opi puhumaan suomea

Bhr ~mcro

<>

-Mista olet ostanut tuon puseron?

-Olen tehnyt sen itse.

0

-Taa!Hi tuoksuu hyvalta. Oletko Ieiponut?

-Olen. Leivoin kakun. Se on vieW Iammin, haluatko maistaa?

0

-Katso ulos! Yo!Hi on satanut Junta!

-Aw nyt!

0

-Olet vHsyneen niikoinen. Etko nukkunut hyvin?

-En nukkunut ollenkaan viime yon~i. Istuin ikkunan iiaressH ja katselin, kun satoi Junta.

-Miksi et saanut unta? Mik~i sinua vaivaa?

-En tiedii. En ole nukkunut hyvin pariin viikkoon.

0

-Oletko kuu!lut, ettii Timo on mennyt naimisiin?

-Kenen kanssa?

-Jonkun opiskelutoverinsa kanssa.

<>

--Kuinka kauan olette tuntcneet toisenne 1?

-Kaksi kuukautta.

-Mitii? Ja nyt jo olette menossa naimisiin!

SELITYKSIA

1. Kuinka kauan olette tuntencet toisenne?- CKOflbKO BpeMeHI1 Bbi :iHacTe JJ.pyr ;~pyra?

162

	me	te	he
Akk.	toisemme	toisenne	toisensa
Part.	toisiamme	toisianne	toisiaan
Gen.	toistemme	toistenne	toistensa
Ill.	toisiimme	toisiinne	toisiinsa
All.	toisillemme	toisillenne	toisilleen

He tapaavat toisensa huomenna.	-	0HH BCTpeT5!TC51 3aBTpa.
Ymmarr~imme toisiamme hyvin. -	Mhr xopowo noHHMaeM Jlpyr
.n:pyra.
He eiv~it ymmHrra toistensa kie!Ui.	-	0HH He noHHMaiOT 513biKa
)lpyr Jlpyra.

Missa tutustuitte toisiinne?- r)le Bhl TI03HaKOMHJU1Cb )lpyr c )lpyroM? Ki1joitatteko usein toisillenne?- nHweTe )lpyr .upyry?

HARJOITUKSIA

I. Opo.uomKHTe Borrpocbi H OTBeTbTe Ha HHX.

Missa olet syntynyt? K\1inka kauan olet asunut Ui:tlla? MissH olet

oppinut puhumaan suomea? Oletko lukenut suomalaisia kirjoja?...

2. )J.onoJIHI1Te npe.n:no)l(eHI15!.

M a IIi: En ole niihnyt Leenaa (kolme viikkoa). -- En ole n~ihnyt Leenaa kolmeen viikkoon.

Et ole kilynyt meil!H (kaksi kuukautta).

Emme ole saaneet h~ine!Ui kirjeiUl (puoli vuotta).

En ole tavannut Tiinaa (pari viikkoa).

En ole lukenut lehtea (monta pHivH~i).

He eivHt ole asuneet UHiiHi entHi (pitka aika).

3.)J.orromune JJ.Hanonl.

-Hei Tiina. Milloin palasit Moskovasta?

-Oletko tyytyvHinen matkaasi?

-- MiHi kaikkea nait siellH'?

-Otitko valokuvia?

163

4. C.n;enat!Te no o6pa3uy.

M a IIi : UihdetMn juomaan kahvia. - Olemme jo juoneet.

UihdetiHin syomaan.

LahdetiHin pakkaamaan matkalaukut.

Lahdetaan maistamaan kakkua.

Uihdetiian ostamaan jaateloa.

Lahdetaan hankkimaan liput.

Uihdetiian tutustumaan vieraisiin.

KAPPALE 24

KAHDESKYMMENESNELJAS KAPPALE

"DIALOGEJA

-Kavitteko katsomassa sen filmin eilen?

-Yritimme ky!W, mutta liput olivat jo loppuneet.

<>

-Kuinka kauan he ovat opiskelleet suomea?

-He olivat opiskelleet kaksi vuotta kursseilla, ennen kuin tulivat yliopistoon. Nyt he opiskelevat toista vuotta yliopistossa.

<>

-Muistatko Helsingin olympialaiset?

-Nehan olivat vuonna 1952. En muista niist~i mitaan, en ollut viela tayttanyt edes kolmea vuotta.

Kun olin kuunnellut uutiset, kavin nukkumaan.

Minun piti k~iyd~i kaupassa, koska mei!Ui ali loppunut leipa. Kokous ali jo alkanut, kun saavuin.

En ollut viela syntynyt, kun vanhempani muuttivat kaupunkiin.

He tutustuivat vasta eilen. He eivat olleet tavanneet toisiaan aikaisemmin.

