opi puhumaan suomea

	Nimeni on Katja. Siskoni nimi on Tiina.
	Matkalaukkumme ovat jo vaunussa.
	Cp.: Meidan matkalaukkumme ovat jo
	vaunussa, mutta teidUn		matkalaukkunne
	ovat viela ulkona.
	Ynorpe6neHHe npHnDKaTenhHoro
	cyciJcpHKCa H npHT1DKaTeJihHOf0 MeC-
~	TOHMeHWI 3-ro J1HL{a MO)I<J-10 cpaB-
,; .	HHTh c ynorpe6neHHeM npHT.H)I<aTeJib-
/	Horo MeCTOHMeHHH B pycCKOM H3biKe.
~UJ~	Cp.: B pyccKoM .sJ3hiKe ero KOMHa-
~ ·	Ta -	B cpHHCKOM	H3hiKe hanen
/	huoneensa (ynorpe6nHeTc.sJ MeCTOHMe-
	HHe + npHT.H)I<aTeJihHhiH cy(pqmKC).
	Han	on huoneessaan	(ynoTpe6nHeTcH

TOJlhKO npHTH)I<aTeJihHbiH cycp(lJHKC 6e3 MeCTOHMeHHH). 'QH HUXO-

.llHTCSI B caoei1 KOMHaTe'. Pekka esittelee vaimonsa Jukalle, ja Jukka ojentaa kukan hlinen vaimolleen ·neKKa npe.ncraan.sJer caoK> )l<eHy IOKKe, H IOKKa npeno.nHoCHT ero )l<eHe uaeroK'. To )l<e ao MHO)I<e- CTBeHHOM ~mcne: Nama ovat heidlin lapsensa '3To HX .nen1'. He pitlivtit hyvlili huoJta Japsistaan '0HH o~IeHb 3a60THTC.H 0 CBOHX ,lleTRX'.

"LUKUTEKSTI

Hei Lena!

Ylllityt ehka, kun saat Ulman kirjeen. Etsin itselleni kirjeenvaihtotoveria. Nimesija osoitteesi olivat laitoksemme ilmoitustaululla. Minli opiskelen venlijiin kieltli Helsingin yliopistossa ja tarvitsen harjoitusta. Haluan myos veniilliisen ystiivlin. Opiskelen myos fonetiikkaa ja yleistli kielitiedettli, mutta veniijli on piHiaineeni.

Vaikka opiskelupaikkani on Helsinki, olen kotoisin Tampereelta ja perheeni asuu siellii. Aitini on saimanhoitaja, ja islini on insinoori. Heidan nimensli ovat Irene ja Manti. Minulla on I3-vuotias veli, joka kiiy koulua. Hiinen nimensii on Mikko. Pikkusiskoni Katja on vasta seitsemlinvuotias.

Minli olen 20 vuotta vanha. Kuvastani nliet, minklinlikoinen olen. Harrastan voimistelua, lentopalloa, musiikkia ja tietysti kirjallisuutta. Pelaan lentopallojoukkueessa. Joukkueemme pelaa urheiluhallissa kerran viikossa. Peli-iltamme on tiistai.

Helsingistli on vaikea loytlili asuntoa. Minulla oli onnea. Minutia on

X2

vuokra-asunto, pieni yksii.). Asuntoni on Hakaniemessli, siis hyvin Hihel- lli Helsingin keskustaa. Tavallisesti kavelen tai ajan polkupyorallti

yliopistolle.

Millainen sinun perheesi on? Onko kotisi Pietarin keskustassa? Asutko kotona vai asuntolassa? Ovatko teidan opiskelija-asuntolanne !lihellli yliopistoa? Mikii sinun piiliaineesi on?

Toivottavasti vastaat pian kirjeeseeni. Terveisin Tiina

~

DIALOGEJA

-Anteeksi, onko tlimii Teidiin paikkanne'?

-Ei ole, minun paikkani on tuolla.

<>

- Hyviili pliivaii, hyviit ystiivlit. Tervetuloa Moskovaan! Minli olen tei- di.in oppaanne. Nimeni on Marina Isakova.

-Hauska tutustua.

-Tlissli on hotellinne. Nyt voitte ottaa matkalaukkunne ja menna

sisaan.

<>

-Rouva Karlsson, missii Teidan matkalaukkunne ovat?

-Tassli ovat kaikki matkatavarani: tlissti on matkalaukkuni, tassli kiisi-

laukkuni ... Mutta missli kamerani on?

-Mikti tlima on? Onko tamli Teidan?

-On, kiitos. Mina ja mieheni harrastamme valokuvausta. Meillli on

ainu kamera mukana.

<>

-Onko tlima sinun sanakirjasi?

-On.

-Saanko lainata sit~i?

-Saat, mutta se ei ole hyvii sanakirja. Matin sanakirja on parempi.

<>

-Mitli te teette tlinlii.in?

-Meidlin paras ystlivlimme tulee meille illalla.

X3

~

-Perheeni on hyvin musikaalinen. Vaimoni harjoittelee pianonsoittoa.

Poikani on rumpali, tyttareni soittaa kitaraa ja laulaa.

-Mita sina teet?

-Klirsin hiljaa.

~

-Mink1iikainen poikanne on? Han nayttaa ihan aikuiselta.

-17-vuotias. Han kay jo tyossli.

-Enta ty!Uirenne?

-Tyttareni on vasta 7-vuotias.

