opi puhumaan suomea

CTBHeM rnasHoro npenno)!(CHJ.1st 111111 nocne Hero, ynoTpe6nsteTcSI I npi1YacTHe. EcnH neticTBHe npH)laTOYHoro npenno)!(CHI1SI JaKOHtre-

HO .LJ.O Hatrana .Ll.ClkTBH.SI fJlCLBHOfO llpC.LJ.JlO)!(CHI-151, YllOTpe6J1SICTCSI

II npl1tracTHe. Hanp.:

a)Hylly.ssani on muutamia ki1joja, jotka kuuluvat ysUivalleni. HyllyssHni on muutamia ysUivHJleni kuuluvia kirjoja.

Kirjastos.sa on muutamia kirjoja, jotka ovat kuuluneet Lomonosoville = Kirjastos.sa on muutamia Lomonosoville kuuluneita kirjoja.

6)Opettaja kertoi eilen meille nHyttelysUl, joka avataan huomenna. =

Opettaja kertoi eilen meille huomenna avattavasta nayttelysta. Opettaja kertoi meille Uinaan nayttelysta, joka avattiin eilen. = Opettaja kertoi meille taniHin eilen avatusta nayttelysta.

B cnytme s) HCJ1h35! ynoTpe611Th HH I, HH II npwiacTHe, a cneny- CT YllOTpe6HTb ClfCHTHOe llPH'·IaCTHe (tekema). np11 areHTHOM llp11- lfaCTI111 BCCf.LJ.a yKaJbiB<teTCSI npOJ13BO.Ll.11TCJJh )lCHCTBHSI HJ111 )lCHCTBYKHUee n11uo. Ecn11 y rnasHoro H npH.LJ.aTOYHoro npe.n.no)!(CHI1st OJl11H 11 TOT )KC llp0113BO.LJ.HTCJ1b )lCHCTBI1SI (cy6beKT), K llpHlfaCTHIO npHCO- C.LJ.HHSICTCH npHT5l)!(aTenbHbiH cy¢clmKc. Ecn11 y rnasHoro 11 npHJla-

TOlfHoro llpC.LJ.J10)!(CHHSI pa3Hble cy6bCKThl, TO cy6beKT llpl1l.faCTI15! Bbipa)!(aeTCSI fCHHTHBOM.

06mHu cy6beKT:

Presidentti kiisitteli asiaa lausunnossa, jonka han antoi lehdist6lle. =

Presidentti bsitteli asiaa lehdist61le antamassaan lausunnossa.

PaJHMe cy6LeKThi:

Toimittaja kommentoi lausuntoa, jonka presidentti antoi. Toimittaja kommentoi presidentin antamaa lausuntoa.

Ecn11 cy6beKTOM npHJlaTO'iHoro npe.n.no)!(eHmi SIBnHeTc.sr MecTo-

HMeHue J-ro HJI11 2-ro J111Ua, TO .[{OCTaTO'IHO llp!1COC.LJ.I1H11Tb KareHT- HOMy llpJ1l!aCTHIO COOTBCTCTBYIOLU11H npHn!)!(aTeJlbHh!H cycj)qmKC,

.LJ.a)!(e CCJJI1 y fJlaBHOfO 11 llp11,llaTOtiHOfO llpC.[{JlO)KCHHH pa3HbiC cy6b-

CKThl. YnoTpe6neHI1e B 3TOM cnyl!ae reHHT11Ba Jll1liHoro MCCTOI1Me- HI15! no.n.trepK11BaeT ponb cy6beKTa. Hanp.:

MissH lchdessii se sinun ki1joittamasi artikkeli on ilmestynyt?

(= artikkeli, jonka sinH olet kitjoittanut).

Saitko jiittiimiini viestin? (= viestin, jonka j~itin).

262

Ecmi cy6beKTOM npHJlaTotmoro npenno)!(eHHH 51BJJ5leTcst MecTo- HMCHI1e 3 J1!1Ua 11 y fJlaBHOfO 11 np11.[{aTOlJHOfO llpCJlJ10)!(CHHH pa3- HbiC cy6beKTbi, 11p11 areHTHOM npHlJaCTHH HC06XO.[{I1MO ynoTpe6HTb

fCHHTHB JlH''IHOfO MCCTOHMCHHH (h~inen, heidan):

Tunnetko taiteilija Tonterin? Sain joululahjaksi h~inen maalaamansa taulun. (Minil sain taulun, jonka hUn on maalannut).

Cp.: ecJIH y rmtBHoro H npu.n.aTOlJHoro npeJlJIO)!(CHI1H o6LUHH cy6oCKT (MCCTOHMCHI1C 3 JIHUa), npH areHTHOM np11lJaCTI1H HCJ1h351 ynoTpe611Th MCCTOI1MCHHC:

Tunnetko taiteilija Tonterin? Hiin antoi minulle joululahjaksi maalaamansa taulun. (HUn antoi taulun, jonka hiin on maalannut).

AreHTHOe npHl!acTI1C Bhipa)!(aeT TaKoe JlCHCTBI1e, KOTopoe npo11Jowno )lO .[{ei1cTBI15l rnaBHOfO llpCJlJlO)!(CHHSI. 0HO MO)I(CT Bb!pa- )!(aTb TaK)!(C O.[{HOBpCMCHHO llp011CX0.[{5llll.CC )lCHCTBHC.

eWi-lauseen vastikkeet

3KBI1BaJICHTbl npe.[{J10)!(CHHH C COI030M eWi

feHHTHB I 11 II npi1t.IaCTI1H ynoTpe6n5leTc51 KaK 3aMeHHTenh npe- Jli1KaTa B llp11.LJ.aTOtiHOM I1pC,llJ10)!(CHI111, HBJl.ll!OLL{CMCH 06"bCKTOM rnaBHOfO npe.[{J10)!(CHI151 (eM. pa3.UCJ1 36).

Ecn11 B maBHOM 11 np11JlaTOlJHOM npenno)!(eHHH pa3Hhie cy6beK- Thi, B3KBHBanenTe npeJlJJO)!(CHH51 .ueHTenh Bhipa)!(eH reH11THBOM. Ecnn )!(C 3TH npe.[{J10)!(CHHSI HMCIOT 06W.HH cy6bCKT, B 3KBI1BaneHTC npe.[{JlO)!(CHHH JlCHTCJlh Bbrpa)!(eH npHnnKaTenbHhiM cycpqmKCOM. B

.[{aHHOM nme 3KBHBaJ1eHTa npe.LJ.JIO)I(CHI15l HC MO)!(CT O.[{HOBpeMCHHO npHCYTCTBOBaTb 11 fCHI1T11B, 11 npHT5I)!(aTeJihHhiH cy¢cp11KC.

Arvasin hiinen voittavan. =Arvasin, etUi han voittaa. H~in tiesi voittavan.sa. = Hiin tiesi, eWi hHn voittaa.

Luulen hiinen ymmilrUineen asian vaarin. = Luulen, eWi han ymmiirsi asian viiarin .

Han myonsi ymmarUineensil asian vaHrin. = Hiin myonsi, eWl han oli ymmarHlnyt asian viUirin.

