opi puhumaan suomea

(1856-!910)

::J

;1

,,j

:ii

:n

1:1

[:c

!',,

\I

',;Jt:

SELITYKSIA

1.saamiseksi =jotta saatiin

2.jugendtyyli '«roreH,llCTHJlh»'- 3To npHMeHSieMoe o6wmo K He-

MeUKOMy HCKYCCTBy HaHMeHOBaHH:e CTHJ1SI «MO.UepH».

g

LUK UTEKSTI 2

VENALAISIA TAITEILIJOITA

Ilja Repin syntyi vuonna 1844. Nuoruudessaan han hankki toimeentulonsa maalaamalla muotokuvia ja ikoneja, 1860-Iuvulla han

opiskeli Pietarin taideakatemiassa, ja 1890-Iuvulla hanesUi tuli akatemian professori.

Repinin kuuluisimpia teoksia on »Volgan Iautturit» (Burlakit). Aiheen tauluun Repin sai, kun han opiskeluaikanaan eraalla Iaivalla naki Nevalla ensi kertaa Iotjanhinaajia. Kun han teki kesamatko- ja Volgalle, hnn suunnitteli maalaustaan tarkkailemalla lotjanhinaajia ja piirtamalla lukuisia luonnoksia. Taulun katselija ei voi olla

tuntematta myoUHuntoa Repinin kuvaamia ihmisia kohtaan.

Ivan Si~kin ( 1832-1898) ja Isaak Levitan ( 1860-1900) ovat

jaaneet venalaisen taiteen historiaan kuvaamalla venalaisen maiseman sielua.

Mihail Vrubel loi tarunomaiset maalauksensa kaytU1malla kansanrunouden aiheita. Han tavoitteli ikuista kauneutta ja sopusointua salaamatta pettymystaan, kun ei voinut niita tavoittaa.

Kuzma Petrov-Vodkin (1878-1939) vaikutti kahden aikakauden taitteessa. Han ei jattanyt vastaamatta vallankumouksen haasteisiin. Kuvaamalla vallankumouksen ja sen jalkeisen ajan tapahtumia han oli luomassa pohjaa neuvostotaiteelle.

Neuvostotaiteen kuuluisimpia graafikoita ja kuvanveistajia on Aleksandr Deineka (1899-1969). Asemansa neuvostotaiteen huo- mattavana edustajana hiin sai luomalla uuden teollisen vuosisadan taidetta ja tulkitsemalla kansansa isanmaallisia tunteita.

Uihde: Gubarcv. Aleksandr. Veniiliiinen museo. Opas. Moskova 1981

Q

LUKUTEKSTI 3

TRETJAKOVIN GALLERIA

Tretjakovin galleria, joka sijaitsee Moskovassa, on Venajan suurin

taidemuseo, jossa sailytetaan tunnettujen venalaisten seka muiden kansallisuuksien taidemaalarien tauluja.

222

Kuuluisa taidemuseo sai alkunsa 1850-luvulla muutamasta Tretjakovin hankkimasta taulusta. Pavel Tretjakov oli sivistynyt mies, han auttoi kyvykkaiH1 nuoria taiteilijoita ja seurasi heidan kehitystaan. Han vaistosi vieHi tuntemattomassa maalarissa tulevan kyvyn.

Tretjakovin perustama kokoelma karttui nopeasti, 1880-luvulla museosta tuli julkinen taidegalleria. Myohemmin Tretjakov lahjoitti koko kera~im~1nsa kokoelman, joka kasitti noin kaksituhatta teosta, Moskovan kaupungille. Siita lahtien museon kokoelmat ovat huo- mattavasti kasvaneet. Ne kasitHiv~it yli 57000 teosta- maalauksia, piirroksia, veistoksia, kaiverruksia ja ikoneja. Kokoelmaa HiydenneUUin jatkuvasti.

Muinaisveniilaisen taiteen osastossa kavija voi tutustua maailmankuulujen Andrei Rublevin, Dionisin ja Feofan Grekin tauluihin. Mahtavan vaikutuksen tekevat suur-Novgorodin ja Pihkovan ikonit.

Museon perusosan muodostavat 1800-luvun loppupuolen teakset. Silloin taiteessa taisteltiin akateemisuutta vastaan. Vuonna 1870 ryhma taiteilijoita muodosti toverikunnan, joka jarjesti kiertonayttelyja ja yritti liihentaa taidetta kansaan. Lahjakkaimmat taiteilijoista olivat Ilja Repin ja Vasili Surikov. Heidan maalaamansa taulut ovat Tretjakovin galleriassa nakyvalla paikalla. Myos muita Uiman toverikunnan taiteilijoita, kuten Kramskoi, Levitan, Perov ja Si~kin, on edustettuna tassa museossa. Kramskoin maalaus »Kristus autiomaassa» on gallerian parhaimpia tauluja. Itse taiteilija sanoi taulustaan nain: »Jokaisen ihmisen elamassa on hetki, jolloin han joutuu ajattelemaan, mennako oikeall~ vai vasemmalle, myydako sielunsa rahasta vai ollako antamatta p·ahalle periksi ... »

HARJOJTUKSIA

J. )J,onOJlHHTC npe.llJ10)1(CHHSI CJlOBaMH cnpaBa.

Kotiseutuni museo on ...	kansankulttuuria
Museon kokoelmat antavat kasityk-	kansallisrom an ttista
sen...	tyylia
Kansatieteellinen esineistO valaisee...	kansan historiasta
Museorakennus edustaa ...	nykyaikainen taide
Museossa on edustettuna myos ...	parhaimpiin luomuksiin
Museossa kavijHt voivat tutustua	pieni ja vaatimaton
taiteen ...
	223

; .... ...

_~~:::.-_'

Teksti~i. ei ole

2. ~onoJIHH:Te npeJ(Jlo)f(eHIDI areHTHhiM npwmcrH:eM. 06paTHTe BHHMaHHe Ha ynoTpe6JICHHC npHTR)f(aTCJibHOfO cycpqmKCa.

M a IIi: Maalatut freskot. Taiteilijan			.... Teidan ....	Taiteilijan
maalaamat freskot. Teidan maalaamanne freskot.
Piirretty rakennus. Arkkitehdin		.... Hanen .. .
Annettu asetus. Valtiopaivien ....		Heidan .. .
Laadittu ohjelma. Komitean ....		Meidan .. .
Kirjoitettu artikkeli. Lehtimiehen ....			Minun ...
Tilattu lehti. !san ....	Sinun ...