164

PLUSKV AMPERFEKTI

TIJiyCKBaMnepcpeKT

06pa3oBaHHe nnycKBaMnepcpeKTa:

olla-verbin imperfekti ja paaverbin infinitiivin vartalo+

		-(n)nut/-(n)nyt
		~n)neet
Myonteinen		Kielteinen
olin	asunut	en ollut	asunut
alit	asunut	et ollut	asunut
ali	asunut	ei ollut	asunut
olimme	asuneet	ernrne olleet	asuneet
olitte	asuneet	ette olleet	asuneet
olivat	asuneet	eivat olleet	asuneet

DnycKBaMnepcpeKT - CJIO)!{HaH cpopMa marana, KoTopaH o6pa- JyeTcH aT rnarona olla B HMnepcpeKTe l1 npw-Iacnui npowe.[lwero BpeMeHH (II partisiippi). TIJiyCKBaMnepcpeKT o603Ha'-!aeT LteHCTBl1e, KOTOpae npOl130WJIO B npOWJIOM .[(0 Ltpyroro .[lcHCTBl15I, 0603Ha'-!eH- HOfO HMnepcpeKTOM.

TinycKBaMnepcpeKT ynoTpe6JIHCTC5I i peLtKO, 3Ha'--ll1TCJlbHO pe)l(e, <IeM HMnepcpeKT. Era HcJibJH ynoTpe6JIHTb TOrLta, Kor.ua .[(eHcTBHc CB513aHO Conpe.[(CJICHHbiM MOMCHTOM B npOWJIOM.

"LUKUTEKSTI

Martti Rantanen kuuli radiosta, etta Ikaalisissa 1 ali ollut kava myrsky. Koska Rantasilla on kesamokki jarven rannalla, Martti paatti lahtea katsomaan, oliko kesamokille tapahtunut rnitaan. Kun han saapui Ikaalisiin, han naki, eWi monien talojen katoilta ali lenUinyt kattopellin palasia ja tiilili. Katujen varsille ali kaatunut puita. Kukaan ei ollut vieH1 ehtinyt korjata niiUi pais.

Huolestuneena Martti Rantanen Iahti ajamaan kohti kes~imokkiaan. Partin luana hHn huomasi, etta isosta koivusta ali pudonnut oksa ja se ali rikkonut portin. Kesamokin keittion ikkuna ali mennyt rikki. Laituri ali irronnut rannasta. Onneksi Martti ali sitonut veneen kiinni rantakoivuun, joten vene ali tallella.

SELITYKSIA

I. Ikaalisissa ali allut kava myrsky.

165

Ikaalinen -- He6onbwol1 ropoLlOK B 70 KM or TaMnepe. Ha3Ba-

HH~ MeeT Ha -nen B KOCBCHHh!X na,Ue)KaX HMCIOT cpopMy MHO)KCCT-

BeHHOfO tmcna. Hanp.: Ikaalisten kaupunki, olin Kauniaisissa (Kauniainen).

HARJOITUKSIA

I. DocranhTe rnaroJihi B <popMy nnycKBaMnep¢eKTa.

a) Kun Anita (saada) Tiinalta sahkeen, han Iahti asemalle Tiinaa vastaan. Kun Tiina (palata) Moskovasta, han kertoi Anitalle, missa han (kaydH) ja miUi (nahda). Kun Mikko (syoda) lounaan ja (juoda) kahvin, hiin rupesi lukemaan laksyjii. Kun Lonnrot (julkaista) Kalevalan, hiinesta tuli hyvin kuuluisa. Kun sade (lakata), jatkoimme matkaa. Kun opettaja (lukea) kertomuksen, oppilaat alkoivat kirjoittaa referaattia. Kun Jukka ja Mikko (paasta) koulusta, he pyrkivHt yliopistoon. Kun me (tuoda) kuusen sisaan, se alkoi tuoksua. He (istua) jo poyHHin, kun me tulimme. Lapset eiv~it (kkiyda) aikaisemmin eHiintarhassa. Vanhemmat (kieiUUi) Iapsia kat-

somasta tata filmia. Huomasimme, etta joku (ki:i.yda) talossa. Pekka sanoi, etta han (soittaa) ovikelloa, mutta kukaan ei (avata).

b) Ari kertoi, etta han (olla) Allan syntymapaivilla. Siella hUn (tavata) paljon entisia koulutovereita. He (muistella) kouluvuosia, (kat-

sella) vanhoja valokuvia, (kertoa) vitsejH, (kuunnella) musiikkia, (laulaa ja tanssia). Illan p~Wtteeksi he (kavella) rantakadulla ja (ottaa) valokuvia.

KAPPALE 25

KAHDESKYMMENESVIIDES KAPPALE

-"Kumpi on vanhempi, Irene vai Martti?

- Irene on kaksi vuotta vanhempi kuin Martti.

<)

-Kumpi sinusta on parempaa, kahvi vai tee?

-Minusta kahvi virkistiHi paremmin.

<)

-Haluaisin ostaa mustan nahkalaukun.

-Tassa on aivan uusi malli.

166

-Se on kyliH kaunis, mutta se taitaa olla vUhiin liian kallis minulle.