	Poika nHytHi.a aikuiselta.
	IOHowa Ka)f(eTc.SI B3pocJihiM.
nayttaa } + ablatiivi
tuntua	Matkalaukku tuntuu raskaalta.
	lJeMO)J.aH Ka)f(eTC.SI T.SI)f(eJihiM.
SANANLASKU	Ty6 tekUiiiinsii kiittiiii.
HARJOITUKSIA

I. PaccKa)f(HTe, '-ITO Bhi Y3HaJIH o Time 113 ee nacbMa JleHe. 2. OTBeTbTe Ha sonpochr.

Mikli on nimesi ja osoitteesi? Kaytko tyossa? Mika on ammattisi? Missa isasi ja aitisi ovat tyossa? Mikli on heidlin ammattinsa?

Mitka ovat isasi ja aitisi nimet?

Onko sinulla sisar tai veli? Mitka ovat heidlin nimensa? Minkaiktiinen veljesi tai sisaresi on?

Onko sinulla ystlivli? Mika hanen nimensa on? Mikli sinun harrastuksesi on?

3. YnoTpe6HTe BMeCTo Bhi)J.eJieHHoro cnosa MeCTOHMeHHe hanen HJIH heidan. flpH6aBbTe K cnenyiOmeMy 3a HHM cnosy HY)f(HhiH npH- T.SI)I(aTeJihHbiH cycpqmKc.

M a II i : Aiti pesee lapsen ktidet. - Aiti pesee htinen katensli.

Aiti pesee lapsen jalat. Pekka tuo Annan matkalaukun. Tassa ovat siskoni pojat. Tama on Pekan sisko. Tama on isan paikka. Mika on Jarvisen etunimi? Tassa on Marinan osoite. Missa ovat Mikon saappaat? Tamli on Katjan ja Mikon koti. Tlimli on Tarjan ja Marjan huone. Missa Jarvisen perhe asuu?

4. YnoTpe6J1Te BMecTo 1 JIHUa 3 mtu,o e)J.HHCTBeHHor-o <mcna.

!stun huoneessani, poytani ~iliressa. Minulla on kirjepaperia poydalla ja kyn~i kadess~ini. Minun pitaisi kirjoittaa kirje uudelle kirjeystavalleni. Katson ulos ikkunasta ja ajattelen.

Mita mina ken·on itsestani? UiheUin valokuvani. » Yksi kuva kertoo enemm~in kuin tuhat sanaa.»

Kuvasta voi nahda, etta silmlini ovat siniset, tukkani on ruskea, nenani on pitkli, suuni on aika iso.

Mutta kuvasta ei voi nahda kaikkea. Ei voi nahda, etta selkani on usein kipea, kateni palelevat helposti, a~ineni on hiljainen ja luonteeni on rauhallinen.

KAPPALE 11

YHDESTOISTA KAPPALE

"- Haluaisin esitella sinulle liitini.

-Hauska tutustua. Mina olen Leena.

~

-Voisitko lainata minulle kyntia?

-Voin. Se on laukussani. Voit ottaa sen sielta itse.

Voisitteko avata ikkunan? Avaisitteko ikkunan? Voisitko sulkea oven? Sulkisitko oven? Antaisitko minulle suolaa? Haluaisitko kahvia? Soisitko jotakin?

Lahtisitko kanssani kahville? Ha!uaisin kahvia.

Matkustaisin mielellani Pietariin.

Minun pit~iisi Hihettati siihke. Mista saisin lomakkeen?

X4	X5

KONDITIONAALI

KoH.U11U:HOHan

sulkevat	---	sulke-		sulkisivat
oppivut	---	oppi-	---	oppisivat
voivut		VOl-		voisivat
sauvat		sua-		saisivat
heraavat ---		heraa-		heraisivat
juovat	---	JUO-		joisivat
syovat	---	syb-	---	soisivat
vievat	---	VIe-		veisivat
untavat		anta-		antaisivat
kysyvat		kysy-		kysyisivat

TioKa:3aTeJib KOH~11U:110Ha11a -isi- rrp11COe~11H.HeTC.SI KOCHOBe 3 JIH-

u;a. 3a H11M CJie~yiOT 1111'-IHbie OKOHt.IaHI1.H (3 JIHl{O e)l. l.JI1CJia He 11Me- eT 11wmoro OKOHt.IaH11H).

haluaisin	haluaisimme	Jl XOTe11 6bl.	Mbi xoTeJII1 6hi.
haluaisit	haluaisitte	Tbi XOTe11 6br.	Bbi xoTeJIH 6br.
haluaisi	haluaisivat	OH xoTeJI 6br.	0Hl1 XOTeJIH 6bl.

OTp11u;aTe11hH~ ¢opMa KOH.Ili1U:110Ha11a o6paJyeTc.H 113 oTPHUaTe11hHoro rnaro11a, KOTOphiH crrp.HraeTCH, 11 OCHOBHOfO rnaroIIa, KOTOpb!H OKaHt.II1BaeTC.H Ha flOKaJaTeJib KOH)ll1l{HOHa11a -isi-: en

haluaisi, et haluaisi, han ei haluaisi, emme haluaisi, ette haluaisi, he eiviH haluaisi.

Tip11 llp11COC~I1HCHI111 llOKa:3aTC11H -isi- KOCHOBe llp011CXO~.SIT

CJie~yJOUUte 113MeHeH11H:

KOHe'!Hhle f11UCHbiC OCHOBhl -e 11 -i HCt.Ie:3aJOT; )l011fl1H rnaCHhlH COKpaw.aeTc.H;

B~mpToHrax -uo, -yo, -ie nepBhiH macHhiH Hc'-!e:3aeT.