3. llpeo6paJyiiTe rnaron B areHTHoe npH'IaCTHe H JaMeHHTe npH.IJ:a-

TOtffioe npeJ(JIO)I(eHHe areHTHOH KOHCTPYKI..lHeH.

M a 11 i: Kansallismuseon holveja koristavat freskot, jotka GallenKallela on maalannut. - Kansallismuseon holveja koristavat Gallen-Kallelan maalaamat freskot.

Vuonna 1915 Venaj~Jla julkaistiin Kalevala, jonka Gallen-Kallela oli kuvittanut. Vaino Kaukonen sai Elias Lonnrotin palkinnon, jonka Kajaanin kaupunki oli myontanyt. Tretjakovin galleriassa tu- ristit tutustuivat ikoneihin, jotka muinaisvenalaiset taiteilijat ovat maalanneet. Toverikunta, jonka taiteilijat muodostivat, jarjesti kiertonayttelyja. Taidegalleria sai alkunsa muutamasta taulusta, jotka Tretjakov oli hankkinut. Katselija tuntee myoHHuntoa ihmisia kohtaan, joita Repin on kuvannut. Naytelmat, jotka Hella Wuolijoki on kirjoittanut, ovat suosittuja myos Venajalla. Runot, jotka Taisto Summanen on sepittanyt, ovat hyvin lyyrisia.

4. YnoTpe6HTe BMeCTO TO"leK areHTHYIO KOHCTpyKUHIO.

Rantaset soivat paivallisen ravintolassa .... paivallinen maksoi sata markkaa. Professori Suoninen piti luentoja yliopistossa.... luennot kiinnostivat opiskelijoita. Han kerasi aineistoa tutkielmaa varten ....

aineisto oli tarkeaa. Opiskelija teki tutkimuksen .... tutkimus aiheut..: ti vaittelya. Megev kuvitti Kaleva Ian. ... Kaleva!a julkaistiin Petroskoissa. Tiina kirjoitti Leenalle kirjeen. Leena vastasi ... kir- jeeseen. Holmolaiset rakensivat talon.... talo oli pimea. Aiti lahjoit- ti Anitalle tossut. Anita pitaa mielellaan ... tossuja.

5.,l(ononmne npe.uno)l{eHH51 .uannoii areHTHOH KOHCTPYKUHdL

a)professori Itlwsen kil:joittama artikkeli

Aikakauslehti ViritUi.j~issa julkaistiin ...

Opiskelijat ovat kiinnostuneet ...

He eivnt ole vielH lukeneet ...

Opettaja kiinnitti heid~\n huomionsa ...

Han kertoi opiskelijoille ...

b) perustama llllW!O

Tretjakov hankki ... yh~i uusia tauluja. H~i.nen ... laajeni nopeasti.

Han lahjoitti ... Moskovan kaupungille. Turistit k~iyv~it miele!Win hanen ...

C) Sl/01111!11[((11/{f 1"0/11UUIIi

Luin Ulla-Liisa Heinon ...

Suomessa on ilmestynyt paljon Heinon ...

Suomalaiset pita vat h~inen ...

Hanen ... ovat hyviii.

6. Ilpeo6pa3yi1Te npe.uno)l{eHH51 no o6pa"Juy.

Mall i: Laksyja ei ole luettu. - Uiksyt ovat lukematta.

KotitehUivi~i.tehtyei ole. Ainekirjoitusta ei ole kirjoitettu.

kiiannetty. Kirjaa ei ole viela julkaistu. Tentteja ei ole vielii suoritettu. Ongelmia ei ole ratkaistu. Huoneita ei ole siivottu. Lattiaa ei ole imuroitu. Polyja ei ole pyyhitty. Pukua ei ole ommeltu. Ovea ei ole lukittu. Matkalaukkua ei ole pakattu. Matkalippuja ei ole varattu.

KAPPALE 33

KOLMASKYMMENESKOLMAS KAPPALE

"- Saammeko ruokalistan? Kiitos.

- MiUi haluaisit?

- Katsotaan nyt eusin, mita HUilla on ... Kalaruokia: Smetanassa haudutettua kirjolohta keitettyjen perunoiden kanssa. Paistettuja

silakoita.

225

R 1aK. 1443

224

- Enta liharuoat? Marinoituja lampaankyljyksia. Grillattua hHrk~Ui. Hunajalla maustettua broileria.

-MinH ainakin otan paistetut silakat ja sieni!Hi Uiytetyt tomaatit. Enta sina?

-MinH en voi syoda kalaa. Taidan ottaa lampaankyljykset.

¢>

-Aiti, saanko menna katsomaan sen uuden j~innityselokuvan?

-Eikos se ole lapsi!ta kielletty elokuva?

--Kylla se on sallittu yli 12-vuotiaille.

-Mene sitten. Ota rahaa kukkarosta.

¢>

-Hihassasi on jokin valkoinen Hiiska.

-Niin on. Nojasin vahingossa vasta maalattuun seinaan.

¢>

- Raijalla on sitten 1 aina niin persoonallisia vaatteita.

- Juu-u. hiine!Hi on niin paljon itse tehtyja vaatteita, kun1 han piWa kutomisesta ja ompelemisesta.

- Se on kylla ihana asia. Itse tehdyt vaatteet tulevat halvemmiksikin.

SELITYKSIA

I. Raijalla on sitten aina niin persoonallisia vaatteita.

CJIOBO sitten B 3TOM CJiy'iae He RBJHICTC5! HapelJHCM BpeMeHH, a ynoTpe6JieHo .U.JIH ycHJieHHR 'IYBCTaa Y.U.HBJieHwi, aocTopra 11 T.n.

2.... kun han pitaa kutomisesta ...

CoJOJ kun 'Kor,lla' B pa3roaopH011 petm o6oJHalJaeT To )f(e, '-ITO koska 'TaK KaK, flOTOMy 'ITO'.

PASSIIVIN II PARTISIIPPI

II npH'iaCTHe nacc11aa

Hyvin suunniteltu tyo on puoliksi tehty. Ostakaa kaytetty auto.

Raija toi myyjaisiin 1 kotona leivottua leipa~i.

Puheenjohtajaksi valitulla henkil61la on eniten kokemusta WitH alalta.

22 (,

KaydysUi" keskustelusta ei ollut miUUin hyoty~i. Hane!Hi on kirkkaanpunaisiksi maalatut huulet.

SailOnUiaineilla kiisitellyt hedelmLit taytyy pesta tai kuoria. Messuilla esiteltiin valmiiksi kalustettuja huoneistoja. Lapset piUivat piirretyista elokuvista.

Suunnitelluista uudistuksista jouduttiin luopumaan.

