperatiivi l1MnepaTHB 2 J1. MH. 'IHCJJa

Infinitiivi		lnfinitiivin vartalo			Imperatiivi
I.	sanoa	-	sano-	-	Sanokaa!	Alblii sanoko!
	kysyii	-	kysy-	-	Kysykaa!	AlkiUi kysyko!
	lukea	-	luke-	-	Lukekaa!	AlkHa lukeko!
	soittaa	-	soitta-	-	Soittakaa!	AlkUa soittako!
2.	tuoda	-	tuo-	-	Tuokaa!	AlkHH tuoko!
3.	viedH	-	VIe-	-	Viekaa!	AlkkUi vieko!
	tulia	-+	tul-	-	Tulkaa!	AlkHa tulko!
	menna	-	men-	-	Menkaa!	Alk~H\ menko!

122

123

	nousta	-	nous-	-	Nouskaa!	AlkaH nousko!
4.	avata	-	ava-	-	Avatkaa!	Alkaa avatko!
5.	he raUl	-hera-		-	Heratkaa!	Alkaa herHtko!
	valita	-	vali-	-	Valitkaa!	Alkaa valitko!
	hairiUi	-	h~iiri-	-	H~iiritk~Hi!	Alk~Hi hHiritko!

		0KOW!aHHe 2 llHUa MH. 1-JHCJia fiOJIO)f(HTCJibHOH cpOpMbl HMnepa-
	TI1Ba kaa/kiHi npHcoe.nHH5lcTc5!						K ocHoae HHcpHHHTHBa. B rJiaroJiax
	4 11 5 THna OKOH'!aHHC npHCOC.[{HH5!CTC5! K CODJaCHOH OCHOBC Ha t
	(kcratkaa, hillitkaa). OrpnuaTeJibHaR ¢opMa 2 IInua MH. 1-JHCJia o6-
	p<nyerc51 113 OTJmUaTcJibHOfO CJIOBa alkiiii H OCHOBbi HHcpH!-IHTHBa
	nmoc oKowraHHe ko/ko. B maroJiax 4 H 5 THna ko/ko npHcoe.nHwi-
	cTC51 KcoriiacHol-i ocHoBe Ha t (alkali keratko, alkaa hillitko).
						Me-imperatiivi
					11MnepaTHB I II. MH. "'-IHCJia
	Verbityyppi 1
	lnfinitiivi		Yks. 1. pers. vartalo						lmperatiivi
	I.	sanoa			-	sano-		-	Sanotaan!	Ei sanota!
		kysyH			-	kysy-		-	Kysytaan!	Ei kysyta!
		lukea			-lue-			-	Luetaan!	Ei lueta!
		soittaa			-	soitu-		-	Soit~taan!	Ei soit~ta!
		n~iyWia			- nayt_a-			-	Nayt~taan!	Ei nayt~Hi!
	Verbityypit 2, 3, 4 ja 5
	2.	Infinitiivi			Imperatiivi
		tuoda		-		Tuodaan!			Ei tuoda!
	3.	viedii		-		Vied~ian!			Ei vicd~i!
		tulia		-		Tullaan!			Ei tulia!
		mennii		-		Mennilan!			Ei menn~i!
	4.	nousta		-		Noustaan!			Ei nousta!
		avata		-		Avataan!			Ei avata!
		her~Wi
				-		Her~lHlan!			Ei herUW!
	5.	valita
				-		Valitaan!			Ei valita!
		hHiriUl
				-		HiiiriHUin!			Ei hHirita!
		B 3Ha'JCHHH HMnepaniBa I 11.					MH. 'IHCJia ynorpe6mieTc5! npc3eHc
	naccv!Ba,		KOTOpblii	o6p<uycTC51			CJIC.[{YIOW.HM o6pa30M: B fJiafOJiaX
f I	I	THna K ocHose		I	JIHLla en. t.mcna				npHcoe.nHmieTcH	OKOH4aHHe
	124

-taan/-HHin (oGpaTHTC BHllMC\HHC: KO~C'!Hbl~i fJiaCHbli1 OCHOBbl -a/-a ncpCXO)J.HT B -e).

B riiaroJiax 2, 3, 4 11 5 THna npe3eHc naccHBa o6pa3yeTC5I ll3 HH-

cjmHHT11BHoi1: cjJopMhi nyTeM npH6asJieHH5I K HcH -ani-an. 0TpHUaTCJibH<U! cpopMa !1pC3CHCa naCCHBa o6pa3yeTC51 BO DCCX

THnax rJiaroJia OJUtHaKOBO: OT l10JIO)f(HTCJibHOH cpopMbl OT6paCbJBa- tTC51 OKOWJaHHC -an/.,.an 11 nepe.U rJiarOJIOM CTaBHTC51 OTpHUamte ei.

Hap51.LI.Y C naCCHBHOH <popMOH HMCCTC51 H C06CTBCHHU51 cpopMa

1II. MH. t.IHcna HMnepanma. Ee noKa3aTCJib -kaamme/-kaamme npH- coe.nHH5leTc51 K TOH )KC OCHOBC, YTO H BO 2 II. M!-1. 'lHCJia (mmp.: menk~iiimme, antakaammc). O.nHaKo 3Ta <popMa m.mepanma ynoT-

pe6JIHCTCH BCOBpCMCHHOM 513b!KC TOJibKO B BbiCOKOM CTHJ!C.