KoH~I1U:110HaJI Bbipa)f(aeT Be)f(1111BYJO npocb6y, flO)f(e11aHI1e 111111

npe.aJio)f(eHI1e. Ha pyccK11H H:3biK oH MO)I(eT nepeBO.IlHTbCH:

a) CJ10BOCO'-!eTaHHCM AW.JfCC!/11 fil>ll11b 11JIH BC)I(JIHBbiM BOIIpOCOM:

Soisitko jotakin'?- Mo)f(eT 6wTb, noewb qero-HH6y~b? He noecTb

1111 Te6e 'IefO-HH6y~h'?

6)	ycnoBHbiM HaKnoHeHI1eM: Matkustaisin mielelliini Kaukasiaan.
-	5I oxoTHo noexaJI 611 Ha KasKaJ.

B) llOBeJII1TeJ1bHblM HaKJIOHeH11eM CO C110BaMI1 liO.JfC(JJ7YLlCI11a. 6ydn/11£'

<)ouphl: Sanoisitteko, miten voisin soittaa Moskovaan'? - CKa)f(HTe, no)f(a11ytlcTa, KaK MHe noJBOHHTh B MocKBy'? Neiti, toisitteko ruokalistan. - LJ.esywKa, npHHecHTe, no)f(anyi1cTa, MeHIO.

'"'LUKUTEKSTI I

Hei Tiina!

Kiitos kirjeesUi, jossa kerrot itsesUisi ja perheesUisi. Minakin haluaisin kertoa sinulle vHhan itsesWni ja perheesUini. Tiedat jo, etti:i nimeni on Lena ja asun Pietarissa. Opiskelen Pietarin yliopiston filologisessa tiedekunnassa. Paaaineeni on suomen kieli ja kirjallisuus. Opiskelen myos unkaria. Pidiin, erikoisesti kirjallisuudesta ja musiikista.

Isiini on tyossii. tehtaassa. Hiin on 45-vuotias. Hanen nimensa on Nikolai MihailovitS. Aitini nimi on Veera Petrovna. Han on venajiin kielen opettaja. Han opettaa venajiiii ulkomaalaisille. Aitini puhuu v~ihiin ruotsia ja saksaa. Nyt han haluaa oppia myos suomen kielta. Hiin ymmiirtiia jo vii han suomea, mutta ei osaa puhua. Suo men kieli on meidiin yhteinen harrastuksemme. Minulla on myos veli, hiinen nimensii on Juri. Veljeni on 15-vuotias. Han by viela koulua. Juri harrastaa urheilua. Kesalla han pelaa jalkapalloa ja talvella jiiakiekkoa. Mina ja veljeni harrastamme myos valokuvausta. Haluaisin tieUia myos, millainen on kotikaupunkisi ja korkeakoulu, jossa opiskelct. Toivottavasti ki1joitat minulle pian.

Lena

~

LUKUTEKSTI 2

Hei Riitta!

Tervehdys taas Uiiiltii Lappeenrannasta. Mita sinulle kuuluu? Nyt olisi kai aika suunnitella sitii meidan lomamatkaamme. Mita mielta olet, Hlhtisimmeko yhdessa sille Baltian kierrokselle? Jos sinulle sopii, sinii voisit hankkia matkaliput, koska asut Helsingissa. Matkustaisimme ensin Iaivalla Tallinnaan ja jatkaisimme sieltii matkaa bussilla. Voisimme tietysti kysya, tarjoaisiko joku matkatoimisto valmista pakettimatkaa. Mina voisin olla matkalla pari viikkoa. Entii sin~i. millainen sinun aikataulusi on?

Ajattelisit asiaa: uisimme meressii, kiivisimme museoissa,

S6

X7

nakisimme paljon uutta, soisimme hyvin, kavisimme ehb teatterissa ja lepUisimme kunnolla.

Kirjoittelethan 1 pian. Terveisin Anita

SELITYS

I. l.Jacnm,a -hanl-han MO)KCT TaK)Ke npH,naTh sonpocy HJIH npocb6e OTTeHoK BC)KJIHBOCTH. fnaron kirjoitella o6paJoBaH oT marana kirjoittaa c noMOilthlO cycl)(}mKca ,.ele-, npH,naiOmero marony ·.ma'-IeHHe MHoroKpaTHOCTH .netlcTBHH. O.nHaKo s .naHHOM crry'-Iae c!)apMa rnarona ynoTpe6JieHa AJ15l o6o:maYCHH51 6llHJKHX OTHOWCHHH MC)KAY

11HWYIUHMH.

~

DIALOGEJA

-Olisiko johtaja Nieminen tavattavissa'?

-Valitettavasti h~ln ei ole paikalla. Voisitteko soittaa v~ihan ajan kuluttua uudelleen?

~

Matti: Olisiko tei!Hi kolmen hengen poyta? Tarjoilija: On kylla. Tanne, olkaa hyva. Syotteko'? Matti: Juu, katsoisimme ruokalistaa.

Tarjoilija: Ottaisitteko alkuun jotakin juotavaa1? Matti: Mina otan vetta.

Pekka: Mina ottaisin olutta. Heikki: Yetta vain, kiitos.

Matti: Min~i tilaisin jo. Tiedan jo mita haluan. EnUi te? Pekka: Joo, luulen, etta otan pyttipannun.