Onko teilla halvempaa 1'?

-Kyll~t mei!Hi on halvempiakin laukkuja.

<)

-Sovitin naiUi kenkia, mutta ne ovat vithan pienet. Olisiko tei!Hi isompaa kokoa?

-Ky!Ht varmasti, hetkinen vain. T~tssa on isompi numero.

<)

-Sovitin nHiUi housuja, mutta ne ovat liian lyhyet. Olisiko teilla pitempaU mallia?

-Nyt on vaikea loytaa pitempa~i mallia, kun lyhyt on muotia.

Mutta katsokaapa naiut, nama ovat vahan pitemmHt.

SELITYKSIA

I. Laukku on liian kallis. Onko teil!H halvempaa?

Kor.ua cnpawHBHJOT, HMeerc.SI 1111 'ITO-JlH6o BHanHYHH, ynorpe6- Jl51IOT tial.'TO napTHTHBHoe no.LJ.ne)Kamee: Onko UUHla puhclinta? - EcTb 1111 3,Uech TenecpoH?

KOMPARATIIVI

KoMnapaTHB (CpaBHHTCTibHa.SI CTCfiCHb npHnaraTCJlbHhiX)

Kumpi on suurempi, Moskova vai Pietari? Kumpi on kalliimpaa, voi vai margariini? Voi on kalliimpaa kuin margariini.

Mikko on Jukkaa nuorcmpi . =Mikko on nuorcmpi kuin Jukka. Mit~i korkeampi asema, sita suurempi vastuu.

Naapurillani on kaksi tyUirUi; vanhemman nimi on Kristiina ja nuoremman Katriina.

Muutamme isompaan asuntoon. Anna minulle paremmat sakset.

Kummat ovat kalliimpia, omenat vai appelsiinit?

Alemmissa kerroksissa on toimistoja ja ylemmissa kerroksissa asuntoja.

167

	06pa3onamte KoMnapaTHBa:
	vartalo + {		-mpi
			-mpa- : -mma- I -mpa- : -mma-
	Nom.		suun
			suurempi	suuremmat
	Part.
			suurempaa
	Gen.			suurempia
			suuremman
	Iness.			suurempien
			suuremmassa
				suuremmissa
	Nom.		iloinen
			iloisempi	iloisemmat
	Part.
		iloisempaa
	Gen.			iloisempia
		iloisemman
	Iness.			iloisempien
		iloisemmassa
				iloisemmissa
	Nom.	rikas
		rikkaampi		rikkaammat
	Part.
		rikkaampaa
	Gen.			rikkaampia
		rikkaamman
	Iness.			rikkaampien
		rikkaammassa
				rikkaammissa
	fioKa3aTeJib		KOM!1apanma B HOMHHaTHBe C~HHCTBeHHOfO liHCJia

-mpi, B,npymx na.ne)f(ax e..nHHcrBeHHoro tmcna -mpa-/-mpa- (B CHJih- HOH cryneHH) HJIH -mma-/-mma- (B cna6oi1 cryneHH). Bo MHO)f(ecrneH- HOM '-IHCJie B HOMHHaTHBe .,.mma-/-mma-, B,npymx 11a.AC)f(aX -mpi- HJIH

-mmi-. B .ABYCJIO)f(HOH OCHOBe KOHe'-!Hbie fllaCHbie -a H-a nepe,n 110Ka-

3aTeneM KOMnapaTHBa nepexo.run B -e-: kava - kovempi, syva - syvemp1.

06paTHTe BHHMauue: cyruecTBHTeJibHOe vanhemmat 'po..nHTenH'

CKJIOHHeTcH, KaK KOMnapants: Asun vanhempieni luana. Oletko kirjoittanut vanhemmillesi?

"DIALOGEJA

-Kuka lapsistanne on vanhin?

-Tiina on vanhin ja Katja on nuorin ja heidan valissaan on Mikko.

<>

-Mika on Uiman kaupungin paras ravintola?

-Monet pitavat parhaana ruokapaikkana erasta merenrantaravinto-

laa.

16X

<>

-Milloin talvi tulee Suomeen?

-Ensimmaiset pakkaset tulevat Jokakuussa, ja marraskuussa on jo suurimmassa osassa maata Junta.

<>

-Miten p~Hisen lyhinta tieta rautatieasemalle?

-Sinun on paras menna linja-autoaseman kautta.

SUPERLATIIVI

CynepnaTHB (ITpenocxoaHaSI creneHh npHnaraTenhHhiX)

Suomen suurin kaupunki on Helsinki.

Kaksi seuraavaksi suurinta ovat Espoo ja Tampere. Perheen v.anhimman tyttaren nimi on Tiina.

Lapset asetettiin, riviin jarjestyksessa pienimmasUi. suurimpaan. Mitk~i ovat tavallisimmat suomalaiset nimet?

Valaat ovat maailman suurimpia elaimia. Paivahoitaja on puistossa nuorimpien lasten kanssa.