Impcratiivi-ilmauksia

OpHMepbi ynoTpe6JICHH51 HMncparusa

Avatkaa suu! Riisukaa ybruumis paljaaksi!

HengiWlba syvaan!

Vet~ikiia keuhkot tiiyteen ilmaa!

PidilWibiii hengitystil!

Puhukaa tiihiin! lstukaa, olkaa hyvii.

Tiiyttiikaa timii lomakc!

l25

Ala tallaa nurmikkoa!

06p3THTe BHHM3HHe: aKKy3aTHBHOe rrpRMOe .llOITOJIHemre ITpH HMnepaTHBe COBITa)laeT C HOMHHaTHBOM C)l. '-IHCJia. Bo MH. '-!HCJie aKKy3aTHB COBITa)laeT C HOMHHaniBOM MH. '-IHCJia.

	CpaBHHTe:
	Sina ostat kirjan.	Osta kirja!
	Te maksatte laskun.
		Maksakaa Iasku!
	Avaamme ikkunan.
		Avataan ikkuna!
	Maksatte Iaskut.
		Maksakaa laskut!
	CpaBHHTe c napTHTHBHbiM .nonorrHeHHeM:
	Sina ostat sokeria.	Osta sokeria!
	Te odotatte minua.
		Odottakaa minua!
	Sina et avaa ikkunaa.
		Ala avaa ikkunaa!

126

"LUKUTEKSTIT

Sunnuntaipulla	Lyhenteet
BocKpecHaSI 6ynottKa	CoKpameHHH
0,5 1maitoa tai vetta	0,5 I =puoli litraa -		norrmupa
50 g hiivaa	1=litra(a) -;JIHTP
2 munaa	d1 =desilitra(a) -	.neU.HIIHTp
2 dl sokeria	g = gramma(a) -	rpaMM
1 tl suolaa	tl = teelusikka(a)	-	qai:fHaSI JIO)f(Ka
1 kg vehniijauhoa	0,5 kg = puoli kiloa -		nonKHIIorpaMMa
150 g margariinia	kg= kilogramma(a), (kilo)- KHJIOrpaMM

Sekoita hi iva nesteeseen, lis~ia munat, suola, sokeri ja jauhot. Sekoita sula margariini taikinaan ja alusta taikina. Pane taikina kohoamaan !Umpimaan paikkaan. Anna sen kohota kaksinkertaiseksi. Leiva taikinasta kaksi pitkoa tai noin 25 pikkupullaa. Anna kohota vahan aikaa. Paista pullat 200 (kahdensadan) asteen Himmossa.

Karjalanpaisti

)l{apKoe no-KapeiihCKH

0,5	kg sianlihaa	pala selleria
0,5	kg lampaanlihaa	iso sipuli
0,5 kg naudanlihaa		suolaa
2 pienUi porkkanaa		pippuria
		vetta

Leikkaa lihat pieniksi paloiksi. Kuori porkkanat, selleri ja sipuli ja leikkaa ne pieniksi paloiksi. Pane liha- ja vihannespalat pataan.

127

Sekoita mausteet joukkoon. Kaada pataan vetUi niin paljon, etUi lihat peittyvat 1• Pane kansi padan piUille ja tyonna pata uuniin. Anna padan olla2 uunissa monta tuntia. Tarjoa karjalanpaisti perunan ja vihannessalaatin kanssa.

SELITYKSIA

I. Kaada pataan veWi niin paljon, etta lihat peittyvat.

B <jJHHCKOM HJhiKe HMeiOTCH TaKHe naphl maronon, OJlHH m KoTo-

phiX HBJlHeTCR B03BpaTHbiM (refleksiiviverbi), .QpyroH - nepeXO)lHbiM (transitiiviverbi): peittya 'noKphiBaTbcH', peittaa 'noKphiBaTb·.

Lihat peittyv~tt vetcen.		M.s~co noKphiBaeTcH nonoti.
Vesi peitUi.a lihat.		Bona noKphrsaeT MHco.
.[J,pyme npHMepbz:
valmistua	Ruoka valmistuu nopeasti.		Ena roTOBHTcH 6hrcTpo.
valmistaa	Valmistan ruokaa.		roTOBJllO C)ly.
pamua	Silmat painuvat kiinni.		rnaJa JaKpbiBaiOTCH.
pamaa	Painan silmat kiinni.		3aKpOIO rnaJa.
sarkya	Ikkuna sarkyi.		0KHO pa36HJ10Cb.
sarkea	Kuka sarki ikkunan?		KTo pa36Hn oKHo?
rentoutua	Osaatko rentoutua?		Thi yMeewh
			paccna6JlHTbCH?
rentouttaa	Osaatko rentouttaa lihakset?		Thr yMeewb paccna6-

JlHTh Mb!WIJ,b!?