Tyoryhmiin kerrotaan antavan raportin ensi viikolla. = Kerrotaan, eWi tyoryhmH antaa raportin ensi viikolla.

Kor.[{a fJiaBHoe npe.[{J10)KCHHe mtcCHBHoe, KaKoe-nH6o cnoso

np11JlllTOlJHO~i KOHCTPYKUHH MO)I<CT BCTaTb nepeJl nacci1BHhiM I'Jia-

ronoM.

263

=Han ymmarsi, eWi han oli tehnyt

06paTUTe BHUM3HUe: 06beKT npH,!l.aTOtJHOfO npe)J.JIO)[<CHIUI COXpaH.HCT CBOIO cpopMy B 3KBHBaJieHTC npe)J.JIO)KCHH.H. 0)J.HaKO, CCJIH rJiaBHOC npe)J.JIO)!(CHHC OTpHI..{aTCJlhHOe, B 3KBHBaJieHTe npe)J.JIO)!(C- HH.H ClKKyJaTHBHhlH 06bCKT MemieTCSI Ha napTHTHBHhlH.

Han ymmarsi tehneensa virheen. virheen.

Han ei ymmHrUinyt tehneensa virheWi. = Han ei ymmarUinyt, eWi h~in oli tehnyt virheen.

r

jotta-lauscen vastike

3KBHBaJleHT npeLJ.JIQ)KeHHSl CCO!O"JOM jotta

Uenesoe npHLJ.aTOLIHOe npeuno)l{e!Hte c co!OJOM etta umt jotta MO'IKCT 6b!Tb 3aMCHCH0 UCJlCBhiM HHqlHHHTHBOM (c noKa3<.1TeJICM

-kse) BTOM cny'me, Korua y rnaaHoro H npYUJ.aToLJHoro npeLJ.JIO)I{C- HHSI oLI.HH HTOT )I{C cy6beKT. K ueneaoMy HHl\JHHIITHBY acerua npH- coeJIHHHCTCH npHTH)I{aTenbHbiH cyc\>l\JHKC. DpH naccHBHOH q>opMc rnarona JaMeHa He MO)KCT 6hiTh npoH3BeneHa.

kun-lauseen vastikkeet

3KBHBaJleHTbl npe)J.JIO)!(eHHH CCOIOJOM kun

EcnH )J.ei.fcTBHe rnaaHoro H npH)J.aT04Horo npe)J.JIO)!(CHH.H O)J.HO- apeMeHHo, npe)J.HKaT (CKaJyeMOe) npH)J.aT04HOfO npe)J.JIO)!(CHH.H MO- )!(CT 6biTb JaMeHeH HHCCCHBOM II HH<}mHHTHBa. ECJIH )!(e )J.eHCTBHe npH.LiaT04HOfO npe.[lJIO)!(CHWI onepe)l{aeT LI.CHCTBHe rmlBHOfO npe.LI- JlO)!(CHHSI, npe.D.HKaT npHJI.aTOLJHOfO npe)J.JlO)!(eHHSI MO)!(eT 6b!Tb Ja- MCHeH naccHBHhiM II npH4aCTHCM a napTHTHBe.

EcnH y rnaaHoro H npu.n.aTOYHoro npe.n.no)!{eHHSI pa3Hhre cy6b- eKThi, B 3KBHBaJieHTe npe)J.JIO'/KeHHSI )J.C.SITCJlb Bbipa)!(aCTCSI fCHHTH- BOM. EcnH cy6beKT Bbrpa)KeH JIHLJHhiM MecTOHMCHHeM, K KOHCTPYK- UHH aBTOMaTHtJeCKH OpHCOC)J.HH.HeTCSI npHnDKaTeJibHhlH cycpqmKC.

MecToHMeHHe 1-ro H 2-ro JIHUa a reHHTHBe MOii<HO HHOr)J.a onyc-

THTb, XOT.H y npe)J.J10ii<CHHJ1 pa3HbiC cy6bCKThi, B TaKHX CJiyYa.HX )J.O- CTaT04HO OpHT.H)I{aTCJlbHOfO cyc}lcpHKCa.

Ecm1 y rnaBHoro 11 npH.UaTOLJHoro npe)J.JIOil<eHH.SI OLI.HH 11 TOT )l{e cy6beKT, TO B npHLI.aTOLJHOM npe)J.JIOil<eHHH LI.e.SITCJlb Bbipail<aeTC.SI TOJlbKO npHTSiil<aTCJlhHbiM cycpcpHKCOM.

Ovien auetessa ihmiset tungeksivat sisiian. = Kun ovet aukenivat, ihmiset tungeksivat sisHan.

Ollessaan Pariisissa Edelfelt maalasi monta sittemmin kuuluisaa taulua. =Kun Edelfelt oli Pariisissa, bHn maalasi monta sittemmin kuuluisaa taulua.

Potilas voitiin siirtHa onnettomuuspaikalta vasta Utakiirin saavuttua. = Potilas voitiin siirUW onnettomuuspaikalta vasta, kun laHk[i.ri oli saapun ut.

Hiin ei ollut en~iii paikalla saapuessani. = Hiin ei ollut eniiH paikalla, kun saavuin.

Kansalainen tarvitsee tietoja tehdakseen eliimassaan oikeita

ratkaisuja ja hoitaakseen asioitaan.

~

D\ALOGEJA

-Voisitko panna nuo Annan tuomat kukat maljakkoon?

-Kyl\~i. Miss~i sinulla on maljakoita?

-Maljakoita pitaisi oHa tuossa korkeassa kaapissa. Katso sie\Ui.

-- Namahiin ovat aivan polyisiii. k~iyWim~iWi,

- No, ne ovat o\lect sielhi niin kauan eWi ovat tietysti polyyntyneet. Huuhtele jokin niisUi kuumalla vedella.

¢>

-Hei Marja! MiUi sinulle kuu\uu?

-Kiitos kohtalaista, ei niin hyvaH.. 1mitta ei niin huonoakaan.

-No, mitH '? Onko jotakin hullusti?

-- Ei. Olen vain ollut kovin vasynyt viime aikoina.

-Sinun taytyy ottaa tomaa ja matkustaa vaikka etelaan.

-SiiUi ei ky\Ui tule miHUin. Voidakseni \ahtea loma\1e tarvitsisin

aikaa ja matkustaakseni etehian tarvitsisin rahaa. Minulla ei ole

kumpaakaan, ei aikaa eika rahaa.

0

-MiUi veisimme tuliaisiksi Marjan pikkutytol1e?

-Voisimme ostaa sellaisen itkevan ja sihnans~i sulkevan nuken,

jonka n~iimme \elukaupassa. Eiv~itk6 -- Leikkivatk6 nykylapset viehl sellaisi\\a leikkikaluilla'? he

halua mannekiininukkeja ja muotivaatteita?

-\sommat lapset kylla, mutta Marjan tytar on vasta viisivuotias.

- Ostetaan sitten sellainen nukke.	265

264	I 0 Ja•. 1443

<>

-Mikii ero on sanoilla ylioppilas ja opiskelija?