Suurimmissa kaupungeissa ongelmatkin ovat suurempia.

06pa3oBaHHe cynepnaTHBa:

	-in
vartalo +	{ -impa- : -imma- 1-impa- :. imma-
Nom.	iso (iso-)
	isoin	isoimmat
Part.	isointa	.isoimpia
Gen.	isoimman	isoimpien
I ness.	isoimmassa	isoimmissa
Nom.	suuri (suure-)
	suurin	suurimmat
Part.	suurinta	suurimpia
Gen.	suurimman	suurimpien
I ness.	suurimmassa	suurimmissa

169

	Nom.	rikas (rikkaa-)
		rikkain	rikkaimmat
	Part.
		rikkainta
	Gen.		rikkaimpia
		rikkaimman
	Iness.		rikkaimpien
		rikkaimmassa
			rikkaimmissa
	Nom.	kallis (kallii-)
		kallein	kalleimmat
	Part.
		kalleinta
	Gen.		kalleimpia
		kalleimman
	Iness.		kalleimpien
		kalleimmassa
			kalleimmissa
	06paTHTe BHHM311He;
	Yks.	hyva - parempi - paras
	Mon.	hyvHt - paremmat - parhaat
	Yks.	pitka - pitempi - pisin
	Mon. pitkat- pitemmat- pisimmat
	Yks.	lyhyt - lyhyempi - 1yh(y)in
	Mon. lyhyet- lyhyemmat- lyh(y)immat
	Yks.	liimmin - Himpimampi - Himpimin
	Mon. liimpimatWmpimammat- Himpimimmat

Panin paalleni parhaan puvun. Nyt on pisimpien oiden aika. Eilen oli liimpimiimpi ilma kuin UiniHin.

DoKa3aTenb cynepnaniBa B HOMHHanme H napTHTHBe eJJ.HHCT- BeHHoro tmcna -in, B .apymx na,ae)f(ax B CHJJbHoJ1 cryneHH -impa-/

-impii-, a B CJia6oJ1 CTyrreHH -imma-/-imma-. Bo MHO)f(eCTBeHHOM -lHC-

1

JJe B HOMHHaTHse -imma-/-imma-, B.upymx na.ue)f(ax -impi- 11 -immi.

KoHelJHbie rnacHbie OCHOBbi -a, -ii, -e nepe.a rroKaJaTeneM -in HClJeJa-

	IOT,	a KoHelJHbie rnacHbie -i, -ii rrepexomn B -e: kiltti - kilti- - kil-
	tein;	kallis - kallii- - ka!lein.
	Yks.	nom.	ISO	komparatiivi	~u~erlatiivi
		gen.	is on	isompi	Is om
				isomman
		mess.			JSotmman
			1sossa
				isommassa
		illat.	ISOOn		isoimmassa
	Mon.			isompaan
		nom.	isot		isoimpaan
				isommat
		gen.	isojen		isoimmat
				isompien
		mess.	isoissa		isoimpien
				isommissa
		ill at.	isoihin		isoimmissa
				isompiin
	170				isoimpiin

~ LUKUTEKSTI

Pietarista koilliseen. Laatokan ja Murmanskin vali!Hi .. sijaitsee Karjalan tasavalta. Alue rajoittuu idassa Vienanmereen ja Aaniseen. Laatokka on Euroopan suurin jiirvi. Laatokan kuuluisimrriat saaret ovat Valamo ja Konevitsa. Aaninen on Euroopan toiseksi suurin jarvi; se on puolet pienempi kuin Laatokka. Aanisen kuuluisin saari on Kizi.

Aiinisen rannalla on Karjalan piiakaupunki Petroskoi. Tassa Ka1jalan suurimmassa kaupungissa on yli 280000 asukasta. Petroskoi on suurimmaksi osaksi nuori kaupunki. Se perustettiin 1700-luvulla, mutta suurin osa vanhimmista rakennuksista on tuhoutunut tai neon taytynyt purkaa, ja niiden tilalla on uusia rakennuksia.

Petroskoin kaunein aukio on Leninin aukio. Sen keskella on Leninin patsas ja ymparilla taloja, jotka ovat myohiiisklassista tyylia. Leninin auki-ota suurempi on Kirovin aukio, jolla sijaitsevat Petroskoin Kansallinen teatteri seka VenaHiinen musiikki- ja draamateatteri. Kaupungin tarkeimpiin rakennuksiin kuuluu myos yliopistorakennus, joka sijaitsee Leninin valtakadun varrella.

Petroskoista alkaa turistireitti Kizin saarelle, joka on Karjalan tarkea nahtavyys. Siellii voi tutustua Karjalan puuarkkitehtuurin arvokkaimpiin muistomerkkeihin, joista huomattavin on vanha puukirkko.