06pa3oBaHHe (popMbi II npH'-IaCTHH nacc1-ma eM. Bpa3.lleJie 19.

SELITYKSIA

1.Raija toi myyjaisiin kotona leivottua leipaa.

Myyjaiset- 3TO opramnosaHHaH KaKHM-Jm6o o6w,ecTBOM pac-

npo,lla:>Ka c ueJihJO no.ll,llep)f(KH ,lleHTeJihHOCTH 3Toro o6w,ecTsa. Ha TaKoii pacnpo,lla)f(e npo.u.aJOT, HanpHMep, HJ.U.eJIHH pyKo,lleJIHH HJIH

npHI'OTOBJICHHYJO ,llOMa e,lly.

2.Kaydysta keskustelusta ei ollut miUian hyotya.

Kayda keskustelu(ja) 'aecTH oqmuHaJibHhie neperosopbi'.

B poJIH onpe,lleneHHR npH<mcTHe cornacyeTcH c cymecTBHTenh- HhiM B '-IHCJie H na.ue)Ke; B ponH npe.unKaTHBa cornacyeTc51 c no.uJie-

:>KaW.HM B lJHCJle.

Adjektiiviattribuutti

Haluaisin kaksi savustettua siikaa.

Perhe muutti vastarakennettuun kerrostaloon. Suunnitellusta matkasta ei tullut miUUin. Puoliksi poltetusta savukkeesta nousi savua.

Aleksanteri II:n patsaan ymparilla on toukokuussa istutettuja kukkia.

Lyhyeksi leikatut hiukset sopivat sinulle.

Opiskelija sai suoritetuista tenteista merkinn~in opintokirjaan.

06paTHTe BJIItM3HHe: npHl!aCTJie ,llOJI)f(l-10 6b!Tb Henocpe,U,CTBCH- HO nepe.ll onpe,lleJIHeMhiM CJIOBOM. Me)f(.llY HHMH He .llOJI)f(HO 6biTh

.u.pymx enos. Hanp.:

Kirjastoon palautetut kirjat.

Huomiseksi suunniteltu matka.

Predikatiivi

THmH artikkeli on hyvin kirjoitettu.

Firman esitteet ovat aina hyvHlle paperille painettuja.

227

Substantiivi

Ovatko kaikki kutsutut saapuneet?

Kauneimmaksi valitulle lahjoitettiin auto. ,,Syytetyi!le luettiin tuomiot.

TehUivaiin palkattuja koulutetaan pari viikkoa ennen tOiden alkua.

i

!

I

LUKUTEKSTI

KULTTUURIH!STOR!At\

Vuonna Ins vietettiin suomalaisen kirjan 500-vuotisjuhlaa. Ensimmiiinen Suomea varten painettu kirja oli latinankielinen Missale Aboense (»Turun messukirja»), Suomen kirkolle tarkoitettu

messukirja, joka ilmestyi vuonna 1488. Se painettiin Lyypekissa, sillH Suomessa ei silloin viela ollut kirjapainoa.

Ensimmiiinen suomen kiele!Hi julkaistu kirja on paljon nuorempi. Se on Suomen kirjakielen isaksi kutsutun Mikael Agricolan ensimmainen teos, »ABC-kiria» (aapinen). Taman Suomen kirjallisuuden esikoisen tarkkaa i1mestymisaikaa ei tiedetH; se on ilmestynyt vuosien 1537 ja I543 valilla. Agricolan ja hanen seuraajiensa tyon tuloksena kirjakielen kehitys oli jo niin pitbilla, etta 1600luvulla saatiin julkaistuksi koko Raamattu suomen kielella.

Toinen 1600-luvun kulttuurihistoriallisesti merkittiivii tapahtuma oli y1iopiston perustaminen vuonna 1640. T~ima Turkuun perustettu yliopisto siirrettiin vuonna I828 Helsinkiin.

HARJOITUKSIA

I. YnoTpe6HTe a,necCHB (-malla/-mii!Hi) HJIH a6ecc11s (-matta/-miitUi)

III HHcjJHHHTHBa.

Lehdet kitjoittavat luonnonsuojelun ongelmista (kaunistella ja sala- ta) mit~Wn. Lehti saa suurta huomiota (julkaista) poleemisen kirjoituksen. Pohjoiset kansat eliv~tt ennen (kalastaa ja metsasWii).

Holmoliiiset halusivat saada taloon valoa (kantaa) sitii sHkilla. Rakennustyot aloitettiin (purkaa) vanhat puutalot. He meniviit naimisiin (pitaa) hHitii. Levitan on jiiiinyt taiteen historiaan (kuvata)

venalaisen maiseman sielua. Deineka tuli tunnetuksi (tulkita) kansan isiinmaallisia tun teita.

2. C.nenai1Te no o6paJLty.

M a 11i: Oletko niihnyt uuden filmin?- Se jiii minulta nilkematw.

22X

Kuuntelitko Uiniiiin uutiset'?	Luitko 1ehden p~iakirjoituksen?
Ostitko maitoa ja leipiiii?	Ratkaisitko laskutehtHviin?
Oletko suorittanut tentit?	Lukitsitko oven?
Piditteko eilen kokouksen?

3. Coe..QHHHTC ,nna npep.no)l(eHWI, npeo6pa:.~yH rnaroJI B npHtiaCTHe.

M a 11 i: Viime viikolla pidettiin kokous. SiinH kasiteltiin UirkeiUi asioita. - Viime viikolla pidetyssH kokoukscssa kHsiteltiin Uirkeitii asioi ta.

I) Viime vuonna avattiin uusi teatteri. Siina pidetiUin usein konsertteja. 2) Olen tehnyt vaatteita itse. NiitH on hauska piUUi. 3) Tomaatit taytct- tiin sieni!Hi. Ne olivat maukkaita. 4) Lattialla ei saa kiiveiHi. Se on vasta maalattu. 5) Huoneeseen on tuotu kukkia. Ne tuoksuvat hyvaiUi.. 6) Ikkuna on avattu. Siita by Hipiveto. 7) Vuonna 1640 Turkuun perustettiin yliopisto. SiUi nimitettiin akatemiaksi. 8) Moskovassa kaytiin huipputason neuvottelut. Sanomalehdet selostivat niiUi.

9)Tapaaminen oli suunniteltu 45 minuutiksi. Se kesti toista tuntia.

4.Opeo6pa:.~ylhe naccHBHoe npHYaCTHe B areHTHoe npHYaCTHe H

ynoTpe6HTC ero B npe,QJIO)I(CHHH.