-Ylioppilas on lukion p~HitUinyt koululainen. Jokaisen ylioppilas-

tutkinnon suorittaneen tiiytyy viela osallistua pHasykokeeseen piiiistakseen yliopistoon opiskelijaksi.

<>

- Hei Kaija! Miw sina oikcin olet tehnyt? Ma1ja on sinulle kauhean vihainen.

-Minusta se ei ollut miUWn. Sanoin vain hiinelle, etta hanen olisi

leikattava tukkansa, ja hiin loukkaantui. En tiennyt hiinen suuttuvan niin helposti.

-Niin, eihHn siinii luulisi olevan mitiian pahaa, jos sanoo noin. En

minakiiiin olisi ymmiirtiinyt loukkaavani hiintii tuollaisella huomautuksella.

<>

-K uinka voit kutoa katsellessasi televisiota?

-Eihan kiisityotii tarvitse koko ajan tuijottaa. Minii vain valilla vilkaisen sitii kutoessani.

-Minii en pysty keskittymHHn mihinkiian edes radion soidessa.

<>

-Onko teillii vieW se talo maalla?

-- Ei ole. Aidin kuoltua ja is~in jouduttua vanhainkotiin myimme sen.

"LUKUTEKSTI

SUOS! K K IJOU LU PU U

Helsingissii ilmestyviissii, ilmaiseksi kaduilla ja asemilla jaettavassa Uutislehti 100 -nimisessii lehdessa on lyhyesti kirjoitettujen uutisten ja runsaiden mainosten lisaksi piiivittiiin kiijoitus jostakin ajan-

kohtaisesta aiheesta. Esimerkiksi I 6. I2.199S lehdessa kirjoitettiin joulukuusista.

266

Lehden mukaan aito kuusi on edelleen suomalaisten suosikkijoulupuu, vaikka muovisiakin kuusia ostetaan. Muovikuusia myydUiin vuosittain noin 20 000 kappaletta, aitoja kuusia noin 450 000. Yli puolet suomalaisten joulukuusista saadaan omista tai sukulaisten metsisUi. Ulkomailta tuodaan noin 40 000 kuusta; ne tulevat pHiiasiassa Belgiasta, jonkin verran tulee myos Tanskasta. Lehdessii kirjoitetaan: »Tuontipuiden milii.riln arvellaan Uinii jouluna miltei kaksinkertaistuvan viime vuodesta.»

Lehdessii annetaan n1yos ohjeita joulukuusen hoitamisesta. KaaJettu puu siiilytetiian jossain ulkotiloissa, esimerkiksi kylm~issii autotallissa. Kun kuusi on tuotu sis~ian, sen annetaan sulaa hitaasti viilekissa paikassa ja sen tyvi pidetHan sulatuksen ajan vesiiimparissa. Jos joutuu sulattamaan puun Himpimiissa, esimerkiksi kylpyhuoneessa, kannattaa suihkuttaa sen neulaset kylmiilHi. vedella heti aluksi ja taas muutaman tunnin kuluttua.

Kun kuusi on pystytetty, kuusenjalkaan Uiytyy kaataa vetti. On muistettava, ettii veWi ei saa paiistiiii lop'pumaan, vaan kuusen tyvcn on oltava koko ajan vedesski. Varsinkin ensimmiiisen vuorokauden aikana puu imee runsaasti veWi.

Kuusi viihtyy parhaiten viileilhkossii tilassa. Mitii kuivempi ja Himpimampi huone on, sitii nopeammin neulaset alkavat varista. ·

HARJOITUKSIA

I. 3aMeHHTe npwiaCTHbie 11 speMeHHbie KOHCTPYKUIH1 npunaTO'IHbi- MH npennm!<eHHHMH.

Olen kuullut flunssan riehuvan kaupungissa ja pelkiWn sairastuvani. HUn uskoo voittavansa kilpailuissa. Uutisissa kerrottiin lehtien hintojen nousevan. Sanomalehti kertoi ulkoministerin matkustaneen neuvotteluihin. Kari kertoi tottuneensa varomaan leikinlaskua huomattuaan, ettei hiinen uusi naapurinsa pidH siita. Tavallisesti nuori iiiti ei jiitii tyoUiiin lasten synnyttyil. Keski-ibiisen naisen on vaikea pailstii takaisin tyomarkkinoille lasten tultua isommiksi.

2. 3aMCHHTC 11pMJJ.aTO'IHbiC npeJJ.J10)1(CHH~ COOTBCTCTBYIDW.HMH KOH- CTpyKUH.RMH (3KBHBaneHTaMH 11pCJJ.J10)1(CHHH).

Kun Anita oli saanut sahkeen Tiinalta, hiin Hihti asemalle Tiinaa vastaan. Kun Tiina oli palannut Moskovasta, h~in kertoi matkavaikutelmistaan. Kun Martti oli soutanut rantaan, han sitoi veneen

267

r l

kiinni. Tutusti.lin haneen, kun toimin tulkkina. Kun olin siirtynyt toiseen tyohon, pidin yhteytUi entisiin tyotovereihin. Kun olin loyUlnyt tyopaikan, aloin etsia asuntoa. Kun kavelin kaupungilla. pisUiydyin muotinaytoksessa. Kun h~in ali loytnnyt vapaan paikan, han istuutui.

En hyvaksynyt mielipiteita, joita han esitti. Miksi et bytUinytban puheenvuoroa, jonka olit valmistanut? Monet muuttivat laitokseen, joka oli vasta perustettu. Kilpailuun, joka pidettiin Pariisissa, Whetettiin 15 ehdotusta. Huippukokouksesta, joka jarjestettiin Moskovass<L on kulunut jo vuosia. Tutustuimme selvitykseen, jonka ymparistOministerio ali teetUinyt. Elaimet ja kasvit karsiv~it muutoksista, joita Juonnossa tapahtuu.

3. 3aMCHl1TC OTHOCHTCITbHbiC 11pHD.aTOtiHhlC npe.lJ,J10)KCHHR npW!aCT-

HblMII onpeD,CJICHH51MH.

Kaupungit, jotka sijaitsevat Wimeren rannikoilla, laskevat jiitevetensH mereen. Helsingissii solmittiin sopimus, joka koskee Wimeren suojelua. Sopimusta. joka solmittiin Helsingissii, ei noudatettu. Kansainviilinen komissio, joka on perustettu sopimuksen nojalla, kokoontuu kerran vuodessa.

Viljelysmaa, joka on pilattu lannoitteilla, on vaarassa. Myrkyt, joita j~itcvedet sis;iltav~it, saastuttavat merta. Saasteet, joita teollisuuslaitokset p;i:ist~iv~it. pilaavat vesistoa ja ilmaa. Niissa maissa, jotka ovat teollisesti kehittyneet, kulutus on kasvanut. Lehdist6 on kertonut vaaroista. jotka uhkaavat luontoa.

KAPPALE 41

NELJASKYMMENESYHDES KAPPALE

"- Haistaisitko Uit~i lihaa? Onko se vieW syoW.vaa?

- Ei se minusta haise pahalta. Kylla sita varmaankin voi syod~i vie! a.