Aiiniselta pa~isee laivalla Laatokalle. Valamon saari on kehittymassa Laatokan tiirkeimmaksi matkailukohteeksi. Valamo on aina kiinnostanut esimerkiksi taiteilijoita ja luonnontutkijoita. Koko Karjalan luonto vetaa matkailijoita puoleensa. Valoisat kesayot, talven hanget, laajat metsat ja vaihtelevat vesistOt tarjoavat pohjoista eksotiikkaa etelan asukkaille ja virkistysmahdollisuuksia kaikille, jotka kaipaavat luonnonrauhaa.

~

DIALOGEJA

-Eila, sinahan olet biynyt Petroskoissa?

-Olen.

-Mina olen lahdossa Petroskoihin ensi viikonloppuna. Mita vaatteita sinne pitiUi ottaa? Onko siellii kylmempi kuin meillii?

-No, sehan on vHh~i.n pohjoisempana, niin etta kylla sie!Hi tarvitsee liimpimampi~i vaatteita kuin tiiallii.

-MiUi siellii kannattaa kiiydii katsomassa?

-Minusta kiinnostavin nahUivyys on Kizin saari.

171

<>

-Kumpi on vanhempi, Turku vai Helsinki?

-Turku on noin 300 vuotta Helsinkia vanhempi.

<>

-Kumpaa rakastat enemman, musiikkia vai kirjallisuutta'?

-Rakastan niita yhta paljon.

<>

-Kumpaan tutustuit ensin, vanhempaan vai nuorempaan veljeen?

-Tutustuin ensin nuorempaan. Han esitteli minut vanhemmalle veljelleen.

<)

-Kummasta pidat enemman, talvesta vai kesasta?

-KesHsta tietysti.

<)

-Kummat saappaat panet jalkaan?

-Panen kumisaappaat, siella sataa vetta.

<>

-Kumpia omenoita ostan, punaisia vai vihreiUi?

-Osta punaisia. Ne ovat makeampia.

HARJOITUKSIA

I. DocraBbTe npHJiarareJibHhie s cpopMy KOMnapaTHBa.

Turku on (vanha) kaupunki kuin Helsinki. Mikko on (Jaiska) kuin Jukka.

Tanaan on (kova) tuuli kuin eilen.

Tana vuonna oli (kylma) talvi kuin viime vuonna.

Pohjois-Suomessa talvi on paljon (pitka) kuin EteHi-Suomessa. Inari on (syva) jarvi kuin Laatokka.

Kettu on (viekas) elain kuin janis. Jarvessa on (vahva) jaa kuin joessa.

2. Ynorpe611re BMecTo To'IeK npHnarareJihHoe c npoTHBonono)f(-

HbiM 3H<tt-IeHJ-IeM B KOMnapanme.

172

NamH kengat ovat pienet. Saisinko ... kokoa? Nama housut ovat lyhyet. Saisinko ... mallia? Tama asunto on liian pieni. Muutamme pian ... .

Nama omenat ovat kalliita. Ostamme vahan ... .

Tama on huono ravintola. Menemme toiseen, ... .

T£ima on pisin tie asemalle. Meidan on parasta menna ... tieUi.

3.DocraBhTe npHnaraTeJibHhie B cpopMy cynepJianma.

a)Laatokka on Euroopan (suuri) jarvi.

Valamon saaret ovat Laatokan (kauniit) saaret.

Kostamus on Karjalan (uusi) kaupunki.

Kizin saari on Aanisen (tunnettu) saari.

Volga on Euroopan (pitka) joki.

Paavo Nurmi on maailman (kuuluisa) juoksija.

Tama katu on kaupungin (levea) katu.

Antti on ryhman (hyva) oppilas.

Juri on joukkueen (kyvykas) urheilija.

Katja on paivakodin (kiltti) lapsi.

Metro on (mukava) kulkuvaline.

b) Turistit menevat Punaiselle torille, Moskovan (vanhalle ja kauniille) aukiolle. Kiertoajeluun sisaltyy kaynti Lenin-vuorilla, Moskovan (hyva!Hi) nakoalapaikalla. (Valoisina) kesaoin~i Pietarissa voi lukea sanomalehtea ulkona.

KAPPALE 26

KAHDESKYMMENESKUUDES KAPPALE

"- Kuka vie kirjeen postiin?

-Se on jo viety.

<)

-Kuka vie paketit postiin?

-Ne on jo viety.

<)

-Onko Vaino Linnan romaanit venajannetty?

-Olen lukenut ainakin Taalla PohjanUi.hden alia venajannoksena.

173

~

-Onko tHma kertomus suomennettu?

-Ei, sita ei ole suomennettu vieW..