M a 11 i: Purettu talo. - RakennustyoHi.isten purkamasta talosta Ioytyi vanhoja kultarahoja.

HHvitetty kaupunki/Maanjaristyksen .: ... Suunniteltu asutusalue/ Arkkitehtien .... Paistetut silakat/Aidin .... Kotona Jeivottu leipH/Raijan ... . Kirjoitettu artikkeli/Hanen ... . Poltettu savuke/Sinun .... Keriitty postimerkkikokoelma/Minun .... Tehty aapinen/ Mikael Agricolan .... Suunniteltu tapaaminen/Yhdysval-

tojen ja Ven~ijiin pii~imiesten ... .

KAPPALE 34

KOLMASKYMMENESNELJAS KAPPALE

"- Katsoitko eilen uutiset? Saatiinko Moskovassa aikaan sopimus'? - Monissa kysymyksissa edistyttiin. mutta vieW on keskusteltava yksityiskohdista.

22l)

~

-MiUi minun olisi tehtavH saadakseni virkavapautta?

-Sinun on keskusteltava esimiehen kanssa ja perusteltava syy, miksi anot virkavapautta. Mihin tarkoitukseen tarvitset virkavapautta?

-Minun on keskitytUivii tutkimustyohon. Minun olisi saatava

aloittamani tutkimus valmiiksi. Piiiistiikseni virkaan minulla on oltava niiytt6H tieteellisesW toiminnasta.

<>

- Saanko hiiirita? Minulla olisi vahan kysyttHvaa. -Ole hyva vaan.

<>

-Sanna, menisitko hakemaan kellarista mansikkahilloa?

-En minH uskalla. Minua pelottaa kellarissa.

-Eihan siella ole miUWn peHittavaii.

<>

-Luitko siita ravintolapalosta?

-Luin. En voi kasittiiii, kuinka sellainen on mahdollista, kun ra-

vintoloiden sisustuksiin kaytettavien materiaalien pitaisi maaraysten mukaan olla paloturvallisia.

PASSIIVIN I PARTISIIPPI

I npHtiaCTHe nacc11aa

Eiko meidan olisi jo lahdettava? Kaikkien on saatava tietaa tasta. L1sten on mentava nukkumaan ajoissa. Voitko antaa jotakin juotavaa? Minulla on paljon ajateltavaa.

Kuinka paljon sinulla oli viime vuonna verotettavia tuloja? Lainasta maksettava korko on 13 'Yt1.

I npwmcTHe naccHBa o6paJyerc.sJ HJ Toti )f(e OCHOBhi, lfTO H II npHYacrHe naccHaa. DoKaJaTeJih -- -tava/-tava 111m -ttava/-ttava. ECJIH HMnepcj)CK'f naCCHBa HMeeT 110K<UaTeJib -ttiin, -ttu/-tty, TO I npH4aCTHe OKawmaaerc.H Ha -ttava/-ttava. Ecmt HMnepcpeKT nac-

CHBa HMCeT 110Ka:l<lTeJib -tiin, -tu/-ty, TO I 11pl1'-IaCTHe OKaHYHBaeTC.H Ha -tava/tiiva.

230

lukea	luen	luettu	luettava
niiytUUi	niiyUin	n~iytetty	na ytettava
tuoda		tuotu	tuotava
vied~i		viety	vietava
ajatella		ajateltu	ajateltava
kasite!Hi		kasitelty	kasiteltava
avata		avattu,	avattava
kcr[iW		keditty	kerattava
valita		valittu	valittava
hiiiritii		hairitty	hairittava

I npHttaCTHe naccHsa B co'-leTaHHH c rnaronoM olla o6oJHa'-laeT ,UCHCTBHC, KOTOpOe He06XO,UHMO C,UeJiaTb. 0HO MO)KeT BbiCTynaTb B Ka'IeCTBe onpe.ueneHH5!, corJiacy.sJcb c cymecTBHTeJibHhiM Bna_ne)Ke 11 YHcne, 11 B Kat.Iecrse npe.UHKaTHBa, corJiacy5lch c no.une)KaLUHM B

'II1cne.

I npH'-IaCTHe naccHsa, BblCTynaiOmee KaK cymecrBHTenhHOe mm npHJiaraTCJlbHOe, CO,Uep)f(HT JHa'ICIIHC He06XO,Ll.HMOC'TH HJJH 803-

MO)KHOCTH.
taytyy
Ikkunat olisi pesUiva.	0KHa Ha,Ll.O 6hi Bb!Mb!Tb.
Sinun on syotiiva lautasesi	Thl .Ll.OJI)f(eH cbeCTh see c Tapen-
tyhjHksi.	KH.
Jaut pesUiv[H ikkunat auki.	OcraBb oKHa, KOTOphie Ha.uo
	Bh!Mh!Th, OTKpb!Tb!MH.
Onko vieli:i jotakin pestavaa va1	Ha.uo 1111 eme 'ITO-HH6y.uh no-
kaadanko veden pois'?	MbiTb HJIH 5I Bb!JlblO BO.Uy'?
voi
Olctko varma, etta nHmH ovat	Thl ysepeH, 'ITO 3TO Cbe.uo6Hhie
syoutvia sieni~i?	rpH6hi'?
Oletko varma, etUi n~imU sienet	Thi ysepeH, 'ITO 3TH rpH6hi Cbe-
ovat syotiiviii?	.uo6r,~hie?
Onko miUHin syotiivaa?	Ecrb nH l.JTO-HH6y.uh noecTb?

231

''

'

, I

I INFINITUV!N PITEMPI MUOTO

lJ,eJICBOH HHCpHHHTHB

Koululuokka jHtjesti myyjHiset saadak.seen rahaa retke~i varten. Otimme lainan ostaaksemme asunnon.

Oppiakseen puhumaan kielta sujuvasti on harjoiteJtava ahkerasti. MiW tyottom~in taytyy tehd~i saadakseen tyottomyyskorvausta?

06pa:waaHHe ~eneBoro HHlpHHHTHBa: K I HHqmHHTHBy npucoe-

.lliiHaeTc}l OKOH'IaHHC TpaHCJianma H llpHTH:IK<HCJihHb!H cyr}>qJHKC.