DoKaJaTeJleM noJnpaTHoro rnarona HBJIHeTcH cy¢qJHKC -u-1-y-, -tu-1-ty- HJJH -utu-1-yty-.

2.Anna padan olla uunissa monta tuntia. antaa + genetiivi + infinitiivi

g	OSAATKO RENTOUTUA"I
Oletko jannittynyt?	Onko sinulla usein paansiirkya? Onko sinun 1

vaikea illalla saada unta?

Osaatko rentoutua? Opettelemme nyt rentoutumaan.

Tee Uima harjoitus joka paiva! Makaa selaiiHsi lattialla jalat suorina, ki:idet vartalon vieressa. Hengita rauhallisesti. Sulje silmat. Ala liiku. Ajattele ensin vasenta jalkaasi. Rentouta se. Tunnct, kuinka se tulee painavaksi. Rentouta varpaat, nilkka, sihi.ri, reisi. Tee sama

oikealle jalalle. Tunnet, kuinka jalat tulevat lampimiksi ja ven

kierUUi hyvin.

Hengita syv~Uin ja rauhallisesti. Rentouta nyt vasen kasi, sormet, ranne, k~isivarsi. Kasi on H:i.mmin ja painava. Rentouta oikea kasi.

Oikea kasikin tulee lampimaksi ja painavaksi. Jannitys on poissa.

Sinulla on miellyWi.va olo.

Rentouta kaulaja niska. Paa painuu lattiaan. Otsa on silea. Posket painuvat alaspain, leuka painuu rintaan. Kasvot ovat Himpimat.

Sinulla on hyvii olo. Olet aivan rento. Kaikki lihakset ovat ren-

not. Hengita syvaan ja nauti.

Kun lopetat, avaa silmat, venyttele ja nouse hitaasti istumaan.

SELITYKSIA

l. Onko sinun vaikea illalla saada unta?

B npenno)KeHHH ntKoro nma, n KoTopoe nxonHT rnaron olla,

npHnaraTeJ1hHOe vaikea 'Tpy.n:Ho', helppo 'nerKo' HJIH hyva 'xopowo'

H l1H~l1HHTHB, )leilCTByiOI.llCC J1HI.I,O Bbipa)KcHO reHHTHBOM.

Minun on helppo her~Wi aamulla varhain. - MHe nerKO npochi-

naThCH paHO yTpOM.

Sinun on hyva tietaa asiasta. - Te6e Hennoxo 6bl 3HaTh o6 3TOM.

Tulitikkutehtava

3a)laHHC CO CflWIKaMH

Siirra kaksi tulitikkua niin, etta talon piUity tulee talon vasemmalle puolelle.

OepeCTaBh )lBC CI1H4Kl1 TaK, 4T06bl cPPOHTOH

,ll.OMa OKa3aJ1CH Ha IlCBOH CTOpOHC.