<)

-Olen unohtanut heratyskelloni kotiin. Kuinka mina nyt heraan ajoissa?

-Min~i voin her~itUia sinut. Mihin aikaan haluat herma?

-HeriiUi minut kello g,

<)

-Miksi tuota huvilaa ei ole entistetty'?

-Se on kai aika ka\lis hanke, mutta olen kuullut, etta siHi

ryhdyUH\n cntistlim~Uin pian.

- Se tyollisUU\ kaiketi melkoisen joukon korkeapalkkaisia ammat-

timiehi~\. ·

-Ky\Hi. ja tyo on hidasta ja tarkkaa.

<)

-Hei, Hihdct~i~inko ajelemaan'?

-Mihin?

-No. johonkin maaseudulle tai meren rannalle.

-Joo. Uihdet~H\n vain. Meren rannalla on kiva ajel\a.

<)

-0\etpa sin~\ mietteli~is.

-Muiste\in Uissii viime kes~iiL

-MiH\ siiUi'!

-Matkustelin kuukauden ajan ympnri lntiaa. Se o\i tosi mie\enkiintoinen matka. Minu\la on matkalta paljon kuviakin. Ha\uaisitko

tulia katse\cmaan niit~\. joskus?

- Tietysti. Milloin sinu\le sopisi'? paiv~\n. - Joskus ensi viiko\\a. Yoisimme soitella alkuviikosta ja sopia

-Kiva. Soitellaan.

- Soitel\aan.

<)

-Ui.hdetko kanssani kahviHe'! Olen vie\a puoliunessa.

-Mik~\Min~\ sinua nyt niin v~isytt~ili'?

-olen niin aamu-uninen enka d\e vieHi juonut kahvia taniULn.

<)

-Sinu\\a on kaunis hame. Mista o\et ostanut sen?

-Min~\ teetin Uim~in ompe\ija\\a.

-MiU\'? Eikos se o\e kallista'?

-Ei se ole sen kalliimpaa kuin va\miin hameen ostaminen. Ja kun

teetHUi. vaatteensa, saa juuri se\\aisia kuin ha\uaa.

2(JI)

26X

<>

~Joko jalkasi on parantunut?

-KylW, leikkaus paransi sen.

<>

-Riina on kovasti muuttunut.

-Rakkaus kai on muuttanut hiinet. Hiinhiin rakastui viime kesanii

-Kenecn?

-Eriiiiseen unkarilaiseen. H~in oli Unkarissa stipendiaattina, tapas

siellU jonkun Istv<lnin, ja opintomatkasta taisi muodostua kuher· rusk uuka usi 1•

SELITYS

I. ... opintomatkasta taisi muodostua kuherruskuukausi.

taitaa + HHcpHHHTHB Bhlpa)!(aeT BepO.S!THOCTh, npe.[l.I10J10)!(HTeJlb·

HOCTb .D.CHCTBH.S! OCHOBHOfO rnarona.

Taitaa tulia sade. =Tulee ilmeisesti sade.

VERBIJOHDOKSIA

npoW3BO.UHble rnarOJibl

B o6p<UoBaHHH npoH3BO.D.HhiX enos HeT TO'IHhiXnpaBHJl. 06hlY- Ho CJ10BOo6pa30Bi:lTeJlbHble cycpqlHKCbl 11pHCOe.[l.HWII:OTCH K maCHOH OCHOBe HMeH HJlH fJ1afOJIOB l1 tialUC I< CJia60H OCHOBe, 'JeMK CI1Jlb-

HOi·L

npol1~BO.UHOC CJlOBO .UaJlCKO He Bcer.na o6pa3yeTC.s! Henocpe.n- CTBCHHO !13 KOpHeBOfO CJlOBa H cy<pqmKCa, a B OCHOBe KOpHeBOfO CJJOBa KOHe'lH<\51 fJlCICHi:\51 MO)!(eT HCtJe:.JaTb HJlH CJIHBaTbC.s! C .UpyrH- MH 3ByKaMH.

Onpe.nemnb KOpHeaoe cnoao TO)!(e He scer.na npocTo, Hanp., KOpHCBblM CJlOBOM rnarona tiedottaa MO)I{eT 6biTb tieto HJIH tietaa.

K KOpHesoMy cnosy MO)I{eT npHcoe.UHHHThCH HeCKOJihKO cy<!J- <PHKCOB no.np51.U, Hanp.: totu + tta + utu +a.

Ha116onee ynoTpe6HTeJlbHbiMH npoH:.JBO.UHbiMH maronaMH HB-

JIH!OTCH KiiYJHTHBHble, l10Hy,llHTeJibHble, <llpeKBCHTaTHBHble, naCCHB-

Hble 11 pe<!JneKCHBHble.

KAUSATllVlVERBEJA

Kay·.mTHBHbiC rnaronhi

I

P~i~isti\isitko koiran ulos'?

Kadotin eilen lompakkoni.

Aurinko U\mmittii~i mukavasti.

Voisitko yksinkertaistaa'?

Kay·.mTHBHbie rnaronbl Bbipa)KalOT no6y)\{ne!IHC K }..lei-\cTBH!O.

o6o:3Ha'IeHHOMYKopHeBbiM rnaronoM. OHH MoryT 6biTh oTrnaronh-

HblMH 11 OTb!MCHHblMH.

Y rnarOJJOB 3 H 4 nma Ki.lY3<lTHBHble npOlHBOLI.HbiC o6pa3y!OTC5!

OT cornacHOH OCHOBbl C noMOlliblO cyqKpHKCa -ta-/-Hi-.

haista	-	hais-	-	haistaa
p~UisUi	-	p~His-	-	p~UisHUi
hediHi	-	her~it-	-	her~ittaa

kadota	-	kadot-	.-	kadottaa
h~iviHi	-	h~ivit-	-	havittaa
HimmiHi	-	Himmit-	:_	hitmnitHhi

Y rnaronoa l nma KayJaTHBHble npmnso.n.Hhle o6pa"Jy10TC5! oT

cna6oH. rnacHOH ocHOBbi c noMOll.lb!O cyq)(\H-1KCa -tta-1-ttii-.

hukkua	-	huku-	-	hukuttaa
eksya	-	eksy-	-	eksyttaa
ja~ityH	-	jaiidy-	-	Fi~iuytta~i
mieltya	.-	mielly-	-	miellyttihi
vasya	-	v~isy-	-	vasytHHi
tottua	-	totu-	-	totuttaa

OTblMeHHblC npOlnBO.LJ.Hb!C o6pa3yiOTC5! oT cornacHOH ocnosbl

	11 cyt\><\JHKC<l. -ta-J-ta-	HJ1H OT cna60H rnacHOH ocHOBbl 11 cy<\J<\HiKCa
	-tta-1-ttii-.	s~ivel-	-	s~iveltlHi
	s~ivel	juan-	-	juontaa
	JU011l	opas-	-	opastaa
		suomalais-	-	suomalaistaa
	opas
	suomalainen	tyollis-	-	tyo\\istiiii
	tyollinen	paikaHis-	-	paikalhstaa
	paikallinen	yhdemnukais-	-	yhdenmukaistaa
	yhdenmukainen			27\

270

yksin kenai nen		yksinkertais-	t
ehto			yksi nkertaistaa
		ehdo-
JOI10			ehdottaa
		JOno-
sakko			jonottaa
		sako-
vera			sakottaa
		vero-
			verottaa
!
	TEETTOVERBEJA
	DoHy;:unenbHbie rnaronbr
Minusta on	kiva pesUi	ma ttoja mattorannassa 1 kesalHi, siksi en
pesetii mattoja pesulassa.
Lapsi rokotutettiin.
Jauhatin kahvipavut kaupassa.
Sinebrychotr	rakennutti	itselleen huvilan Karhusaareen 1~00-
luvulla.