Oepe,n llpHTJDKaTCJibllbiM cycj>qJHKCOM OKOHliaHHC TpaHCJiaTHBa ft llC- pCXO.llHT BC (-ksi > -k.se).

	lukca	lukea + kse + ni
	saada	saada	+ kse + si
	hcr~ita
		herata	+ kse + mme
	0pHT>DIG1TCJibHhiH cyq)(pHKC :laBHCHT OT JIHI.ta cy6'bCKTa.
	Tanssin rentoutuakseni.			5I TaH~yiO, ..IT06bi paccJia6HTbCH.
	Tanssit rcntoutuaksesi.			Tbr	T<IH~YClllb, ...
	HHn tanssii	rentoutuakseen.		Ou	TaH~yeT, ...
	Tanssimme rentoutuaksemme.			Mbi	TaH~yeM, ...
	Tanssitte rentoutuaksenne.			Bh!	Tau~yeTe, .. .
	He tanssivat rentoutuakseen.			Om1 TaH~YIOT, .. .

B o6o6LQCHHO-JIH'IHOM npe.n:Jio:IKeHHH ynoTpe6JIReTca npHT11:1Ka-

TCJlbHbiH cyrJ>QmKc 3 JI.H~a. Rentoutuakseen voi tanssia. ')J.JIH Toro,

'IT06bi paCCJia6HTbCR, MO:IKHO flOTaH~CB<tTb.'

ll,eJICBOH ~IHfj)HHHTHB HCJlb3H YllOTpC6JI5!Tb B TaKOM npC,llJIO:IKeIIHH, B KOTOpOM flPC.ll11KaT CTOHT B llaCCI1BHOH <j>opMe.

ll,eJieBof1 HHclJmiHTHB 3ClMCH5lCT llpH,llaTOt.IHOe llpC.llJIO:IKCHHC l.(C-

JIH c COIOJOM etta: rentoutuakseni =eWi rentoutuisin.

g

LUKUTEKSTI

UHANALAISET ELAIMET

Suomen luonto on muuttunut. Yli tuhat eliolajia on joutunut uhanalaiseksi. Ihmisen on vaikea huomata ymparistOss~Wn aiheuttamiaan muutoksia.

Maailman Luonnon SHation Suomen Rahasto laaditti ensimm~iiset uhanalaisten eWinten ja kasvien luettelot jo vuonna

1974, mutta ne olivat varsin suppeita ja pinnallisia. Vuonna J9g6 valmistui ymp~irist6ministerion teeWima perusteellisempi esitys

Suomen cliolajien suojclutarpeesta.

232

Selvityksen mukaan uhanalaisia lajeja oli jo tuolloin satoja. Selvityksen tehnyt toimikunta tulkitsi h~ivinneiksi lajit, joita ei ole luonnosta tavattu vuoden 1960 jalkeen. EritUiin uhanalaiset lajit ovat vaarassa haviUi ja vaarantuneet voivat joutua tiihan luokkaan, jollei uhkatekijoitii poisteta. Silmalla pideWivi~i ovat Jajit, jotka ovat v~ih~i­ lukuisia tai puutteellisesti tunnettuja.

Selonteko uhanalaisista lajeista on surullista luettavaa, si!Hi kadonnutta maailmaa ei saa takaisin.

Hyonteiset ovat brsineet vanhojen metsien h~iviamisestii ja maatalouskulttuurin muuttumisesta, kuten esimerkiksi viljelyn koneistumisesta sebi myrkkyjen ja Jannoitteiden kayt6n lisiiantymisestiL NisnkkiUit ja linnut puolestaan ovat ki.irsineet eniten mets~istyksesta, munien keriiilysta, hiiirinniistii ja ymparist6myrkyista.

Myos kasvit brsiviit luonnossa tapahtuvista muutoksista. Rakennustyot, metsiitalous, varsinkin vanhojen puiden kaataminen, sebi ilman ja veden saastuminen ovat tuhonneet kasvilajeja. Erityisen herkkia ilman saasteille ovatjiikiiliitja naavat. Naavat tarvitsevat kasvaakseen ja menestyiiksccn lisiiksi aarnimets;in kostcutta.

Lyhcnndmii_ Kauri Mikkolan artikkclista »Yii tuh;tl uhattua 1» (Ti~de ~000, 4/llJH7)

"DIALOGEJA

- Tehan olitte mukana neuvottelemassa Wimeren suojelusopimuksesta. Milloin sopimus allekirjoitettiin?

- Neuvotteluja kaytiin Helsingissii, ja sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 1974. Se astui voimaan

vuonna 1980.

-MiW sopimus biytiinnossii merkitsee?

-Se merkitsee sitU, eWi Wimeren ympiirillii olevat valtiot ovat sitoutu-

neet yhteistoimin	pitiim~iUn huolta
IHimeresUi.
- Miten niiiden	valtioidcn yhtcistyo

on sujunut? Onko sopimukscsta ollut

n~ikyviiii hyotya?

233

- Sopimusvaltioiden toimet ovat vaikuttaneet myonteisesti. Monien ymparistomyrkkyjen pitoisuudct ovat vahentyneet. Myos oljyntorjuntavalmius on parantunut kaikissa sopimusvaltioissa.

<>

- Suurkaupunkien ilman saasteita seurataan jatkuvasti, mutta mita

hyotya siita on, jos ei ryhdyW mihinkiHin toimiin tilanteen parantamiseksi.

- Niin. Kylla jotain olisi tehUiv~i. MinH kuljen p~iiviWiin kaupungin vilkasliikenteisimmillii alueilla, ja autojen pakokaasut aiheuttavat

minulle silmien kirvelyH ja hengitysvaikeuksia. Autojen tyhjakiiynti on kylla jo kielletty. mutta kun ihmiset eiv~it noudata kieltoa.

<>

- Helsinki on siiUi mukava kaupunki, etta mei!Hi on kaupungin sydHmeen yltHv~i keskuspuisto, jossa voi ulkoilla.

- Niin on, mutta usein harmittaa kylla ihmisten viilinpita- m~itt6myys luontoa kohtaan. Joka paikassa niikee rikottuja pulloja ja tyhjiH muovikasseja.

- Niin. On se ihmeellisUl, etUi ihmiset eiviit voi korjata roskiaan pOlS.

<>

-Ovatko muut huomanneet, etUi talon Himpimiin veden Himpotila

vaihtelee. Onko asialle tehWvissa 1 miUU-in?

-Kyllii kai se on korjattavissa. Muistaakseni1 asiasta on ollut puhetta aikaisemminkin. Onko huoltomiestH kutsuttu paikalle?

-Asia voidaan varmistaa talonmieheltH.

SELITYKSIA

I. Onko asialle tehtavissa miUHin? =Voidaanko asialle tehda mitHHn?

Kylla kai se on korjattavissa. = Ky!Hi kai se voidaan korjata.

2. Muistaakseni asiasta on ollut puhetta aikaisemminkin.

234

=Mikali muistan oikein, asiasta on ollut puhetta aikaisemminkin.