1-=1\

~~~LJ

Puhelimen kayttoohjeet

OpaBHJia noJihJOBaHHH Tene¢oHoM

Puhelinkoneessa lukee: Tiima puhelin ;toimii puhelukortilla I luottokorteilla I kolikoilla. Nosta Iuuri, niin naytolle tulevat seuraavat

ohjeet:

-Syota kolikoita. Minimi 50 senttia

Jos biytat puhelukorttia, nayt6lle tulee teksti: - SyoUi puhelukortti /luottokortti.

Naytolle tulee korttisi saldo.

-Aloita valinta.

129

12X	5 3uK.	14~J

Puhelun jalkeen naytalle tulee teksti:

-Odota hetkinen.

-Poista puhelukortti.

" TULPPAANIT

Kuinka saatte tulppaanit kestamaan kauan maljakossa? KaarikHa tulppaanikimpun ymparille paperi ja pankaa tulppaanit veteen. Antakaa kimpun olla paperissa esimerkiksi yon yli. Leikatkaa jokaisen tulppaanin varren paasUi ':'.eitsella pieni pala pois'. Pankaa maljakkoon vain vahan vetta. Alkaa panko maljakkoa liian kuumaan paikkaan. Vaihtakaa vesi joka paiva ja lyhenta.kiHi. tulppaanit, kun ne kasvavat maljakossa.

SELITYS

1. Leikatkaa jokaisen tulppaanin varren paasta veitsella pieni pala pois.

3.u.ecb a.n.eccMB Bbipall<aeT opy.u.Me .u.e.HCTBMR, OTBeYa5! Ha norrpoc: milHi? YeM?

Syon lusikalla tai haarukalla. -	EM J10)!(KOH MJ1M BMJ1Koti.
Leikkaan veitseJHi tai saksilla. -	Pe)!(y HO)f(OM HnH HO)f(HMI..{aMH.
~
DIALOGEJA

Mummo neuvoo pikku Maijaa:

-Muista olla varovainen, kun yliUi.t katua. Katso ensin vasemmalle, sitten oikealle. Ala juokse kadun yli, kulje rauhallisesti. Ylita katu risteyksessa.

-Mummo, ala ole huolissasi. Kylla mina osaan kulkea kadulla.

<>

-Pyytaisitteko Tiinan puhelimeen.

-Odottakaa hetkinen. Han tulee heti.

<>

-Alkaa Hihteko viela! Juodaan ensin kahvia.

-Minulla olisi kylla vahan kiire, mutta taidan jaada kahville.

<>

- Kiiypas' ostamassa meille jaatelot!

-MiUi j1Uitel6a te haluatte?

-Tuo minulle vaniljaja~iteloa ja Maijalle mansikkajaatelOa.

<>

-Ui.hdetaan Pihlajasaareen uimaan!

-Ei menna sinne. Menn~Utn uimahalliin.

<>

-Maria, kello on jo puoli kuusi. Meidan piti.Ui. Iahtea pian ase-

malle. Onko matkalaukkusi valmis?

-Ala nyt hosu. Onhan meilla vie!a aikaa. Pakkaan juuri

matkalaukkuani.

- Ota villapaita mukaan, aHika unohda yopaitaa ja aamutakkia. - Ne ovat jo tHalia. Mitas' Ui.U!Ui. vieHi. puuttuu?

- Muista ottaa saippua ja hammasharja.

- Enti:i sateensuoja? Mihin sen panisi?

-Ala pane sateensuojaa matkalaukkuun. Ulkona sataa.

-Ottaisinko kameran mukaan?

-Ota vain.

-No, nyt on kaikki kunnossa. UihdeUUin!

-Missa matkalippusi on? Ala unohda matkalippua!

131

130

<>

-Riitta, milloin me voisimme tavata?

-Minulle sopisi UinaHn. Voisitko tulia meille?

-Mikas siina. Miten paasen sinne?

-Tanne piiasee metrolla ja bussilla. Mene metroon rautatieasemalta ja Hihde iUUin pain. J~Ui pais metrosta Wikeskuksessa ja vaihda bussiin numero 93. Aja paatepysakille. Mina odotan sinua siella.

<>

-Onko teilla mitaan laktoositonta?

-Mustikkapiirakka on laktoositon, samoin nama munkit ja viinerit. N~iissa aleksanterinleivoksissa on voita, mutta ei maitoa.

-Voi ei haittaa. Otan pari Jeivosta. Ja pankaa vie]a pala tuota mustikkapiirakkaa.

<>

-Onko sinulla kHnnykkH mukana?

-On tietysti.

-Saisinko soittaa .sill~i?

-Ole hyv~L Tassa.

-Niiyta, miten Uimii toimii.

-Mina panen sen eosin pa~ille. Nappaile suuntanumero ja puhelin-

numero ja paina vihreiitii nappia, ja kun lopetat, paina punaista.

SELITYS

I.Kaypiis ostamassa meille jiHitelot. Mitas WaltH vieW. puuttuu?

B paJroBopHOH pecm Mc)!(ny xopowo 3HaKOMbiMH JHO.UbMH KHM- nepaTHBy 111111 BOTipOCHTcJibHOMy CJIOBy 4aCTO npH6aBJIHeTC5l 4ac-