KiiiirwiiUi todistus kaiinnostoimistossa.

SELITYS

f. mattoranta - MCCTO (Ha 6epery) .ll.II5J CTHpKH 110JJOBHKOB.

B ropoaax, c.:T05llllHX Ha 6epery KaKoro-nu6o 6onbworo BOJJ.o-

eMa, BJJ.OIIb 6epera nocTpoeHhi cneuuanbHble MecTa JJ.II5J CTHpKH no-

IIOBHKOB.

00HYJJ.l1TCIIhHh!C fJiafOJibl 5JBJI5JIOTC5J l10JJ.rpynno.H KayJaTJfBHblX rnaronos. Om1 o6paJyiOTC5J OT rnaronos. DoHy;:unenbHr,re rnaro- IIbi o6o:ma'Ia10T, 'ITO aeikTBHc KOpHesoro rna rona cosepwaeT KTo-

To apyroii. a 11e caM .ll.C5JTCJih, OH KaK 6br nopytraeT aetkTBHe .n.pyro-

My .ll.C5JTCJIIO.

3TH 11pOIIJBO.lUiblC o6paJylOTC5! OT CJJa6o.H fiiaCIIOH OCHOBbl

KOpHesoro	rnarona	c noMolllhiO cy¢¢HKca -tta-1-tta- HJTH
-utta-1-ytta-.
tehdii		tee-	teettaa
pestii
		pese-
rokollaa			pesettaii
		rokota-
ja uhaa			rokotuttaa
		jauha-
rakentaa			jauhattaa
		rakenna-
kiiiinUUi			rakennuttaa
		kiiHnnii-
j uosta			kminnattiHi
		juohe-
korjata			juoksuttaa
		korjaa-
			korjauttaCl
'272

FREKVENTATIIVIVERBEJA (KONTINUATIIVEJA)

<l>peKBCHTClTHBHhlC rnarOJibl

Pienet lapset kyselevat alituisesti.

Nuori tytto istui penkilla laulellen hiljaa itsekseen.

Kirjoittelemme toisillemme melko usein.

Availin kirjeiUi ajatuksissani.

Kertailimme kieliopin vaikeita kysymyksi~L

<l>peKBCHT<lTHBHblC fJlUfOJibl o6pa3yiOTCH B 0\.:HOBHOM OT fJiaro- JIOB. 0HH Bblpa:ll<<li{)T 110BTOpHIOLUCCCH, MHOfOKpaTHOe, .ll.JlHTCJibHOC JJ.CHCTBHC.

¢pCKBCHTaHIBHhiC fJl<lfOJibl o6pa3yiOTCH OT riiaCHOii OCHOBI>I

KOpHesoro	rnarona c noMOLUbK)	cycjJcjmKca -ele-1-ilc-. Cycj)(jHIKC
-ilc- npHCOCJJ.HHHCTCH HHOrJJ.a KOCHOBC HMCIIH.
kysyH	kysy-	-	kyselcn	kyselhi
laulaa	!aula-	-	laulelen	laulell<l
kirjoittaa	kirjoitta-	-	kirjoittclen	kirjoitella
avata	avaa-	-	availen	availla
kerrata	kertaa-	-	kertailen	kertailla
muistaa	muista-	-	muistelcn	muistella
apa	aJa-	-	ajelen	ajclla
matkustaa	matkusta-	-	matkustelen	matkustella
soittaa	soitta-	-	soittelen	soitclla
katsoa	katso-	-	katselen	katsella
keraHi	ker~iii-	-	keriiilen	kerHilla

REFLEKSIIVI VERBEJ A

Pe¢neKCHBHhlC maroJibi

Savu niikyi kauas.

Metsastii kuului ben kukunta.

Lapset kehittyv~it nopbsti.

K~iHnnyimme vasemmallc.

Siirryin syrj~i~in.

Ovi avautui.

KiclUydyin kunniasta.

Kuu n~iyttaytyy taas.

Lahjakkuus oli periytynyt pojalle.

'!.73

ty6U-i

11 T.)l,.

Pe<j>JICKCHBHhie rnaronhi o6pa:.~yiOTC5! o6bJLJHo OT rnaronos. 0HH

o6o:malJaiOT, liTo JJ:ei1cTBHe KOpHesoro marana Hanpasncuo Ha cy6bCKT.

Pe<jJJlCKCHBHhie nmroJlhJ o6pa:.~yiOTcSI OT rnacHoii OCHOBhJ Kop-

	uesoro rnarona c nOMOI.UhiO cy<j>¢HKca -u-/-y- HJlH -utu-1-yty-.
	parantaa	paranta-	parantua
	muuttaa
		muutta-
	rakastaa		muuttua
		rakasta-
	muodostaa		rakastua
		muodosta-
	nahda		muodostua
		nake-
	kuulla		nakya
		kuule-
	kehitUW		kuulua
		kehitta-
	kaanraa		kehittya
		kaiinta-
	siirtaa		kHantya_
		siirta-
	avata		siirtya
		avaa-
	kieltiW		avautua
		kielW-
	niiytUiH		kieltaytya
		niiytW-
	periii		nayttaytyii
		pen-
			periytyii
	LUKUTEKSTr
	"	KESi\ KURSSI LLA

Minulta kysellaiin alituiseen, milta tuntuu opettaa ulkomaalaisille suomea. Vastaan tavailisesti, etta se on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Parhaimman kuvan tyoni monipuolisuudesta antaisi kai kuitenkin jonkin kurssin kuvaus. los kuvailen esimerkiksi

Lappeenrannan kansainvalistii kurssia, muodostuisi siita ehkii selvin kiisitys kaikesta, mita ty6h6n sisaltyy.

Lappeenrannan kurssi jarjestettiin vuosittain hcinakuussa. Kurssin suunnittclu teetti minulla paljon kaikenlaista koko

vuodcn, mutta vars111aiseen opetukseen aloin vaJmistautu;t kesiikuun alussa.

KurssilJe tuli yleensii 30-40 opiskelijaa noin 15 eri maasta. Kur::;silaiset olivat siis kulttuurija kielitaustaltaan hyvin erilaisia.

Oppimatcriaalin ja opetusohjelman tuli koostua mahdo!Jisimman monipuolisesta aineistosta.