				PASSIIVIN PERFEKTI
						Tiep¢eKT nacc11Ba
			T~ima filmi on kielletty lapsilta.
			Vanhat asiakirjat on kirjoitettu kasin.
			T~ima talo on rakennettu 1800-luvulla.
			Juhlasaliin on tuotu kukkia ja kynttilOita.
			Onko Utui asiaa ajateltu tarpeeksi?
			Missa se artikkeli on julkaistu?
			Kenet on valittu puheenjohtajaksi?
		06paJoBaH11e nep¢eKTa nacc11Ba:
on		} +	passiivin II			partisiippi (eM. paJ.a;enl9)
ei ole			nacci1BHoe rrpw-IaCTI1e rrpowe.nwero BpeMeHI1
Verbityyppi 1
I. on sanottu				ei ole sanottu
		on luettu
				ei		ole luettu
		on naytetty
				ei		ole n~iytetty
Verbityypit 2, 3, 4, 5
2.	on tuotu			ei		ole tuotu
	on viety
				ei		ole viety
3.	on tultu
				ei		ole tultu
	on menty
				ei		ole menty
4.	on avattu
				ei		ole avattu
	on her~itty
				ei	ole heratty
5.	on valittu
				ei	ole valittu
	on hairitty
				ei	ole hairitty

174

r

	I	g LUKUTEKSTI
	t	Marjatta asui monta vuotta ulkomailla. Viime kesana han muutti
	r
		takaisin Suomeen. Han p~Uitti matkustaa katsomaan syntyma-
		paikkaansa. Han h~imm~istyi, kun han huomasi, kuinka paljon kyUi
	I	oli muuttunut. Nain .h~in kertoi kirjeessa ystavalleen:
		»Ta~illa on kaikki muuttunut. Muistatko viela sen puutalon,
		jossa kavimme koulua? Se on purettu. Sen paikalle on rakennettu
		suuri ostoskeskus. Kouh.t on siirretty aseman taakse. Asema on sul-
		jettu; junat eivat enaa pys~ihdy UUi!Hi.. Kylan Hi pi on tehty iso tie. Sen
		takia on kaadettu paljon metsa~i. Jotain hyvaakin on tapahtunut:
		kylaan on vihdoinkin saatu kirjasto.
		Entinen naapurimme on lopettanut maanviljelyn ja karjan-
		hoidon. Hanen lapsensa ovat muuttaneet kaupunkiin. Pellot on
		vuokrattu, lehm~it on myyty ja navetta on kunnostettu savipajaksi.
		Sie!Hi valmistetaan monenlaisia saviastioita ja koriste-esineitH.
		Naapuri on elakkee!Hi. Han asuu edelleen p~Uirakennuksessa. Ja
		h~inet on HskeWiin valittu kunnanvaltuustoon!
		IkavinUi on, etta puinen koskisilta on havitetty ja tilalle on raken-
		nettu betonisilta. Onneksi koskea ei ole·tuhottu.»

"DIALOGEJA

-Hei, milloin nuo talot on rakennettu? En ole n~ihnyt niiUi aikaisemmin.

-Niin, kun sina viimeksi kavit taall~i, taUi l~ihioUi ei ollut alettu

vieHi rakentaa.

-Onko suunniteltu suurtakin asutusaluetta?

-T~ihan on p~Uitetty rakentaa parikymmenHi kerrostaloa ja

pienempi rivitaloalue.

-Joko tanne on saatu lasten paiv~ikoti ja koulu?

-- En tieda. Tuskin niiin pienelle alueelle omaa koulua perustetaan- kaan.

0

-Miksi naiHi kirjoja ei ole viety takaisin kirjastoon? Ne ovat pahasti myohassa.

-En ole ehtinyt. Vien ne huomenna.

175

HARJOITUKSIA

I. DoCTaBhTe rnaroJihi B cpopMy nacCHBHoro nep<fJeKTa.

M a II i : Milloin Uima talo (rakentaa)? - Milloin Uima talo on rakennettu?

Missa tama kirja Uulkaista)? Mista tuo paketti (lahettaa)? Miksi paivaksi kokous (siirHUi)? Montako paiv~Ui heita (odottaa)? Milloin Pietari (perustaa)?

Monelleko kielelle Kalevala (kaantaa)?

Mita Hella Wuolijoen naytelmia tassa teatterissa (esitUia)? Milla kielella kirje (kirjoittaa)?

Mihin kukat (panna)?

2. 113MeHHTe sonpochi no o6pa3uy.

M a IIi : Oletko varannut hotellihuoneen? - Miksi hotellihuonetta ei ole varattu?

Oletko tilannut lehdet? Oletko lahetUinyt kirjeen? Oletko ostanut liput? Oletko lukenut IUksyt? Oletko suorittanut tentit? Oletko siivonnut asunnon? Oletko pessyt astiat?

3. DoCTaBhTe .n:aHHhle BCK06Kax <fJeKTa.

Oletko pakannut matkalaukun? Oletko pukenut lapset?

Oletko avannut ikkunan? Oletko sulkenut oven? Oletko heratUinyt Mikon?