Heikki: Mina otan Janssonin kiusauksen. Matti: Minulle paistetut silakat. Tarjoilija: Kiitos.

~

-Ottaisitko kahvia?

-Ottaisin mieluummin teeUi, jos sinulla on.

~

-Soittaisitko minulle illalla?

-Joo, mihin aikaan?

-Luulisin, eWl olen kotona jo kuudelta.

~

-Saisinko esitei!U: tamii on tytUireni Jaanan poika.

-Tyttaresi poika? Onko tyWirellasi jo noin iso poika?

~

-Missa ryhmnnjohtaja on? Minun Ui.ytyy puhua hanen kanssaan2• ,

-Han keskustelee tuolla oppaan kanssa.

~

-Luuletko, etUi Anu Hihtisi meid~in kanssamme teatteriin?

-Olen varma, etta han lahtee mielellaan).

~

-Mita mielta Te olette insinoori Rantasen hankkeesta?

-Tarkoitatteko sita uutta rakennussuunnitelmaa? Mielestani se on

hyvin mielenkiintoinen. Hanen ehdotustaan kannattaa harkita.

~

-Haluaisitko kupin kahvia?

-Kiitos, mielellani.

SELITYKSIA

!. Crroso jotakin 'YTO-HH6y,nh, KTo-mi6y,nh' HBJlHeTCH napTHTHBOM Heonpe_neJleHHOfO MCCTOHMCHHSI jokin. CllOBO juotavaa - npHYaC- THC oT rnarona juoda 'mnh'. 0Ho ynoTpe6mieTCH B JHaYeHHH cyme- CTBHTCJibHoro juoma 'nHTbe'.

2. Kor.na nocnenor crre.nyeT Ja JlHYHhiM MeCTOHMeHHeM, K HeMy npH- coe.nHHHCTCH npHTH)KaTenhHhiH cycpqmKc (minun kanssani, hanen kanssaan, cp.: Liisan kanssa, Hat-rin kanssa).

XX

H9

3. Cnoso mieleiHini, mielelHisi, mieleiHHin 'c YJlOBOIIhCTBHeM' scerna ynoTpe6JI~CTC51 C npHnDKaTCJlhHhiM cycpqmKCOM.

HARJOITUKSIA

J. PaCCKCDKHTC (no TCKCTy) 0 JleHe H ee CCMhC.

2.CocTaBbTe paccKa3 o ce6e H csoe!1 ceMbe.

3.PaccKa)I(HTe, KaK Bhr HaMepeHhi nposecTH cso!1 oTnycK HIIH KaHH-

KYIIhi.

4. PaccKa)I(HTe o ceMeHHOH HIIH rpynnoso!1 ¢oTorpa¢HH no naHHO- MY o6pa3uy.

-Tunnetko taman valokuvan ihmiset?

-Tuossa keskeiW. ovat isasi ja Hitisi, heidfH min~i. tunnen, ja heidfin edessaan olet sina.

-Aitini vieressa istuvat veljeni ja h~inen vaimonsa. Heidan takanaan seisovat serkkuni Kaisa ja hanen miehensa Tuomas.

-Enta kuka on tuo nuori nainen isasi vieressa?

-Hanen vieressaan on hanen siskonsa, Ilona-tati, ja tatini takana on hanen miehensa, Timo-eno.

5.Cnenai1Te no o6pa:my.

M a IIi I: Voitko soittaa minulle huomenna?- Soittaisitko minulle huomenna'?

Voitko k~i~inUUi taman tekstin?

Voitko nayttaa minulle tuota kirjaa?

Voitko panna ilmoituksen oveen?

Voitko ostaa meille liput?

Voitko heraWUi minut aamulla?

Voitko odottaa viela vahan?

Voitko auttaa minua vahiin?

M a II i 2: (Tulia) tan~Wn luokseni?- Tulisitko tanaan luokseni?

(Saattaa) minut junaan? (Lukea) meille runosi? (Laulaa) meille jotakin? (Kattaa) poydan? (Kutsua) nyt vieraat poyHUin? (Kaataa) minulle kupin kahvia? (Kirjoittaa) esimerkit taululle?

M a I I i 3: Avata ikkuna.- Avaisitko ikkunan?- Avaan heti.

UiheWUi sahke. Sytyttaa valo. Sulkea radio. Tuoda ruokalista. Korjata virhe. Hakea sanomalehti.

KAPPALE 12

KAHDESTOISTA KAPPALE

"- Uihdetteko uimaan? - Uihden.

\)

- Mihin sina menet syom~ian?

- Mina byn aina Kulmabaarissa.

\)

-Ui.hdetko syomaan'?

-En p~Uise lahtemaiin ihan viela. Voitko odottaa minua?

-Envoi jaada odottamaan, koska Anneli odottaa minua baarissa.

Ill INFINITIIVI

III HmjmHHTHB

Anneli menee baariin syomiian.

Matti lahtee Pietariin opiskelemaan.

Tulisitko illalla meille katsomaan lomakuvaani?

Voitko tulia tapaamaan minua tanaan'?

Lapsi oppii helposti puhumaan vierasta kielta. Satutko tieU1maan Annelin osoitteen?

Joudun Hihtemaan tyomatkalle.

Jaatteko odottamaan vai tuletteko hakemaan Wikkeet myohemmin?

\)

Lea kay tiistaisin uimahallissa. Han kay uimassa kerran viikossa. Tanaan han menee taas uimaan.

l)Q	l)l

¢>

Pekka istuu usein kirjastossa. Tanaankin han on siella lukemassa. Han Hihti lukemaan uutta romaania.