Eriiiinii kesiinii me opettajat piHitimme kokeilla, miUi saisimme aikaan, jos oppilailla itse!UWn teetettaisiin materiaalia. Kirjoitutimme kurssilaisilla piiiviilehtea, jonka tekoon kaikki antautuivat

274

innokkaasti. Teetimme oppilaista »kiinalaisen omakuvan»1 ja annoimme lis~iksi heidan piirUW omakuvansa. Harjoittclimmc Juokassa haastattelutekniikkaa ja Hihetimme sitten opiskelijat haastattelemaan lappeenrantalaisia. Laaditutimme opiske!Uoilla bn- sainviilisen keittokirjan, jonka innoittamana kurssilaiset jiirjcstivat kansainviilisen ruokaillan.

Kielenopetuksen ja Juentojen kuuntelun lisiiksi kurssilaisilla oli kaikenlaista vapaa-ajan ohjelmaa. Opiskelijat vierailivat Savonlinnassa, tutustuivat paperitehtaaseen ja nauttivat Suomen kesiisUi saunarannassa.

Unikeonl piiivanii j~irjestettiin naamiaiset. Kurssilaiset pukeutuivat hassuihin vaatteisiin ja opettajat yopaitoihin. HeriHyskellot oli asetettu soimaan kello yhdeksiin suuressa luentosalissa. Opiskelijaa. joka ei herannyt ajoissa, lahdettiin joukolla heriiWimiian. Matkalla asuntolaan puhallettiin pilleihin ja paukuteltiin kattilankansia.

Kun unikeko ali heratetty, hiinen kaulaansa ripustettiin kyltti. jossa Iuki: »Unikeko». Sitten unikeko vietiin jiirven rantaan ja heitettiin veteen.

Kurssin paattajaiset pidettiin neljannen viikon perjantaina. Ensin syotiin juhlalounas, ja sen jiilkeen opiskelijat esittiviit valmistamaansa ohjelmaa. Juhlat pi\iittyivat hieman kaihoisiin jiiiihyviiisiin.

SELITYKSIA

I. kiinalainen omakuva

Hrpa Bcnosa, BKOTopo!1 y<JaCTHHKl1 paccKaJbiBaJOT, KaKHMH OI!ll 6btnl1 6b!, CCJIH 6bi 6biJIH, Hanp., .nepCBOM. l1TI1UCii, lLllCTKOM

2. unikeko 'JaCOH~, <ICJIOBCK, KOTOpb!H Ml-IOfO cmn'.

Unikeon piiivii - .ueHh JacoHH. 3To cTaphiH Jana.uHo-<!JHHCKJ1i1

Tpa).lHt~HOHHbll':"l npaJJ{Hl1K, KOTOpbiH 11pOBO).lHTC51 27 HIOJ151.

KAPPALE 42

NELJASKYMMENESKAHDES KAPPALE

"KILISEE. KILISEE KLJLKUNEN HELKKYEN. VALKKYEN

Kilisee. kilisce kulkuncn helkkycn, viilkkyen.

Niiin alkaa criis joululaulu. Kulkunen on pallomainen metallikcllo. jonka sisassa oleva kieli liikkuu ja synnyttiW iloiscn iianen. Ennen kulkusia kiiytettiin hevosen luokissa talvella. recllii ajettacssa.

275

Hcvosen Uihestymisen kuuli jo kauba, kun kulkunen kilisi.

			Sana		kilista		-	kilisee	on aanHi
			kuvaileva verbi. Siina oleva i-vokaali
			antaa vaikutelman pienesUi, kirkkaas-
			ta ;uinesut. Jos vaihdamme vokaalia.
			syntyy	muunlaisia				a~lniH	kuvailevia
			sanoja:	kalista		-		kalisee,	kolista -
			kolisee. Esimerkiksi hampaat kalisevat,
			kun ihminen tarisce kylmastii, ja tuolit
			kolisevat, kun ihmiset nousevat istu-
			masta ja siirUlvHt				tuolejaan.
Laulun sanoissa on toinenkin a~lnta					kuvaileva verbi kilista-verbin
lis~iksi:	helkkya.	T~itii	runollista	sanaa		kayteUian kuvaamaan
kirkkaita ~ianiii,		esim. voidaan sanoa. etta				laulu		helkkyy. Tavalli-

sempi synonyymi on helista - helisee: soitto, laulu, nauru helisee, ja

jos vaikkapa suuri auto ajaa talon ohi tai lcntokone matalalta talon

yli, voivat ikkunalasit helisUi Uirinan voimasta.

Mutta jos ~lHnn~immekin e:n sijasta a-vokaalin ja sanomme halista - halisee, puhumme melusta: jossakin voi olla hHJiseva viikijoukko, lapset hmisevat luokassa opettajaa odottaessaan jne.

Kolmas laulussa oleva sana, valkkya, ci kuvaa aanW vaan n~ikovaikutclma<l. Esine, johon osuu valoa, v~ilkkyy tai viilkahtelee.

Esimerkiksi valkoiset hampaat voivat viilkkyii kuin helmet. Valokin voi valkkyH, jos se ei nay tasaisesti vaan lyhyin viiliajoin; tallaista niikymisUi sanotaan vilkkumiseksi. esimerkiksi majakan valo vilkkuu. -- Valoa ja valon heijastuksia kuvaavia sanoja on runsaasti, esimerkiks1 loistaa, hohtaa, kimmeltaa, kiiltaa, saihkya, tuikkiajnc. Silmiit loistavat, lasit hohtavat puhtauttaan,jHrven pinta

kimmeltiW auringossa, puhtaat, terveet hiukset kiiltiiviit, silmiit siiihkyvat voimakkaasta tunteesta, tiihdet tuikkivat.

Suomen kielessii on eriWiin paljon sanoja - nomineja, partikkeleita ja varsinkin verbejii -- jotka kuvailevat iWni~i tai muita aistien avulla havaittavia ilmioiUi. T~illaisia sanoja nimitetaiin

deskriptiivisanoiksi. Nykysuomen sanakirjassa on paljon kaunokir-
	1 '_..	~r,	jallisuudesta poimittuja deskripti.ivi~ano-
.,.	~		Ja, mutta VJeHi runsaamman val!ko11nan
			tarjoavat murrenauhoitteet ja suomen
			murteiden sanakirjan kokoelmat.
276			Kirjoittajat ja kertojat kuvailevat

~~,:·

deskriptiivisanoilla monenlaisia as1o1ta. Seuraavassa muutamia esimerkkeja, jotka Jaakko Sivula on kerannyt eri lahteista artikkeliinsa »Deskriptiiviset sanat»; artikkeli on ilmestynyt kirjassa Nykysuomen sanavarat ( !989).