THI.{a pas/pas, pa/pii, s: Tulepas tanner (lue: tuleppas). Kaykaapa istumaan! Odotas nyt! Olisikos sinulla aikaa?

HARJOITUKSIA

I. Dpocnnal1Te TeKcT, nocTaBbTe BbiJI.eJieHHhie CJIOBa BO MHO)!(ecTBeHHoe 4HcJio. Ha'IHHTe TaK:

»Kun Mikko ja Jukka tulevat koulusta, he nakevat aidin kirjelapun ... »

132

Kun Mikko tulee koulusta, han nakee aidin kirjelapun, jossa lukee: »Kun tulet koulusta, riisu kengat eteisess~i. ja pane tossut jalkaan, ala kavele kotona kengat jalassa. Laita itsellesi ruokaa ja syo, aHi odota meita, koska tulemme myohmin. Siivoa keittio ja tiskaa. Kun poistut keittiosta, ala unohda sammuttaa valoa.

Kay kaupassa, osta maitoa, leip~ia ja mehua. Lue Iaksysi ja mcne ajoissa nukkumaan. Ala istu kauan television aaressa.»

2. Cnenai1Te no o6pa3uy.

i

M a IIi 1: Suljenko television? - Sulje vain. Tai ala sulje viela.

Sammutanko valon? Pyydanko laskun? Soitanko Timolle? Tilaanko taksin? LaheUinko sahkeen? Keitanko kahvia? Puenko takin paalle? Sytytanko kynttilat?

M a IIi 2: Antaisitko minulle avaimen? - Anna minulle avain.

Kertoisitko meille uutiset? Avaisitko ikkunan? Menisitko nyt jo nukkumaan? Herattaisitko minut aamulla? Kattaisitko poydan viidelle hengelle? Kutsuisitko vieraat kahville? Kaataisitko minulle kupin kahvia? KaHntaisitko Uim~in tekstin? Kirjoittaisitko esimerkit taululle?

3. 3aMeHHTe MHO)!(CCTBeHHOe 4HCJIO e.LI.l1HCTBCHHblM.

Voikaa hyvin! Odottakaa hetkinen, alkaa laskeko kuuloketta! Tilatkaa illaksi taksi! Tulkaa nopeasti, bussi on jo lahdossa! Olkaa hyva ja Uiyttakaa lomake! Merkitkaa nimenne luetteloon! Pitaka~i mielessa hotellin nimi ja bussimme numero! Alka~i unohtako tavaroitanne junaan!

KAPPALE 18

KAHDEKSASTOISTA KAPPALE

"- Juodaanko Suomessa teeHi vai kahvia?

- Molemmista pideUi~in, mutta kahvia juodaan enemm~in.

<>

-Miten UiUi kahvinkeitinta biyteUUin?

-Ensin kaadetaan kylmaa vetta sailioon. Sitten mitataan kahvi suoduttimeen ja kaynnisteUian keitin.

133

-Kuinka paljon vetta ja kahvia tarvitaan?

-Se riippuu siita, kuinka vahvaa kahvia ja kuinka manta kuppia halutaan.

~

-Voiko taman puseron pesta pesukoneessa?

-Katsotaan pesuohjetta! Tassa ei sanota sita; Uissa sanotaan vain, etta se pestaan haaleassa vedessH ja siliteUian haalealla raudalla.

PASSIIVIN PREESENS

I1pe3eHc rraccHaa

Tahan rakennetaan suuri hotelli.

Talvella Suomessa hiihdeUian ja kesalla uidaan ja pyoraillaan. Meilla juodaan aamulla teeta.

Suomessa maito myydaan tolkeissa. Milloin kaupat avataan?

Tama tala entisteUian. Tata taloa ei pureta.

Suomessa ei kasvateta maissia.

Miksi hanta ei valita puheenjohtajaksi?

CM. o6pa3oBaHHe rrpe3eHca rraccHaa a pa3JJ;ene 17. B I II. MH. IJHc-

na HMnepamaa (me-imperatiivi) HcrromJyeTcR ¢opMa rrpe3eHca rrac-

CHBa.

B ¢HHCKOM R3hiKe rraccHBHaR ¢opMa rnarona Bhipa)!(aer .uei1cr- BHe, coaepwaeMoe Heorrpe.ueneHHhiM JIHUOM. B naccHBHOM rrpe.uno- )!(eHHH HeT rro.une)!(amero, .ueikrayiDmee IIHl.lo He Bbipa)!(eHo. TaKa-

My rrpeJJ;JJO)!(CHH10 '-!aCTo COOTBCTCTByeT BPYCCKOM .SI3b!Ke Heonpe,Ue- JieHHO-IIH'-IHOe HJIH 0606I.l(eHHO-JIW-IHOe npe,UJIO)f(CHHe.

IJaccHBHoe rrpeJJ;Jio)J(eHHe o6biYHo He HaiJHHaercR c rnarona, ne- pe.n fi!afOI!OM CTOHT .[{OITOJIHeHHe HI!H 06CTORTCI!hCTBO.

Cp.: Talo maalataan keltaiseksi. (Passiivi.) )],OM ITOKpaCRT B )!(eJITblH llBCT. Maalataan talo keltaiseksi! (Imperatiivi). )J,aaai:fre ITOKpaCHM JJ;OM B :>KeJITbiH UBeT.

06paTHTe BHHMauue: npH naccHBHoii ¢opMe rnarona aKKy3a-

THBHhJH 06'beKT Be_u. 'IHCI!e BbiCTynaeT 6e3 OKOH'IaHHR. Bo MH. 'IHCJie aKKyJanm coana.uaeT c HOMHHaTHBOM.

134

r

t
l	" LUKUTEKSTI
I	Toukokuun ensimmaisen paivan nimi on Suomessa vappu,