¢>

Tanja opiskelee kielikerhossa. Han haluaa oppia ymmartamaan ja puhumaan suomea. H~in by usein harjoittelemassa kielistudiossa.

¢>

Talvella kayn usein hiihUimassa. Kun tulen hiihtamasta, olen nun vasynyt, eWi menen heti nukkumaan.

¢>

Etko voisi kielUUi lasta menemasUi ulos n~iin myohaan?

3. persoona		vartalo		III infinitiivi
nukkuvat	-	nukku-		nukkumaan (illatiivi)
				nukkumassa (inessiivi)
uivat	-	u1-		nukkumasta (elatiivi)
				uimaan
				UJmassa
opiskelevat -		opiskele-	-	uimasta
				opiskelemaan
				opiskelemassa
tapaavat	-	tapaa-		opiskelemasta
				tapaamaan
				tapaamassa
hairitseviH	-	hairitse-	-	tapaamasta
				hairitsemaan
				hai ri tsemassa
				hai ri tsemasta

0KoH'-IaHHH III HHcpumnHsa (maan/maiin, massa/massa,

rnasta/masta) npHCOC.LI.HWIIOTC51 KOCHOBC 3 JIMUa.

C rJiaroJiaMH .ll.BH)I(eHH51 Hap~.LI.Y CO CJIOBaMH, o603HaLJ:alOlll11MH

MCCTO, MO)!<HO ynoTpe6JI~Tb TaK)I(C rnarOJibi. B TaKHX ciiy'-laHX BMC-

92

CTO o6hi'-IHoro HmlmHHTHBa (haluan puhua 'xoyy rosopHTb') ynoT-

pe6JUIIOTC51 qJOpMbl Jll HHCpHHHTHBa, KOTOpble OTBC'-IaiOT Ha BOnpo-

Chl mihin 'Ky.LI.a', missa 'me' HIIH mista 'oTKy.LI.a'.

Mihin'!	M~~	MisHi?
maan/maan	ma~~ma~a	masta/masta
syomaan	~oma~a	syomasta

Han menee ravintolaan syomaan.

Han kay syomassn. pitseriassa.

H~in tulee syomasta kahden jkilkeen.

c:DopMbi III 11HcpHHHTHBa ynoTpe6JUIIOTCH TaK)I(e co MHOrHMH rnaronaMH, He o6o:maYaiOWHMH .LI.BH)I(CHHe HJIH HanpasneHHe. B TaKHX CJiy'-la51X pe'-Jb 11.ll.CT 0 rnarOJibHOM ynpaBJieHHH.

maan/maan			massa/massa	}	+ massa/massii
tulia			oila
menn~i			kayda		III inf. inessiivi
lahtea
jkiada
joutua
paasta	+ maan/maan		masta/masta
oppm
	III	inf. illatiivi	tulia	)
opetella
			palata		+ masta/masta
ruveta
			lakata
opettaa					III inf. elatiivi
			kieltaa
pyytaa

varoa

neuvoa saada panna

Ecmi III HHqJHHHTHB npHcoe;mHHeTcH Kco'-!eTaHHIO rnarona olla H npHJiaraTCJlhHOfO, TO OH BbiCTynaeT B cpopMe HJIJiaTHBa.

Han on hyvH uimaan.	OH xopowo nmmaeT.
H~in on hidas lukemaan.	OH Me.LI.IIeHHO '-IHTaeT.
Han on nopea laskemaan.	OH 6hicTpo CYHTaeT.
Han on ahkera tekemaan tyoUi.	OH npHJIC)I(HO pa6oTaeT.
Han on laiska kirjoittamaan.	OH neHHTCH nMcaTh.
Han on aina valmis auttamaan.	OH scer.LI.a roTOB noMO'Ih.

9J

	06paTHTC BHHM3HHC:
	alkaa + I infinitiivi		ruveta + Ill infinitiivi
	Alan lukea kirjaa.		Rupean lukemaan kirjaa.
	Pian alkaa sataa.		Pian rupeaa satamaan.
	~
	LUKUTEKSTI
	Pekka Stepanov on kotoisin karjalaisesta ky!Usta. Nyt h~in opiskelee
	Petroskoin yliopistossa suomen kielen ja kirjallisuuden osastolla.
	Pekka asuu opiskelija-asuntolassa ystavans~i Nikitan kanssa. Tassa
	on kuvaus heidan tavallisesta tyopaivastii~in.
no	Nikita	usee aamulla aikaisin ja Hihtee lenkille, mutt a Pekka j~Hi.
	vieHi nukkumaan. Han nousee puoli kahdeksan ja panee kahvin
	kiehumaan. Kun Nikita palaa juoksemasta, pojat istuvat syom~Uin.
	Aamiaisen jalkeen hesuureenmenevat yliopiston			luentosaliin kuun-
	telemaan luentoa Kaleva!asta.
	Luennon jalkeen heilla on filosofian seminaari, jossa molemmat
	joutuvat esiintymaan. Sitten on suomen kielen harjoitustunti kieli-
	studiossa, jossa he opettelevat aanutmaan suomea.
	Oppitunnit p~i~ittyv~it kello kaksi. Nyt pojat menev~it ruokalaan
	syomaan.
	Iltapaivallii Pekka menee kirjastoon lukemaan. Han kay tavalli-
	sesti lukemassa lukusalissa; siel!a on hiljaista eika kukaan hairitse.
	Pekka joutuu ensi viikolla pitamaan esitelman tieteellisessa seurassa.
	Nyt han menee ker~Uimaan aineistoa esitelmaansa varten.
	Nikitalla on r~istitentti Hinsimaisesta kirjallisuudesta. Han joutuu
	lukemaan paljon kaunokirjallisuutta, mutta h~in lukee tavallisesti
	illalla. Nyt	han menee urheilusaliin pelaamaan lentopalloa. Joskus
			han kay pelaamassa myos ten-
			nistii.
			Illalla Pekka tapaa tyttO-
			ystavansii. ja he menevat suoma-
			laiseen	teatteriin		katsomaan
			uutta naytelmaa. Lauantaisin he
			kayvat	usein	tanssimassa.		Nyt
			heilHi.	ei kuitenkaan		ole	aikaa
			biyda tanssimassa, koska yli-
			opistossa on pian tenttikausi ja
			heidan	taytyy	suorittaa monta
			tenttia.