Nauraminen voi olla monenlaista: nauraja voi kikattaa, hihittaa, hohottaa, jopa rakattaa tai kiikattiia. Juokseminen nayttaa joskus kipittamiselta, toisinaan viilettiimiselta; kavely voi olla lampsimista tai IOntystelemistii, vanhuksen lyhytaskelista kavelya voi sanoa kopattelemiseksi. lhminen voi istua nokottaa ja maata potkottaa. maiskuttaa syodessaan, ryysHHi juodessaan. Usein ilmauksessa on kaksi verbia: varsinaisen tekemisen ilmaiseva verbi on infinitiivimuodossa ja kuvaileva verbi persoonamuodossa: Lapsi istua nokotUUi, lapset istua nok6Wi.vat.

lhmisen ominaisuuksia voidaan kuvailla monenlaisilla substantiiveilla. Esimerkkeja: poikanulikka, tytontyllero. tolvana, hutilus, nahjus, IOrpp() jne. Usein tallaiset sanat ovat pejoratiivisia; niita on biytetty henkiloista, jotka poikkeavat jollakin tavalla »normista». Toisaalta on myos niin sanottuja hellittelysanoja, joita kaytetaan esimerkiksi lapsista.

Suomea opiskelevat lukijat t6rmaavat tallaisiin kuvaileviin sanoihin seka kirjoja etta sanomalehtiakin lukiessaan. Sanakirjoissa naita sanoja ei aina ole, ja Nykysuomen sanakirjakaan ei selita niita juuri muuten kuin viittaamalla synonyymeihin. Lukijan taytyy paatella ja arvata itse, minkalaisesta tekemisesta tai olemisesta milloinkin voi olla kysymys. Kun kielitaito karttuu, han voi verrata uutta eteen tulevaa deskriptiivisanaa aikaisemmin oppimiinsa ja paatella jotakin sen aanteiden perusteella. Kuvailevien sanojen vokaalivaihtelussa on jonkinlaista saannonmukaisuutta merkityksen kannalta, mutta kaikkea ei kuitenkaan voi selittaa systemaattisesti.

KERTAUSHARJOITUKSIA

I. nocTaBbTe CJTOBa B CK06J<aX B HY:IKHhiH na.llC)f{.

Professori Suoninen tutustui (tohtori Smirnov). Smirnov toum Suonisen (opas). Lentokone lahestyi (Moskova). Nama kukat tuoksuvat erittain (hyva). Hanen ~ianensa kuulosti (epavarma). Maistuuko (sina) tama ruoka (hyv~1)? (Mina) tuntuu, eWi Ui.~illa haisee (palanut). (Mina) on mukava her~ita aamulla aikaisin . N~\yttii.a (se), etta tulee sade. Sina nayUit (vasynyt). Tulin kotiin (vasynyt). Lasten (vaatteet) ei tarvitse olla kalliita. (Kaikki ihmiset) piHiisi suojella luontoa. Kylla (te) kannattaa kayda (Joensuu).

277

2. OoCTaBbTe cnoaa a cKo6Kax a HY)!(HYIO cpopMy.

Herasin aamulla (kova melu). Olen ihastunut (tama seutu). Ihmisia kuolee joka hetki (n~ilkH). Pelbisin sairastuvani (flunssa). Puhelin soi lakkaamatta, en voi mitenkaan keskittya (tyo). Hanen vaikutuksensa (toiset ihmiset) oli ihmeellinen.

Opettaja iloitsi oppilaittensa (saavutukset). Hanelle annettiin stipendi (hyva aidinkielen taito). Meilla on pulaa (hyvat rakentajat). Monet suomalaiset ovat kiinnostuneita Venaj~in (matkat). Tunnen hiinet (Hani). (MikU kauppa) on parasta ostaa matkamuistoja? Katso sana (sanakirja) . Ei kannata suuttua (v[iha). Tein sen (oma halu) enbi tovereiden (kehotus).

Tyo tiiytyy saada valmiiksi toukokuun (loppu) mennessa. Ratkaisu siirtyi (syksy). Toimintaselostuksen kasittely siirrettiin (seuraava kokous). En voi tulia heti, en ainakaan (puoli tuntia). En ole k~iynyt elokuvissa (pari viikkoa). Miksi et ole kirjoittanut (pitka aika)?

Olen tullut tanne (kaksi viikkoa), (vappu) matkustan kotiin. Winen pitaisi saapua (nama paivat). Kokous maarlHtiin (viides p~iiva) toukokuuta.

Ydinvoimaloiden jatteet ovat vaarallisia ihmisten (terveys). Meidan on siiilyteWiva luonto (tulevat sukupolvet). Tilasin

paiv~illisen (viisi henke~i).

Ostin kirjekuoria (viisi markkaa). Tytto menestyy hyvin (matematiikka). Poika on hyvin vilkas (luanne). Nama tavarat ovat erinomaisia (laatu). Pidin (paras) piUHi suuni kiinni. Vannaankin joudun (vanha) piUimaan silmalaseja. Katso vastaukset (seuraava sivu).

3. BbJ6epHTe HJ cne.uyiOmero nepetiHH no.uxoAAI.llHH nocnenor H.uonollHHTe npe.uno)!(eHHH. Opo.LlOJl)!(HTe paccKa3, ynoTpe6JIH5l paJJlHll- Hhie nocnenom. Oocnenom: pitkin, poikki, halki, lapi, myoten, ohi, yli, luo, alia, ympariiHi, takana, taakse, takaa, ennen, vastaan, kimppuun.

Punahilkka kulki metsatieta -. HanW- tuli susi.

-Piiiv~W. Punahilkka, sanoi susi. Mihin olet menossa'?

-Piiivaa, herra Susi. vastasi Punahilkka. Menen mummoni -.

-Missii mummosi asuu? .

-H~inen mokkinsa on kolmen suuren tammen -. P~iaseekohan

sinne tara tieta -'?

- Mene vaan suoraa tieUi -. Tie kulkee ensin metsan -, sitten ojan - ja sitten kolmen suuren kuusen -. Sana mummollesi terveisiii.

- Kiitos, sanoi Punahilkka ja jatkoi matkaa tieta -. Mutta susi loikki suoraan metsan - ja suon -. Se halusi ehtia mummon - - Punahilkkaa. Kun susi tuli mokin -, se naki, eWi mokin- oli

aita. Susi Joikkasi aidan - ja piiloutui ensin mokin nurkan -. Sitten se kurkisti nurkan - ja naki oven olevan kiinni. Susi seisoi vah~in

aikaa oven - ja kuunteli. Todettuaan, etta mummo oli yksin, se

astui sisaan. hyokk~isi rr1ummon -

ja nielaisi hanet.

4. YnoTpe6HTe nonxo.ll.Hll.lee aonpocHTCJlbHOe cJioBo.

-

turistit kUvivat iltapaiv~illa? -lapset kayWiytyiv~it taalla?- ker-

roksessa

naisten

vaatteet ovat'?

-

kerrokseen te

menette'?

-

nimitetaan

ekaluokkalaiseksi?

-

teille kuuluu'?

-

puoleen

aiot

k~Uinty~i'? -

tah~in

rakennetaan? -

televisiossa on uutiset? -

mma

tehtava

ratkaistaan'?

-

noista

kahdesta tyt6stli

haluaisit tutustua?

-

musiikista pidat?

-

kanssa

olet

neuvotellut

asiasta? -

herasit

tan~ian niin aikaisin? - olet kiitollisuuden velassa'? 5. nocTpoihe npe.uJio)!(eHHSI no o6pa:maM.