Oletko ratkaissut laskutehtavan? Oletko kutsunut Martin?

rnaroJihi B <fJopMy naccHBHoro nep-

Minulle (tiedottaa), etta valtuuskunta saapuu ensi viikolla. Ulko- maalaisia turisteja varten Moskovaan (perustaa) kulttuurikeskus. Pietari (rakentaa) sadalle saarelle. Petroskoin Kansallisessa teatterissa (esittaa) Aleksis Kiven naytelmia. Moskovassa (kayda) neuvotteluja, joissa (kasitella) rauhan ja kansainvalisen turvallisuuden ongelmia.

176

KAPPALE 27

KAHDESKYMMENESSEITSEMAS KAPPALE

"- Olitko eilen siina kokouksessa? - En. Se oli peruut,ettu.

<>

-Ostitko antiikkikaupasta ne lasit, joista puhuit?

-En. Menin liian myohaan. Ne oli jo myyty.

<>

-Miksi Rantanen ei tullut kokoukseen?

-Hanta ei ollut kutsuttu. Hanet oli unohdettu.

PASSIIVIN PLUSKVAMPERFEKTI

DJiyCKBaMnep(peKT naCCHBa

Rantanen ei tullut kokoukseen, vaikka hanta oli pyydetty puheenjohtajaksi.

Kun potilas oli leikattu, h~inet siirrettiin osastolle. Kun oli syoty, Hihdettiin ulos bivelemaan.

Kysyimme paatOsHi apuraha-anomuksesta, mutta asiaa ei ollut viela kasitelty:

P~Uitosta ei ollut viela tehty.

	06paJOBaHHe nnycKBaMnep<fJeKTa naccHBa:
o~i	} + passiivin II	partisiippi
ea ollut
Verbityyppi I
1.	oli sanottu	ei	ollut sanottu
	oli luettu	ei	ollut luettu
	oli naytetty	ei	ollut n~iytetty
Verbityypit 2, 3, 4, 5
2.	oli tuotu	ei ollut tuotu
	oli viety	ei ollut viety

177

3.	oli tultu	ei	ollut tultu
	oli menty	ei	ollut menty
4.	oli avattu	ei	ollut avattu
5.	oli heratty	ei	ollut her~Hty
	oli valittu	ei	ollut valittu
	oli hHiritty	ei	ollut hairitty

"LUKUTEKSTI

Muistatko sadun kolmesta karhusta? Pieni tyttO tuli heidan taloonsa kerran, kun he olivat metsassa. Tytto naki, eWi poyd~ille oli pantu kolme puurolautasta ja kolme !asia, joihin oli kaadettu maitoa. Kun han nousi poydasut, tuoli kaatui ja meni rikki. Tytto nosti tuolin pystyyn ja meni makuuhuoneeseen, jossa han kavi nukkumaan pienimpiUin sankyyn.

Kun karhut tulivat kotiin, he huomasivat heti, etta lautasilta oli syoty, laseista oli juotu ja tuoli oli rikottu. Karhut menivat makuuhuoneeseen. Kahdessa isossa s~ingyssa oli nukuttu ja pienessa nukkui joku vieiHkin! TyttO her~\si, pelastyi, hyppasi ikkunasta ulos ja juoksi kotiin.

"DIALOGEJA

- K~lvitko syom~lss~l'?

- En, kahvila oli jo suljettu.

~

-Oliko lattiat imuroitu, kun menit kotiin?

-Ei ollut, mutta astiat oli tiskattu ja pyykki oli pesty.

~

-Kavin viime viikolla vanhassa kotikaupungissani.

-Milta siella n~iytti?

-Se ali muuttunut paljon, kotitalonikin oli purettu.

~

-Tapasitko Marjan?

-Tapasin. Han oli kauhean surullinen.

-Miksi? Mib haneWi oli?

-H~inet oli hy!atty paasykokeessa.

KAPPALE 28

KAHDESKYMMENESKAHDEKSAS KAPPALE

"- MiUi mina tekisin'? Sain apurahan ulkomailla opiskelua varten, enbi tied~i, menisinko Moskovaan vai Pietariin. MiUi. sina tekisit?

-Mina kylla luultavasti menisin Pietariin, Moskova on niin

hirve~in iso.	sin~i. olisit jo ollut Pietarissa etka olisi koskaan
- Niin, mutta jos

kaynyt Moskovassa'?

-Niin. Mieti viela.

<>

-K~ivitteko viikonloppuna moki\Hi'?

-Ei kayty. Olisimme kovasti halunneet menna sinne, mutta emme

viitsineet. koska satoi. Jos olisi ollut parempi ilma, olisin aloittanut

puutarhatyot.

<>

-Minusta lapset kayttaytyva.t nyky~Uin niin huonosti.

-Niin minustakin. He ovat epakohteliaita ja puhuvat rumia.

-Niin tietysti, kun heilla ei ole miU\an kasvatusta nykyaan.

-Jos lapsille opetettaisiin tapoja eibi heidan annettaisi tehd~i miUi

tahansa, heisUi tulisi kunnon ihmisia.

<>

-Onnistuivatko siivoustalkoot?