g DIALOGEJA

-Hei, Kaisa, Hihdetko pyorailemaan?

-Uihden, jos lakkaa satamasta.

-Jos sataa kauan, voisimme menna katsomaan uutta taidenayttelya.

~

-Mihin sina olet menossa?

-Kayn vain ostamassa olutta.

-Ala ole kauan, rupeamme pian syomaan.

~

-Rantasella.

-Iltaa, onkohan Katja tavattavissa?

-Ei ole nyt.

-Voitteko pyytaa hanta soittamaan Timolle?

-Han tulee kotiin hyvin myohiHi.n, mutta pyydan hanta soittamaan huomenna.

- Kiitos. Kuu!emiin.

~

- Katja. Tulisitko auttamaan min.ua? Rupean valmistamaan paivallista. Sina voisit tulia kuorirri.aan perunat ja leipomaan

mustikkapiirakan.

- Mina en osaa leipoa mustikkapiirakkaa, mutta nythan opin tekemaan senkin, jos sina neuvot minua. Panen vain ensin jonkin levyn soimaan.

~

-Missa te aiotte viettaa kesalomanne?

-Matkustamme Mustanmeren rannal!e. Otamme lapset mukaan

ja opetamme heidHt uimaan.

~

-Uihdcmmeko jalan vai jaammeko odottamaan bussia?

-Olen Jaiska kavelemHan. On parempi odottaa bussia.

95

94

0

-Paivaa, taalla puhuu Veikko Veijalainen. Ovatko laboratoriokokeen tulokset valmiit?

-Kylla ovat. Ne ovat juuri tassa poydallani. Minun taytyy nyt kylla kieltaa Teita syomasUi sokeria ja rasvaista ruokaa. Olisi hyva

myos lakata tupakoimasta. Sen sijaan neuvon TeiUi ulkoilemaan paljon.

HARJOITUKSIA

I. npo.uomKHTe paCCKa3, HCI10Jlb3YHTe MaTepHaJI TCKCTa.

Nikita kertoo itsestaan ja ystavasUian: ))Olen opiskelija. Asun asun-

tolassa ystavani Pekan kanssa. Harrastan urheilua. Nousen tavallisesti aamulla aikaisin ja li:ihden lenkille...))

2.CocTaBbTe ;manor Me)((.uy cry.neHTOM 11 KoppecnoH)leHTOM ra3e- Tbi HJIH pa.uao, KOTOpb!H 6epeT HHTepBblO y CTy.neHTa. J1CITOJlb3YHTe MaTepHan TeKcTa. Pa3blrpat!Te .UHanor.

3.PaccKa)((HTe o CBOeM pa6o4eM HJIH BbiXO.UHOM .UHe, Hcnonh3YH rnaronbi B¢opMe III HH<}JHHHTHBa.

4.nocTaBbTe rnarOJibi, .uaHHble B CK06Kax, B¢opMy III HH<}JHHHTHBa.

Pekkaja Mikko kayvat usein (luistella), tanaan he menevat taas (luistella). Antti kay naytelmakerhossa, han joutuu usein (esiintya). Nikita on valmis (suorittaa) tenttinsa. Han joutuu (kirjoittaa) monta ainekirjoitusta ennen kuin paasee (suorittaa) tenttia. Opiskelijat kayvat usein (harjoitella) kielistudiossa. Tiina opettelee (puhua) venajaa. Anita on valmis (viettii.a) lomansa SotSissa. Milloin me lahdemme (tavata) Anjaa? - Olen valmis (lahtea) milloin tahansa (Kor.na yro,nHo). Laakari kieltaa potilasta (tupakoida) ja neuvoo banta (kavella) paljon ulkona. Potilas varoo (syodi:i) liian rasvaista ruokaa. Katja on ahkera (kayda) teatterissa. He ovat valmiit (auttaa) toinen toistaan (.upyr

.npyry). Kun lakkaa (sataa), lahdemme (ulkoilla).

5. .[{ononmne npe.uno)!(eHHH no.nxo.usm.{HM no CMbiCJIY rnaronoM B ¢opMe III HHqmHHTHBa.

1) KHvitko eilen ... uuden filmin? -		En. Menen ... sen huomenna.
2) Miksi menet ... n~iin aikaisin? -		Joudun ... huomenna aikaisin.
Panen heratyskellon ...	kuudelta. 3)	Lihdetko ensi sunnuntaina ... ?
- Minulla on nyt paljon tyoUi., en jouda ....			4) Haluatko oppia ...
suomea? - Haluan oppia ... seka ....		5) Anja jai pysakille ... bussia.
6) Nikita kay kerran viikossa urheilusalissa ...			lentopalloa.