	vapunpi:iiva. TUtU paivaa sanotaan vapuksi, koska se on Vapun
	nimipaiv~L Vappu on suomalainen muunnos saksalaisesta naisen
	nimesta Walburg.
	Kuinka vappua vieteta~in Suomessa? Vappu merkitsee oikeas-
	taan kolmea juhlaa. Se on yleinen kevatjuhla, varsinkin kaupungeis-
	sa. Erityisesti ylioppilailla on pitkat kevatjuhlaperinteet. Tyolaisille
	vappu on kansainvalinen solidaarisuuspaiva.
	Vapun vietto yleisena kevatjuhlana aloitetaan jo vapunaattona.
	Silloin on kaupungeissa karnevaalitunnelma. Kaduilla ja toreilla
	myydaan kaikenlaista hassua vapputavaraa: monet ostavat ilmapal-
	lon ja vappuviuhkan', jotkut naamarin, pillin ynna muuta.
	Vapunpaiv~ina kavellaan kaupungilla ja kaydaan syomassa ra-
	vintolassa. Helsingissa lapset viedaan Linnanmaen huvipuistoon,
	joka avataan vappuna. Ravintolat, kahvilat ja kodit koristellaan
	ilmapalloilla ja serpentiineilla. Vappuna juodaan simaa2 ja syodaan
	ti ppalei paa'.
	Yliopistokaupungeissa opiskelijat jarjestavat monenlaista hauskaa
	ohjelmaa. Helsingissii kokoonnutaan aattoiltana Havis Amandan4
	patsaalle ja Havis Amanda lakitetaan;. Illalla ja yolla tanssitaan ja
	aamulla menn~ian juhlapaikalle Kaivopuistoon. ' Siella pidetaiin puhe
	1
	ja lauletaan ja juodaan samppanjaa. Sitten palataan keskustaan.
	Puolueet jarjestavat omat vappujuhlansa.
	SELITYKSIA

1.Vappuviuhka 'rrepaoMaHcKHH seep' - 3TO yKpaweHne, cocTOH- w.ee 113 nonyMeTpOBOH naJIO'-IKH, K KOTOpOH npHKpeniieHhl pa3- HOUBeTHb!e 6yMa)I(Hbie JieHTO'IKH.

2.Sima 'Me,noK'-3TO Tpaw1UHOHHhiH cpHHCKHH rrepsoMaiicKHH Ha-

ITHTOK, KOTOpb!K f0TOBHTC51 113 BOJJ;bl, caxapa, I!HMOHa 11 JJ;pO)I(:>KeH.

3.Tippaleipa - 3TO TpaJJ;HUHOHHOe nepBOMaHCKOe rretteHbe, KOTO- poe ,nenaeTCH 113 :>KH.[{KOfO .UpO:>K)l(eBOfO TeCTa 11 Bap11TCH B paCTHTeJihHOM Macne.

4.Havis Amanda - 3TO cKyrrbnTypa Mono.uoii :>KeHW.HHbi Ha pbr- HOYHOH nrrow.a.n.H B XenbCHHKH. AsTop BHJIJie BanrpeH, 1908 ro.n..

5. Havis Amanda lakitetaan (lakittaa - HaJJ;eTh Ha Koro-nH6o cry-

.neHIJecKy!D ¢ypa:>KKy). ITo .uaaHo cno:>KHBWeMycH o6biYaiO HaKaHy- He nepaoro MUH B 18 YaCOB CTy,neHThl C06Hpa!DTC51 y CKYJibiTTyphi

135

Havis Amanda. TaM OHH Ha.aesaiOT CBOH cTy.aeH"4eCKHe ¢ypa)I(KH, 3aTeM KT0-HH6y,ab H3 CTy,aeHTOB Ha,aesaer q>ypa)I(KY Ha roJIOBy Havis Amanda. CTy.aeH4ecKyiO qJypa)I(KY nony"4aiOT BhmycKHHKH

rHMHa3HH (ylioppilaat) B .aeHb BbmycKa. Ee Ha,aeaaror o6ht"4Ho

TOJibKO 1 Ma>!.

6. Kaivopuisto - 3TO '-laCTb ropo.aa XeJJbCHHKH, B KOTopoif Haxo-

.aHTC>! napK.

g

DIALOGEJA

-Hei, miUi taalla taas kaivetaan?

-Tahan laitetaan uusi vesijohto.

<>

-Saanko lasin viinia?

-Meilla ei ole viinia. Meilla myydaan vain olutta.

-Vain olutta! No, sitten mina otan vetta.

<>

- Joko tiedetaan, kenet valitaan puheenjohtajaksi? Eiko Miettinen ole aika vahva ehdokas?

- Todennakoisesti hanet valitaan.

<>

-Mista Suomeen ostetaan kahvia?

-Etela-Amerikasta.

HARJOITUKSIA

I. Bbr6epHTe H3 TeKcTa npe.ano)l(eHH>I c naccHBHOH ¢opMoJ1 rnarona, npeo6pa3yi1Te ee B aKTHBHYIO.

M a IIi: Vappuna kavellaan kaupungilla ja kaydiHin syomassa ra-

vintolassa. - Vappuna ihmiset kavelevat kaupungilla ja kayviit syomassa ravintolassa.

2. TipO'-IHTaihe KYJIHHapHhre peuenThi Bpa3,aene 17, ynoTpe6Ha maro-

Jihi BnaCCHBHOH cpopMe. 113MeHHTe COOTBeTCTBeHHO nopjijlOK CJIOB.

3. BMecTo HMnepaTHBa .aai1Te naccHBHyiO ¢opMy rnaroJia.

Laita uunisilakat nain: !ado vuokaan kalat ja sipuli. Suolaa tuore kala. Kaada pHalle smetanaa. Paista silakat uunissa.

136

4. Tipeo6p<:nyi1Te npe,aJIO)I(eHitH no o6pa3U.Y (o6pantTe BHHMaHHe Ha cpopMy npHMoro .aonoJIHeHHH).