I) Olen opiskellut suo mea jo vuoden (2, 3, 4, 5, 6, 7, ~. 9, 10 vuotta).

-Vuodessa olen oppinut puhumaan suomea.

2)Voisitko antaa minulle kolme ruplaa (5, 7, 9, !0, 15. 20, 100, 200

ruplaa)? - Minulla ei ole kohnea ruplaa.

3)Han on tyoskennellyt HWkHrina melkein kaksi vuotta (5, 7, 9, I0, 15, 18, 20 vuotta). ~ H~tn tyoskentelee Hink~irina jo toista vuotta.

4)Poikani k~iy ensimmaisUi luokkaa (2.. 3., 4 .. 5., 6.. 7., 8., 9., 10.

luokkaa).- Poika on ensimmaiseW\ luokalla.

5) Asun toisessa kerroksessa (3.-15. kerroksessa). - Minun on

mentava toiseen kerrokseen.

6) Tani:Uin on 5. (viides) p~iiva marraskuuta. -Olen syntynyt viiden- ten~i paivana marraskuuta. (THniian on 6. joulukuuta. 8. tammikuu-

ta, 18. helmikuuta, 25. maaliskuuta, 30. huhtikuuta, I. toukokuuta, ll. kesakuuta, 15. hein~ikuuta, 31. elokuuta,. 10. syyskuuta, 2H.

lokakuuta). yhdeks~iksi.

7) Kello on 8. Tulen noin tunnin kuluttua, kello (Kello

on II, 15, H~. 19. 22).

8) Tavaratalo on avoinna 9-21 (yhdeksasUi kahteenkymmenecn-

yhteen), ~-15. I0-22, 11.30-20.30.

9) Kaupungin asukasluku on kasvanut 25 400 hengesta 26 500 henkeen ( l00 300--200 000, l 850 000-2 no 300).

27l)

27X

6. 0oCTa8bTe marom1 8 CK06Kax 8 cjlopMy uerreaoro HHQlHHHTHBa.

On niin monta syyta pukeutua. Toiset pukeutuvat (menestya), toiset koska menestyvlit ja kolmannet (olla) kuin muutkin. (Hankkia) elantonsa hHnen oli tehtava raskasta tyota. Havupuu tarvitsee sata vuotta (kasvaa) tayteen mittaansa. Naavat tarvitsevat (menestya) metsan kosteutta. Heli opetteli kyrilliset kirjaimet (osata) lukea

Pietarissa katujen nimia. Oletteko tehneet mitiHin (auttaa) heita? Teemme kaikkemme (auttaa) heita.

7. DTBeTbTe Ha BonpocbJ, ynoTpe6nsr}l BpeMeHHYIO KOHCTPYKllHIO (nacCH8 II npHYaCTHsr).

M a IIi: MiUi teet, kun olet oppinut puhumaan suomea?- Opittuani puhumaan suomea rupean opettamaan siUi toisille.

MiW teet, kun olet voittanut kilpailun I kun olet palannut matkalta I kun olet syonyt illallisen I kun olet tullut saunasta I kun olet

vilustunut I kun olet lukenut laksyt I kun olet suorittanut tentit I kun olet kirjoittanut ki1jeen?

g. JJ.ononHHTe npe)lllO)f(eHH.SI rnaronaMH cnpasa, ynoTpe6n.s~sr Bpe-

MCHHYIO KOHCTpyKUHIO (HHeCCHB II HHQlHHHTHBa HITH naCCHB npHYa- CTH.Il).

	Voisitko tuoda tyosta ... kermaa?	tulia
	... juomme kahvia.
	... kalaa ruoto jai kurkkuuni.	syoda
	Tiedlitko miksi kissa peseytyy ... ?
	... tukkaa voit byttiUi Wta sampoota.	pesta
	... tukan tlilla sampoolla huuhtele hiukset
	haalealla vedellii.
	Saunassa ... nautin loylysta.	oila
	... saunassa puoli tuntia menimme uimaan.
	Junan ... asemalle matkustajat a!koivat nousta	saapua
	paikoiltaan.
	Junan ... asemalle matkustajat astuivat laiturille.
	Naimisiin ... he eiviit paljon tunteneet toisiaan,	menna
	Vasta naimisiin ... he oppivat tuntemaan toisensa.
	2XO

9. YnoTpe6HTe BMecTo npH.llaTotmoro npe.llflO)f(emtsr npH4acTHYIO

KOHCTPYKllHlO.

a) Uskon, etHi asiat ovat kunnossa. Kuvittelin, etHi han on kaunis nainen. Usein unohdetaan, etta flunssa tarttuu helposti. Kukaan ei odottanut, etUi vieraat saapuvat jo Uina~in. En ole milloinkaan kuullut, etUi h~in puhuu suo mea. Komissio totesi, etta jatevedet tappavat kaloja.

b) Monet luulevat, ettH he pystyvHt kesyttlimH~in villielaimia. H~i~ toteaa, etta h~in on ennen kaikkea HUikari. Heli Virtanen toivoo, etta han valmistuu opettajaksi. Pelk~Uin, eWi. myohastyn tunnilta. Maija sanoi, etta han on valmis Hihtemaan kanssani.

c) M a IIi: Sanotaan, eWi. he muuttavat maalle. - Heidan sanotaan muuttavan maalle.

Kerrotaan, etta he matkustavat sukulaistensa luo. Uskotaan, etUi aseidenriisuntakonferenssi pHasee hyviin tuloksiin. Sanotaan, etta suomalaiset ovat ujoja ja hiljaisia. Ilmoitettiin, etUi juna saapuu asemalle.

d) Han kertoi, etUi oli oppinut puhumaan englantia jo koulussa. Mikko kertoi, eWi oli kaynyt kotikylii.ssaan. Totesin, etta olin ollut v~Uirassa. Neuvottelijat myonsivat, ettH olivat epaonnistuneet.

e) Sanotaan, ettli he oval muuttaneet maalle. Tiedetaan, etta han on kirjoittanut nuorena runoja. Kerrotaan, etta han on palannut kotikyHUinsa. Kuultiin, etta neuvottelijat olivat epaonnistuneet.

I0. f1peo6pe:uyi1Te npwmcTHbJe KOHcrpyKUHH B npH.llaT04HbJe npe.llnmKeHH.Il.

Heli kertoi viihtyv~insii ven~i!Uisten parissa hyvin. Han kertoi tottuneensa sibiHiisiin tapoihin. Hi:in v~iittaa venHHiisten olevan kovin erilaisia kuin suomalaiset. H~in luulee tuntevansa venHiaiset hyvin.

Pekka sanoi niihneensa kaiken, mita taiillli tapahtui. Lehdess~i kerrotaan eduskuntavaalien Hihestyvan. Toimikunta totesi monien eHiinlajien hHvinneen. Me tiedHmme lintujen k~irsivHn ympiiristomyrkyisHi. Muistan kuulleeni asiasta jotain. Muistan sinun kertoneen Ulman jutun.

Hlin myonsi minun olevan oikeassa. Lliiibri totesi potilaalla ole-

11 3a•. 1443

2XI