6. C.uenaiiTe no o6p<:uuy.

M a IIi: Aiti pyyUiH Katjaa olemaan Uina~in kotona. Mita h~in sanoo Katjalle? -- Han sanoo: »Katja, olisitko tan~i~in kotona?»

Tiina pyyUia Marinaa Jahettamaan h~inelle valokuvansa. Mita han sanoo Marinalle? Aiti pyyUUi Veeraa auttamaan hanUi vahan. Mita h~in sanoo Veeralle? Timo pyyUUi Anitaa lahtemi:ian hi:inen kanssaan kavelylle. Mita h~in sanoo Anitalle? Opettaja pyytaa Karia kirjoittamaan lauseet taululle. MiUi han sanoo Karille? Turistit pyytaviit opasta kertomaan heille t~isUi n~iyttelysta. Mita he sanovat oppaalle?

7. Cnt.:JiaHTe no o6pa3uy.
M a IIi: Ensi vuonna alan opiskella suomea. -			Ensi vuonna
rupean opiskelemaan suomea.
Ensi vuonna alan byda naytelmakerhossa. I -			alan harjoitella kieli-
studiossa./ -	alan harrastaa urheilua. I - alan kaydi:i			lenkilla./ -
alan pelata	tennisUi./ - alan uida	avannossa./ -		alan nousta
aikaisin./- alan laulaa kuorossa./ -		alan soittaa kitaraa./
	KAPPALE	13
g	KOLMASTOISTA KAPPALE

-Missa sinii olit eilen?

-Kavin konsertissa.

0

-Katsoitko eilen illalla televisiosta suomalaisen elokuvan?

-Katsoin.

-Piditko siit~i?

-KylHi. pidin. Se oli ihan hyva.

96	97
4 , .. ,. 1443

IMPERFEKTI

HMnepcpeKT

Huomenta! Nukuitko hyvin? Anteeksi, mita Te sanoitte? Kysyin, miUi kello on.

Joko maksoit puhelinlaskun? Ostin eilen uuden puvun. Piditko eilisesUt elokuvasta?

Luin taman kirjan jo viime viikolla.

Han aloitti opinnot yliopistossa vasta viime syksyna. Saitko Utnaan kirjeen isalta?

Mita soit ja joit aamulla?

Kavelitko tyohon vai tulitko bussilla? Mihin Anneli meni?

Nousin aikaisin.

Tapasimme insinoori Niemisen autonayttelyssa. Lapsi rupesi itkemaan.

Puhelin hairitsi minua koko illan.

Preesensvartalo +	+ Persoonapiilite
kerro	n
kerro	t
kerto
kerro	mme
kerro	tte
kerto	vat

Verbityyppi 1
o+i- oi	Preesens	lmperfekti
	sanon	sanoin
u +i- ui	puhun	puhuin
y + i- yi	kysyn	kysyin
Verbityypit 1, 3, 5
a+i-i	otan	otin
a+ i- i	pi dan	pidin
e + i- i	men en	men in
i +i-i	etsin	etsin

lJX

Verbityyppi 2
VV + i- Vi		saan	sain
uo	+ i- oi	JUOI1	join
yo	+ i- oi	syon	soin
ie	+ i- ei	v1en	vein
Verbityyppi 4
a/a+ si- si		haluan	halusin
		osaan	osasin
		her~Utn	hera sin

B ¢11HCKOM HJhiKe HMeeTcH 3 cj:JOpMhi npowe.uwero speMem~: HM- nepq>eKT, nepcpeKT H nnycKBaMnepcpeKT.

HMnepcpeKT ynoTpe6JIHeTCH TOr,Ua, KOr,Ua ,UeHCTBHe OTHOCHTCH K onpe}leJieHHOMY MOMeHTY B npoWJIOM.

Aleksis Kivi syntyi vuonna 1834 ja kuoli vuonna 1872. Han kirjoitti yhden romaanin ja monta runoa ja naytelmaa.

noKaJaTeJieM HMnepcpeKTa HBJIHeTC51 i, OH npHCOe,UHHSleTCSl KOC-

JIOBe npe3eHca (uacroHmero speMeHH). Ecmt oCHoBa npe3eHca oKawumaeTcH Ha -a/-a, -e, -i, To 3TOT rnacHhiH HClJeJaer nepe.u no- Ka"JareneM HMnepcpeKTa:

odotan -	odotin	paastan -	paastin	kuljen -	kuljin
soitan -	soitin	esitan -	esitin	pesen -	pesm
pyyhin -	pyyhin	karsin -	karsin

Ecmt OCHOBa fJIClfOJia OKClHt!I1BaeTC51 Ha ,UOJlrHH fJiaCHbiH, TO nepeJl noKa3areneM HMnepcpeKra -i, 3TOT rnacHbiH yKopaYHBaerc51: saan- sain, myyn- myin, teen- tein.

EcJIH OCHOBa rnaroJia OKaH'-IHBaeTCH Ha ,UHCpTOHf -UO, -yo, -ie, TO npH npH6aBJieHJ-IH -i 3TH ,UHcpTOHrH MeH51lOTCH Ha -oi, -oi, -ei (uo + i = oi, yo+ i = Oi, ie + i = ei): tuon- toin, lyon- loin, vien- vein.