M a 11 i: Siivoan asunnon joka viikko. -	Asunto siivotaan joka
viikko. Aamulla juon kahvia. -	Aamulla juodaan kahvia.

lmuroin maton polynimurilla, sitten JeviUin sen Jattialle. Katan poy- d~in viidelle hengelle. Syon keiton tavallisesti leiviin kanssa. Pudotan kirjeen postilaatikkoon. Vappuna nostan lipun tankoon. Pakkaan matkalaukun valmiiksi. Otan kameran mukaan. Panen satcenvarjon matka1aukkuun. Maksan laskut pankkiin. Varaan konserttiliput etubiteen. Riisun kengiit eteisessa. Saunan jiilkeen juon usein teetii.

'

KAPPALE;l9

YHDEKSASTOISTA KAPPALE

-"Milloin Suomi 1iitettiin Venajaan? - Vuonna 1809.

<>

-Mina vuonna Suomi ju1istettiin itsenHiseksi?

-Vuonna 1917.

<>

-Milloin cnsimmHinen YY A-sopimus 1 Suomen ja Neuvostoliiton

v~ililla solmittiin?

-Vuonna 1948.

P ASSIIVIN IMPERFEKTI

l1 Mnepq>CKT naCCHBa

Ennen matkustettiin hevosella. Ki1pailijat jaettiin ko1meen sarjaan. Neuvotteluissa sovittiin yhteistyosta. Uutta oppikirjaa kokei1tiin eri kouluissa.

Ensin lattiat imuroitiin ja sitten ne pestiin. N~iyttely avattiin kuukauden alussa.

Suomi-Neuvostoliitto-Seura~ perustettiin vuonna 1944.

137

Miksi minulle ei kerrottu asiasta?

KirjeWi ei viety ajoissa postiin.

H~intH ei haluttu hiiirita.

SELITYS

I. YYA-sopimus = ystavyys-, yhteistyo- ja keskinainen avunanto-

sopimus - LJ:OfOBap a .n:py)f(6e, caTpyLJ:HW-IeCTBe 11 BJaHMOnaMai.UH

2.	SNS = Suami-Neuvostoliitto-Seura - 06mecTBo «cDHHJUIH-
LJ:HH - CCCP»
	0KaHI.JaHHH HMnepcpeKTa naCCHBa: -ttiin, -tiin; -ttuf-tty, -tuf-ty.
Verbityyppi 1
Infinitiivi		Yks. 1. pers. vartalo	Passiivin imperfekti
I.	sanaa	sana-	sanottiin	ei sanattu
	lukea	lue-	luettiin	ei luettu
	niiyttiiit	niiytii-	niiyt~ttiin	ei nayt~tty

	Verbityypit 2, 3, 4 ja 5
	Infinitiivi		Inf. vartalo		Passiivin imperfekti
	2.	tuada	-	tuo-	-	tuatiin	ei	tuotu
		vied a	--..	VIe-		vietiin	ei	viety
	3.	tulia	-	tul-	-	tultiin	ei	tultu
		mennH			-
			-	men-	-	mentiin	ei	menty
	4.	avata
			-	ava-	-	avattiin	ei	avattu
		her~ita	-	her~i-	-	heriHtiin	ei	heratty
	5.	valita
			-	vali-	-	valittiin	ei	valittu
		hairitii	-	hairi-	-	hiiirittiin	ei	hairitty
		I1MnepcjJeKT nacnma HMeer OKOHI.JaHHe					-ttiin, -tiin. B rnaronax I
	THna K acHaBe 1 JlHUa e.n:.				lll1Clla	np.H6aBJ1HCTCH		-ttiin. I1p11 3TOM KO-
	HeLJHbiH macHhiH acHOBhi -af-a					nepexa.n:HT B		-e. B .n:pymx THnax

rnarallOB OKOHLJaH.He npH6aBJ1HCTCH K OCHaBe HHcpHHHTHBa. B rJia- fOJiaX 2 11 3 THna OKOHYaHHe -tiin, B rnaronax 4 H 5 THrra - -ttiin.

0TpHUaTeJibHaH cpopMa HMrrep¢eKTa naCCHBa OKaHLJHBaeTCH Ha

-ttuf-tty .1111.11 -tuf-ty, KOTOpbie rrpHCOCLJ:HHHIOTC5I K TCM )f(C OCHOBaM, 'ITO .11 OKOH'IaHH.SI YTBCpLJ:HTCJlbHOH <jJOpMbi. 3Ta <}>OpMa Ha3biBaCTC5I

passiivin II (toinen) partisiippi 'aropoe npwmcrHe nacc11aa'.

~ LUKUTEKSTI

Suomessa j~irjestetaan joka kesa manta suamen kielen ja Suomen

kulttuurin kurssia ulkamaalaisille.

Natalia ali viime kesana kansainvaliselW suomen kielen kurssilla.

Han kertaa, mita kurssilla tehtiin:

»Kurssilla opiskeltiin kielioppia, luettiin, puhuttiin ja kirjaitettiin suomea, kuunneltiin manta luentoa, keskusteltiin, tehtiin pari pitkiiii retkdi jne. Iltaisin kaytiin tanssimassa tai kaveltiin jarven rannalla tai istuttiin juttelemassa. Asuntalassa jarjestettiin manta illanviettoa. Kaksi kertaa viikassa kiiytiin saunassa. Aamuisin juostiin

uimaan, ennen kuin Jahdettiin kauluun.

Kurssin lapussa pidettiin juhla ja kaikille annettiin todistus. Viimeisenii aamuna erottiin asemalla kurssitovereista, itkettiin ja halattiin, luvattiin kitjaittaa usein. Kurssilla saatiin monta hyviia ysUi.vaa.»