TpaHcmtTHB uenesoro Hm\mHHTHBa MO)KHO HcnoJihJOBaTh He TOJibKO .u;u1 o6o:ma'-!eHJUI uenH, Hanp.:

luullakseni =luultavasti muistaakseni = mikHli muistan tieUUikseni = mibli tied~in

ymm~irtaakseni =jos oikein ymmarran

TaKHe Bbipa)!(eHHH ynoTpe6nHIOTCH TOJibKO B l JIHUe.

HARJOITUKSIA

I. Coe.Il.HHHTe npe.Il.JlO)KCHHH, ynoTpe6nH.si ueneBoii HHclmHHTHB.

M a IIi: Menin kirjakauppaan. Halusin ostaa kirjan. Menin kirjakauppaan ostaakseni kirjan.

I) Timo lukee UHiketiedetUL HUn haluaa valmistua UUibiriksi. 2) Perhe paatti vietUi~i loman meren rannalla. Se halusi levaHi hyvin. 3)

HolmoHiiset kantoivat valoa sisUHn sUkiliU. He halusivat saada talon valoisaksi. 4) Kerasitko aineistoa, etta voisit pitaa esitelman seminaarissa? 5) Lonnrot matkusteli Karjalassa. Han halusi kerata kansanrunoutta. 6) Matkustimme Pietariin. Halusimme tutustua kaupungin nahWvyyksiin.

2. 0TBCTbTC Ha BOnpOCbl, ynoTpe6JI.si.51 ueneBOH HHqmHHTHB.

MiHi varten opiskelet vieraita kieli~i? MiUi varten tilaat monta Jehtea? MiUi varten kuljet aina jalan?

MiUi varten juot aamulla kahvia?

MitH varten panet heriityskellon soimaan?

MitH varten muuttolinnut lentavat kevHami pohjoiseen? Miut varten ham~ihakki kutoo verkkoja?

3. Bbrpa3HTe MbiCJib HHatie, ynoTpe6JIH.si I npHtiaCTHe naccHB<L

M a IIi: YmpHristo~i piUUi. suojella. - Ymparistoa on suojeltava.

Tehtaissa pitUU kaytHUi puhdasta teknologiaa. Tyonjohtajan piUUi reagoida kaikkeen uuteen. Ongelmat pitaa ratkaista nopeasti. IUimeren suojelusopimusta piUHi noudattaa. KansainvalisUi yhteisty6Ui luonnonsuojelun alalia piUUi tehostaa. Suurkaupunkien

235

ilman saasteita pitiia seurata jatkuvasti. Autojen tyhjfikaynti pitaisi kielWH. Luonnonsuojelua koskevia asioita pitHa tehda tunnetuksi. Ihmisten piUi~i istuttaa puita kaadettujen tilalle. Harvinaisia eHiinla-

jeja Uiytyy pitiHi siimUIJa. Teidan Uiytyy osailistua Iuonnonystiivien kokoukseen. Meid~in Uiytyy auttaa toisiamme.

4. Cn:enaihe no o6pa:JL\Y.

M a I I i: Onko taiillii miUian (katsella)?- Onko Wii!Hi mitaan katseltavaa?

Onko tiW!W mitaiin (juoda, syoda, vicda, myyda, ostaa, kantaa, oppia)?

KAPPALE 35

KOLMASKYMMENESVIIDES KAPPALE

-"Mibis Teitii vaivaa?

- No, tulin niiyttiimiHin Wtii kHtta, kun siinii on sellaincn jatkuva kipu.

-Missa kohdassa se tuntuu?

-Tiissii kyyniirpHiissii.

-Millainen kipu se on?

-Se on aika pisutva. Se tuntuu pahiten silloin, kun ojennan katta. -- Kuulostaa tenniskyynarpiWlta. 1

<)

- Onkohan se viime viikolla alkanut kurssi jo ihan Wynna?

- Ei kuuiemma. Soitin samasta asiasta kansliaan, ja puhclimeen vastannut henkilo sanoi, etta kurssilla on vieW tilaa.

SELITYS

I. TenniskyynarpiHi 'nocnaneHHe noKTesoro cycTasa, B03HHKWee

11pH Hrpe B TCHHHC'.

AKTIIVIN I PARTISIIPPI

I npwracnte aKTHBa

Kenen tuo itkcva lapsi on?

Voisitko suositella minulle jotain kiinnostavaa ki1jaa? Takkini on tehty vettahylkivHsUi kankaasta.

236

TiUilHi ei ole minulle sopivia kenkiii.

Opas kertoo Suomen historiasta Suomen\innaan tutustuville tu-

risteille.
I npwmcntc aKTHBa o6p<uyerc51 113		ocHOBbi 3 mu~a H noKa:.mre-
JI51 -va/-va. Bo M!J. '-IHcne noKa:JaTeJib -vi.
lukea	lukee	lukeva
itkea	itkec	itkeva
so ida	SO!	SO IVa
ik~ivoidii	ibivoi	iblvoiva
opiskella	opiske\ee	opiskeleva
blve\Hi	bivelee	blveleva
osata	osaa	osaava
heraHi	hcra~i	her~iava
tarvita	tarvitsee	tarvitseva
h~iirita	h~iiritsee	hairitseva

I npH'-Iacnie aKTIHHI. BbiCTyna51 B K<FiecTne onpe.ueneHH51, corna-

cycTc51 CCYLHCCTBHTCJibHblM B11Cl}J,C/KC H YHCJJC, B KH'-ICCTBC 11pCAJ!Ka- n!Ba OHO COrJiacyeTC51 C 110)J)lC)KallJ.HM B 'IHCJIC.

flpH'JaCTHC MO/KCT BbiCTYI1CHb 11 B KC:l'-ICCTBC CYlUCCTBHTCJibHOrO. B poiiH onpcAeJieHH51 3TO npHLiacnte cooTBeTcrsyer onpeAeJIH- TCJihHOMY npHAClTO'IHOMY npeAJlO)KCHHIO (reJatiiviJause): itkev~i

Ia psi = Ia psi, joka itkee.

06paTHTe BIIHMamte Ha !10p51.Ll.OK CJIOB: 11pH'IaCTHC )J,OJDI<HO CT0- 51Tb HCI10Cpc.LJ.CTBCHHO nepe.LJ. 011pC)J,CJI~CMbiM CJIOBOM (CYW.CCTBH- TCJibHblM), BCC 011pC.LJ.CJICHH51, OTHOC51lUHCC5! K 11pW!aCTI1IO, CT051T ne-

peA npWiaCTHcM:

veWihylkiviistii kankaasta = kankaasta, joka hylkii veWi; Suomenlinnaan tutustuville turisteille = turistei!Je, jotka tutustuvat Suomenlinnaan.