McKmoqeuue: kayda - kayn -		kavin.
B rnaronax 4 THna KOHelJHhiH rnacHbiH ocHOBhi -a/-a HCYeJaer a
nepeJl noKaJareneM HMnepq>eKTa		no51BJI51eTC51		-s: osaan - osasin,
pelaan - pelasin,	tapaan - tapasin;		kerH~tn -	kerasin, lepiian --
lepasin, tarjoan -	tarjosin, siivoan -		siivosin

B HMnep¢eKTe 3 JIHUa e.UHHCTBeHHoro YHCna Her JIJ1liHoro OKOII- lJHHH51, a <\JopMa OKaHYHBaCTCSl Ha 110Ka3aTeJib HMnep<peKTa i: toi,

vei, halusi, siivosi, auttoi, kulki, odotti.

l)l)

Oopanne BIUIManuc: TaKHe rnaronhi KaK tietHii, tuntea, ymmiirtaa, lentilH, kHanwa, loytil~i, pyytiiii cnpRraioTc5! B HMnep<jJe-

KTe TaK: tiesin, tunsin, ymmiirsin, lensin, kiiiinsin, lbysin, pyysin.

06panne BHHMaune: ecJIH BJJ.B.YCJIQ)KHOH OCHOBe CJIOBa H B nep- BOM, 11 BO BTOpOM CJ10re CCTb IJlaCHhiii -a, TO nepe)J. 110Ka3aTCJICM

HMnepqJeKTa -a nepcxown B -o: laulan - lauloin, autan - autoin, maksan - maksoin.

~

LUKUTEKSTJ l

TARINA HOLMOLAISISTA

Olipa kerran Holmolii-niminen kyla, jossa asuivat holmolaiset. Heidan tyhmyydestHan on olemassa manta tarinaa. Tass~i yksi.

Kerran holmoHiiset paattiviit rakentaa talon. He tekivi:it ah-

kerasti tyotH. Pian talo oli valmis, mutta se oli aivan pimeii, koska talossa ei ollut yhtiiiin ikkunaa. HolmoHiiset miettiv~it kauan, miten

he saisivat valoa sisiian. Lopulta eriis heista ehdotti: »Jospa

toisimme valoa sisiiiin siiki!Hi.» Toinen lisiisi: >>Samalla siikilW voisimme viedii pimeyttii ulos.>>

@- ~

/

/

-....

'

100

Holmolaiset ihastuivat tiillaisesta keksinnosUi. Koko viikon he kantoivat valoa sisiUin ja pimeytUi ulos, mutta tupa oli yhUi pimcii kuin ennenkin. HolmoHiiset miettiviit, mita he nyt keksisiviit. Kerran he nakivat, etUi viisas Matti kulki kylan ohi. He kysyiviit Matilta neuvoa. Matti otti kirveen ja hakkasi seinlUin ikkunan. Kun holmoHiiset huomasivat, miten valoisaksi tupa tuli, he ihastuivat niin, etta hakkasivat pois koko seinan, sitten toiscn, mutta kun he alkoivat hakata kolmatta seinaa, koko talo hajosi.

Q

LUKUTEKSTI 2

RUNOILIJA EINO LEI NON ELAMAKERTA

6.7.187H (kuudes heinakuuta tuhatkahdeksansataaseitsemiinkymmenUikahdeksan) syntyi maanmittari Antti Lonnbohmin ja hanen vaimonsa Anna Lonnbohmin perheen nuorin lapsi, Armas Einar. Myohemmin h~in kaytti runoilijanimeii Eino Leino.

Eino vietti lapsuutensa kotona Paltamossa, Kainuussa 1• Han oppi jo varhain lukemaan ja kirjoi~tamaan. Kouluun h~in meni vuonna U:i~7. Han kavi koulua Kaja~nissa, Oulussa ja Hiimccnlinnassa. Hanestii tuli ylioppilas1 vuonn,a 1895. Hiin aloitti opiskelun Helsingin yliopiston historiallis-kielifieteellisessii tiedekunnassa ja opiskeli siell~i pari vuotta.

Pieni	Eino	kirjoitti ensimmriisen	runonsa	joulukuussa	l S~7.
Kesalla	I~90	isoveli Kasimir Leino -	hiinkin	runoilija -	opetti

Einolle runotekniikkaa. Syksy!Hi ilmestyi Einon ensimmainen painettu runo sanomalehdessi:i. Hanen ensimmainen runokokoelmansa Maaliskuun lauluja ilmestyi vuonna 1896. Eino Leino kirjoitti ly- riikkaa koko clamansa ajan, mutta lyyrinen runous on vain osa hiinen laajasta tuotannostaan. Koko ajan hiin kirjoitti myos muuta: monta naytelmiiii, romaania, noveIlia, esseeut ja pakinaa. Han ka~insi mm. Runebergin tuotantoa ja rrionta maailmankirjallisuuden klassikkoa. Hiin oli myos etevii kirjallisuusja teatterikriitikko ja sanomalehtimies. HHn oli aikansa johtava kulttuurihahmo Suomessa.

Leino matkusti laajalti seka Suomessa cttii ulkomailla; han kavi mm. Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Saksassa ja ltaliassa.

Leino sairasti eHim~ins~\ lopulla monta vuotta, mutta jatkoi kirjoittamista loppuun asti. Eino Leino kuoli l0.1.1926 (kymmenes tammikuuta tuhatyhdeksansataakaksikymmenUikuusi) Tuusulassa, Helsingin liihellii.

101