"DIALOGEJA

- Olitka kesHkurssilla Pietarissa? Sinunhan piti menna sinne.

-Olin. Olin kuukauden.

- No, millaista sielHi ali?

- Kurssi oli tasi hyv~i. Siella harjaiteltiin aantamista, keskusteltiin pienissii ryhmissa, kirjaitettiin, tehtiin harjaituksia ja kuultiin manta

hyvaa luentoa.

-Mita te teitte vapaa-aikana?

-Meille jarjestettiin monta kiertaajelua Pietarissa ja pari pitkaa

retke~i.

~

-Luetaanko tama kirja UUIH kurssilla?

- Ei lueta, se luettiin jo viime vuonna.

'•

~

-Luettiinko Himii. kirja viime lukukaudella?

-Ei luettu, se luetaan tanH vuonna.

~

-Luulin, etHi konsertissa soitetaan Beethovenia, mutta siella

soitettiin Mozartia.

- Ei\(o siellii tadellakaan saitettu Beethovenia?

139

138

lis~Ui.ntyvHa pilvisyyWi ja

12-15 astetta.

¢

-Mista kokouksessa puhuttiin?

-Siella k~isiteitiin ensi vuoden budjettia.

¢

-Mit~i kokouksessa paiitettiin?

-Siella valittiin uusi puheenjohtaja ja sihteeri ja sovittiin jasenmaksun suuruudesta.

¢

-Kerrottiinko uutisissa oiympiakisoista?

-Ei, niista ei nyt kerrottu miUWn.

¢

-MikH kokous Finiandia-taiossa nyt on?

-Nyt siella on jokin pohjoismainen kongressi. Sie!Hihan jarjeste- UUin joka vuosi monta suurta kansainvaiisHi kokousta. Oiitko Helsingissa, kun EY:n u1koministerikokous jarjestettiin?

-En ollut, mutta kuulin siita. Siitahan puhuttiin ja ki1joitettiin paijon.

HARJOITUKSIA

1. 0peo6pa:JyHTe npe.ll,JIO)f(CHH.H, ynoTpe6HB BMCCTO aKTHBHOH cpop- Mhi rnarona naccHBHyiO.

M a I1i : TyoWiset a1oittivat tyovuoron kello 8. - Tyovuoro aloitettiin kello 8. Arkkitehdit esitte1ivat 1ehdessa uuden suunnitelman. - Lehdessa esiteltiin uusi suunnitelma.

U1koministerit pitivat Gencvessa Uirkean kokouksen. Lehti julkaisi uutiset etusivulla. Opiskelijat jHrjestivat asuntolassa illanvieton. Kuoro esitti illanvietossa uuden laulun. Opas jakoi matkustajille

paikkaiiput. Me palautimme kirjat kirjastoon. Myyja avasi kioskin kello 9 ja sulki sen kello 17.

2. 0TBCThTe Ha sonpocbr OTPHI..laTenhHo.

M a I I i: Kutsuttiinko 1aakari?- Ei kutsuttu.

140

LHhetettiinko kirje eilen? Annettiinko sinulle todistus? Tarjottiinko sielhi kahvia? Opeteltiinko siella uimaan? Poltettiinko siell~i nuotiota? Kuunneltiinko sieiia musiikkia? Tanssittiinko siella joka ilta? Luvattiinko huomiseksi kaunista saaUi?

3. 0ocTaBbTe CJIOBa, .[l.aHHh!C B CK06KaX, B liMnepcpeKT naCCI·IBa.

Juri oli kesalla leiri!Hi. Han kertoi kavereilleen, mita siella (tehda). LeiriiHi oli hauskaa. Aamulla (nousta) aikaisin ja (juosta) kilpaa jarvelle uimaan. Sitten (voimistella ja syoda) aamiainen. Aamupaiva!Hi (retkeilla) usein ja (tutustua) luontoon. Iltapaivalla (Ieikkia, pelata) jalkapalloa tai lentopalloa ja Uarjestaa) kilpailuja. Iltaisin (onkia) jarven rannalla tai (soudella) veneella. Joskus (istua) nuotion

ymp~irilHi ja (laulaa).

KAPPALE 20

KAHDESKYMMENES KAPPALE

"LUKUTEKSTIT

TALYINEN SAATIEDOTUS

Etela- ja Lansi-Suomessa pakkanen heikkenee. Aluksi selke~ia, myohemmin piiiviilhi Jansirannikolla paikoin vahan Jumitai riinUisadetta.

Keskija Wi-Suomessa kohtalaista pakkasta. Tuuli heikkenee ja saa selkenee.

Pohjois-Suomessa kiristyvaa pakkasta.

KEVAINEN SAATIEDOTUS

Kolea luoteinen ilmavirtaus heikkenee maan Uinsiosissa. Norjanmere!Ui liikkuu kaakkoon matalapaine, ja siihen liittyy sadealue, joka uiottuu Lounais-Suomeen. Lapissa saa jatkuu pilvisenii ja vesikuuroja esiintyy monin paikoin.

Odotettavissa iltaan asti:

Maan etelaja keskiosassa: heikkoa tai kohtalaista kaakkoistuulta, paivHIIH vesisadetta; paivan ylin lampotila

141