AKTHVIN II P ARTISIIPPI

II npwwcTHe aKTHBa

Varo, maassa on rikki mennyt pullo.

Asiaa tutkineen tyoryhmUn raportti esitcttiin eduskunnalle. Isii lahjoitti yliopistoon paasseelle pojalleen uuden kellon. Naapuriin muuttaneet ulkomaalaiset ovat opiskelijoita. Kesiityotii mainosalasta kiinnostuneille nuorille! Tarvitsemme tulkeiksi suomea opiskelleita henkiloiUi.

237

II npH'Iacnre aKTHBa o6pa:3yeTcR 11:3 OCHOBhi ImqJHHHTHBa 11 no- K<UaTeJIR -nut/-nyt (HJIH B:3aBHC11MOCTI1 OT OCHOBb! rnarona -Jut/-Jyt, -rut/-ryt, -sut/-syt, -nnut/-nnyt). 3To Ta )l(e qJOpMa, KOTOp<UI ynoT-

pe6nHeTcH B nepcpeKTe 11 B OTp11!.I,aTCJlbHOM HMflepcjleKTe. 0CHOBa

II npHYaCTHH aKTHBa -nee- (-lee-, -ree-, -see-, -nnee).

Hanp.: asunut : asuneetullut : tulleepessyt : pesseeherHnnyt: herannee-

ll npH'-IaCTHe aKTHBa ynoTpe6nHeTcH TaK )!(e. KaK I npH 1 IacTue <lKTHBa. B Ka'ICCTBe onpe,LteJlCHHH OHO COOTBCTCTByeT OTHOCHTCJlbHOMy npHLtaTOYHoMy rrpeLtllO)I(eHI1IO (relatiivilause):

kadonnut avain = avain, joka katosi;

Helsingissii vierailleella risteilijli!Hi = risteilija!Hi, joka vieraili HelsingissH;

Suomenlinnaan tutustuneille turisteille =turisteille, jotka tutustuivat Suomenlinnaan.

Ecn11 .11.etkTB11e npi1LtaTOYHoro npe,LtJlO)I(eHH5! npe,1J,wecrsyeT Ltei1- CTBI1IO fllaBHOfO npe,LtJl0)1(CH11H, DpH,1J,aT0 1lHOe npe,1J,JlO)I(eHHe MO)I<eT 6biTh JaMeHeHo II npHYaCTHeM. Ecn11 )l(e .[(eHcTnwi o6o11x npe.uno- JKeHHH OLtHOBpeMCHHb! HJlH ,LteHCTBHe Dp11J:taTOYHOfO npe,LtJl0)1(CH11H cne.11.yeT :1a LteikTBHeM rnaBHoro npe,LtJlO)I(eHH5!, npHJ:taTOYHoe npeLt- JlO)I(eHHe MO)I(eT 6biTh :3aMeHeHo I npwwcTHeM. Hanp.:

Eilen Helsinkiin saapunut turistiryhma lahti aamulla Tampereelle. THalia oleva ryhma tutustuu iltapaiv~ilHi Kansallismuseoon.

Huomenna tuleva ryhma majoitetaan hotelli Ursulaan.

"LUKUTEKSTI

Helsinkiin perustettiin vuonna 1947 Neuvostoliittoinstituutti, jonka tehtHvHksi tuli hankkia ja julkaista tietoja Neuvostoliitosta ja avustaa virastoja ja tieteellisiii laitoksia seka Neuvostoliiton yhteiskunnasta, taloudesta ja kulttuurista kiinnostuneita tutkijoita. Kun

Neuvostoliitto jakautui itseniiisiksi valtioiksi, instituutti sai uuden nimen: Venajan ja Ita-Euroopan instituutti.

Instituutti hatjoittaa Venajaan ja Wi-Eurooppaan liittyvHa tutkimusta. Laitoksella on laaja kirjasto ja siihen liittyva tietopalvelu. Laitos hmjoittaa ja tukee alaansa liittyvia tieteellisia tutkimuksia ja selvityksiH. Laitos julkaisee Studia Slavica Finlandensia -nimista

23X

tieteellisW aikakauskirjaa sehi tiedonantoja ja katsauksia. Laitos antaa myos alansa asiantuntijapalveiuja.

HARJOITUKSIA

I. 3aMeHHTe npH.ll.aTO'-IHOe npe.ll.JlO)l<eHHe I npH'IaCTHeM aKnma.

M a IIi: Mei!Hl on paljon opiskelijoita, jotka lukevat suomea piW- aineena. - Meilla on paljon suomea pa~iaineena lukevia opiskelijoita.

Meidan on suojeltava eHiimiii ja kasveja, jotka katoavat. EUiimet karsiv~it muutoksista. joita tapahtuu luonnossa. Lehdet, jotka kirjoittavat Juonnonsuojelusta, saavat usein palautetta. Freskot, jotka koristavat museon holveja, on maalannut Gallen-Kallela. Museorakennus, joka edustaa kansallisromanttista tyyli~i. vaimistui vuonna 1910. Museossa on runsas kansatieteellinen aineisto, joka valaisee suomen kansan esihistoriaa. Instituutti tunnetaan laitoksena, joka tukee tieteellisia tutkimuksia. Suomalaiset, jotka opiskelevat venrljkUi, saavat instituutin kirjastosta oppimateriaalia.

2. 3aMeHHTe npH.ll.aTOliHoe npe.uno)l(eHHe II npWiaCTI1eM aKnma.

M a IIi: Ikkunasta, joka oii jaanyt auki, kuului musiikkia. - Auki jii~ineesU ikkunasta kuului musiikkia.

Poiiisi etsi vanhusta, joka oii kadonnut vanhainkodista. Poliisi, joka etsi kadonnutta, pyysi yieisoiUi apua. Smirnov, joka toimi Suonisen oppaana, puhui engiantia. Suoninen, joka tapasi kollegansa, oli valmis yhteistyohon. Passit, jotka olivat unohtuneet takintaskuun, loytyivHt. Yhdysvaltain presidentti, joka oli saapunut Moskovaan, tapasi Veniijan piiaministerin. Suurvaitain paamiehet, jotka tapasivat Moskovassa, kiisittelivat aseriisunnan ongelmia. Ehiinlajeja, jotka ovat liihes hiivinneet, on vaikea saada IisaHntymiutn.