-No, ei oikein. Sinne tuli liian vahan vakea.

-Mistas se johtui'?

-Talkoista ei tiedetty. Jos niisUi olisi ilmoitettu kunnolla, kaikki

tyot olisi saatu tehdyksi".

SELITYKSIA

1.••• eika heidan annettaisi tehda ...

antaa + genetiivi + infinitiivi

Antakaa. l1~inen puhua! - Pa3peWHTe eMy rosopHTb!

\79

tn

Aiti ei antanut lasten menna yksin uimaan. - MaTh He pa3pem11na

)].eniM H.ll.TH O)].HHM KynaThC~.

2.... tyot olisi saatu tehdyksi.

saada + -(t)tu/-(t)ty -partisiipin translatiivi Han ei saanut sanotuksi sanaakaan. (=Han ei pystynyt sanomaan sanaakaan.)

Saitko soitetuksi hanelle? (=Onnistuitko soittamaan h~inelle?)

Kun saamme lapset koulutetuiksi, muutamme maalle. ( =Kun olemme kouluttaneet lapset, ... )

KONDITIONAALI

KoH.D.HUHOHan

Jos minulla olisi aikaa, ulkoilisin enemman. MiHi tekisit, jos sinulla olisi paljon rahaa?

Jos sattuisi niin, eWi en ehtisi kokouksen alkuun, voisitko sanoa, etta tulen joka tapauksessa?

Jos joku olisi kertonut minulle matkasta, niin minakin olisin Hihtenyt mukaan.

Olisit ehtinyt syod~i kunnon aamiaisen, jos et olisi noussut niin myohaan.

Jos televisiossa esiteWiisiin enemman kulttuuriohjelmia, minakin katsoisin televisiota.

Olisi hyva, jos Uista ei viela kerrottaisi kenellekaan.

Jos ikkunaa ei olisi jatetty auki, huoneessa ei olisi nain kylma.

06pa3oBaHHe npe3eHca aKTHBHoro KOH.D.HUHOHana (ycnoBHoro HaKJIOHemm) 11 ero ynoTpe6neHHe B DO)I(eJiaHH~X H BC)I(JUIBOH npoch6e .D.aHo B pa3)].ene II.

KoHnHUHOHan ynoTpe6n~eTc~ TaK)I(e B ycnoBHOM npH.D.aTO'IHOM npe)lJIO)f(eHHH, KOTOpoe "IaCTO Ha'-IHHaeTCH CCOl03a jos 'ecn11'.

Dpe3eHc KOH.IJ.HUHOHana ynoTpe6nHeTC~ TOfJJ:a, KOfJJ:a .[{eHCTBHe npOHCXO.ll.HT B HaCTORI.ll.eM HJIH 6y.D.ylll.eM BpeMeHH, nep<PeKT o6o-

3Ha'-laeT .n:eHCTBHe B npowe)].WeM BpeMeHH.

Aktiivin konditionaalin perfekti flepcpeKT aKTHBHOfO KOH.ll.HUHOHaJia

olisin I en olisi } +		II partisiippi
olisit I	et olisi	-(n)nut/-{n)nyt
olisi I	ei olisi
olisimme I emme oJisi		}	II partisiippi
olisitte I ette olisi			+ -(n)neet
olisivat I eivat olisi
(eM. pa3.D.en 23)
olisin syonyt			en olisi syonyt
			et olisi sybnyt
olisit syonyt
			ei olisi syonyt
olisi syonyt
olisimme syoneet			emme olisi syoneet
olisitte syoneet			ette olisi syoneet
olisivat syoneet			eivat olisi syoneet
flep¢eKT aKTHBHOfO			KOH.ll.HUHOHana o6pa3yeTC51 113 npe3eHca

KOHJJ:11UHOHana rnarona olla, KOTOpbiH cnpHraerc51, 11 II npwmcTH5I

OCHOBHOfO rnarona.

Passiivin konditionaalin preesens

Ope3eHc naccHBHoro KOH.ll.11UHOHana

	-(t)taisiinl-(t)Hiisiin
	Verbityyppi 1
	1.	sanoa	sano-	sanottaisiin	ei	sanottaisi
		lukea	lue-	!uettaisiin	ei	luettaisi
		nayttaa	nayte-	naytettaisiin	ei	naytettaisi
	Verbityypit 2, 3, 4, 5
	2.	tuoda	tuo-	tuotaisiin	ei tuotaisi
					ei	tehHiisi
		tehda	teh-	tehtaisiin
					ei	tultaisi
	3.	tulla	tul-	tultaisiin
					ei	mentaisi
		menna	men-	mentiiisiin
					ei avattaisi
	4.	avata	ava-	avattaisiin
					ei	herattiiisi
		heraUi	hera-	herattaisiin
					ei valittaisi
	5.	valita	vali-	valittaisiin
					ei hairittiiisi
		hairiUi	hairi-	hairittiiisiin

lXI

IXO