3. 3aMeHHTe fJI<IfOJl B CK06KaX aKTHBHblM HJlH naCCJ1BI-Ih!M npHtiaC- THCM.

Metsa on Uirkea ilman Iaatuun (vaikuttaa) tekiji\. Fytonsidit pystyvUt tappamaan sairauksia (aiheuttaa) bakteereja. Ovatko niimU sienet (syodU). Olen hankkinut tyoUi varten kaikki (tarvita) materiaaiit. Antikvariaateissa (myyd~i) kirjat ovat yleensU haivempia kuin uudet. Monet ulkomaalaiset osallistuvat Suomessa (piUUi) kansainvalisille suomen kielen kursseille. Harvinaiset elninlajit ovat siimaiHi (piUUi).

239

;ltOf''

KAPPALE36

KOLMASKYMMENESKUUDES KAPPALE

~

-Missil Tiina on?

-- Hiln soitti ja sanoi olevansa sairas.

<>

-Paistetaanko lettuja'?

-Paistetaan vain, mutta ensin tiiytyy kiiydH kaupassa ostamassa maitoa.

-Sinilhiin sanoit biyneesi kaupassa.

-Niin kiivinkin, mutta unohdin maidon.

<>

MHorHe rnarOJlbl MoryT HMeTb B KatiCCTBC o6beKTa npH.ll.aTOti- HOe npe.li.JlO)KCHHe C COI0:30M etta.

He kertoivat, eWi he bhtevat lomalle Krimille.

Muistan, etW olen niihnyt hiinet jossakin.

TaKoe npH.ll.<lTOtiHoe npe.li.JlO)!<eHHe MO)!(eT 6biTb JaMeHeHo KOH- CTPYKUHCH, B KOTOpoi:I BMCCTO r.rrarona-CK<nyeMoro BbiCTynaeT re-

HHTHBHaH tj>opMa npWiaCTWI. OpwtacTHaH KOHCTPYKUlUI MO)!<eT npHCOC.li.HH51TbCH B KatiCCTBe 06beKTa KrnarOll<lM CO :matieHHCM '.ll.y-

MaTb, JHaTb' 11 'roBopHTb'. H<tnp.: ajatella, luulla, uskoa, toivoa, tietaa, ymmartaa, sanoa, kertoa, mainita, todeta.

Bhi60p npHtiaCTI151 3ClB!1CHT OT COOTHOWCIHUI BpeMCHH .li.CHCTBH51 B rnaBHOM H npH.ll.lHOtiHOM npe.li.JlO)!(CHHH. EcnH .ll.elkTBHe rnaBHO- ro l1 npH.ll.aTOtiHOrO npe.LI.JlO)!<CH!UI O.li.HOBpCMCHHO HJlH .li.CHCTBHC npH.ll.aTOtiHOrO npe.li.Jl0)!(CHH51 npOHCXO.li.HT DOCile .li.CHCTBHH rnaBHO-

-Miksi et ollut Lailan vilitostilaisuudessa?

-MiUi'? Onko Laila vaitellyt?

-Etko sinii tiennytbiiin? Luulin sinun tieHivHn asiasta.

<>

-Milloin Risto mahtaa palata lomalta?

-Muistan jonkun sanoneen, eWi hiin palaa vasta ensi viikolla.

KERTOVA LAUSEENVASTIKE

DplllracTHaH KOHCTpyKI.U151

Sanoitko tulevasi huomenna?

He kertoivat liihtevansii lomalle Krimille.

M uistan niihneeni hnnet jossakin.

Sanoitteko olleenne paikalla, kun onnettomuus sattui?

Presidentti sanoi puheessaan asevarustelun viiheneviln. SiUitieteilijiit ennustavat maapallon ilmaston Himpenevan.

LehdessU kerrottiin valtuutettujen keskustelleen myos maiden viilisesut ka uppa vaihdosta.

Lehti kertoi tapauksen keriinneen runsaasti uteliasta yleiso~i.

240

	ro	npe.li.JlO)!(CHHH, B npWiaCTHOH KOHCTpyKUHH ynoTpe6Jl51CTC51
	I npwmcTHe. EcnH )Ke .li.CHCTBHe npHJJ.UTOtiHoro npe.li.JlO)!(CHHH npo-
	11CXOJI.HT .li.O .li.CHCTBHH rnaBHoro npe.li.JlO)!(CHHH, B KOHCTPYKUHH yno-
	Tpe6nHeTCH II npw-mCTae.
I	Tied~in, eWi han tulee. = Tiediin hanen tulevan.
	Tiedan, eWi hiin on tullut. = Tiediin hiinen tulleen.
		Cy6beKT npHJJ.aTotiHoro npe.li.JlO)!(CHHH Bbrpa)!(aeTCH B npHYacT-
	HOH KOIICTpyKUHH reHHTHBOM HJIH npHTH)!(aTeJlbHbiM cyq)(jlJ1KCOM,
	KOTOpbiH npHCOC.li.HHHeTCH KnpHtJaCTHIO. EcnH y rnaBHoro 11 npH.ll.a-
	TOliHoro 11pC.li.JlQ)KCHll51 OJI.HH HTOT )!(C cy6bCKT, B KOHCTpyKUHH yno-
	Tpe6nHeTC51 npHTH)!(aTenbHbiH cy(!J(jJHKC. Ecm1 )!(C y 3THX npC.li.JlO)!<e-
	HHH pa3Hbie cy6beKTbi, B KOHCTPYKUHH ynoTpe6nHeTCH reHHTHB.
	Luulen, etta ymmiirriin. =Luulen ymmHrtiiviini.
	Luulen, etUt ymmarr~it. =Luulen sinun ymmarUivan.
	Mies Juuli, eWi hiin (itse) ymmiirsi. = Mies luuli ymmHrtiivHnsa.
	Mies luuli, etUi hUn (joku toinen) ymmiirsi. = Mies luuli hanen
	ymm~irWviin.
		06paTUTe 81111Mallue: CllC.li.YIOill.l1C THllbl npe.li.J10)!(CHHH HCJlb:351
	HnH He cTOHT npeo6pa30BhiBaTb B npHliaCTHbie KOHCTPYKU.HH:
	-	OTpHU.HTCJlbHblC npe.LI.J10)KCHH51 C C010:30M etta,
	-	11pC.li.JlQ)KCHH51 C COI0:30M etta, Bb!pa)!(a!OIUHC HC06XO.li.HMOCTb,
	-	l1pC.li.JlQ)KCHH51 CCOI0:30M etta, Bblpa)!(a!OIUHC npHHll.li.JlC)!(HOCTb ( y

KOfO CCTb 'ITO),

241