opi puhumaan suomea

SELITYKSIA

1.Kaiiuyy - o6nacTh Bceaepo-BOCTOtJHOH <l>HHJI.SlH.L{HH.

2.Hanesta tuli ylioppilas =han paasi ylioppilaaksi, suoritti ylioppilastutkinnon. 0H CTaJI CTY.L{CHTOM, T.e. OH C.L{aJI 3K3aMCHhl B cpe.L{-

HCM y<re6HOM 3aBC.llCHrll1. fnaroJI tuJla B COl!CTalUfH C 3JiaTHBOM

ynoTpe6n~eTc.R .nn~ Bbipa)!(eHH.R nepexo.na a .npyroe KatiecTBo. Hanp.: H~inesUi tuli insinoori. 'OH CTaJI HmKeHepoM'. Mik~i sinusta tuJee isona'? 'KeM Tbi XO'ICWh CT<iTh, KOr,lla BhipaCTCWh?'

g

DIALOGEJA

-Missa te kavitte?

-Ostoksilla.

-Mitii ostitte?

-Uuden kameran.

¢>

-Pekka pyysi minulta rahaa. Lainasin hanelle satasen.

-Mihin han tarvitsi rahaa?

-HHnen piti maksaa puhelinlasku.

<>

-Miss~i alit lomalla'?

-Kavin Ruotsissa.

-Menitko laivalla vai lentokoneella?

-Lensin Tukholmaan. Olin siella pari paivaa ja matkustin sitten

junalla Vasten1siin.

-Missii se on?

-Se on Tukholmasta hi.ntecn, ei kovin kaukana Tukholmasta. Tulin sieltii sitten taas Tukholmaan junalla ja lensin Hclsinkiin.

<>

-Missa sinH olit eilen?

-Olin tentissU. Minulla oli Suomen historian tentti.

-Vai niin. No, miten se meni?

-Aika hyvi11. Osasin vastata melkein jokaiseen kysymykseen.

-Sehan hyvH. MiW opettaja kysyi?

-No, esimerkiksi: »K1ivivntko viikingit Suomen rannikolla? Mil!oin ja miten kristinusko tuli Suomeen? Mil!oin Suomesta tuli Ruotsin maakunta'? Kuinka kuningas Kustaa Vaasa uudisti val-

takuntaa? Kuka jarjesti Suomen postilaitoksen?» Tcnttiin taytyi 1ukea ajasta, joka a\koi 1000-luvulla ja p~UUtyi 1600-\uvulla.

Kuukauden kuluttua on tentti autonomian ajasta ja sitten itsenaisyyden ajasta.

-Sinulla on pa1jon 1ukemista. Hyvaa jatkoa!

-Kiitos.

~

-Sain venaj1inkielisen kirjeen Pietarista.

- Ymmarsitko sen?

i

-En ihan kokonaan, mutta Leena kaansi sen suomeksi.

~

-MiU\ minun taytyisi tehda? Loysin taman setelin kadulta.

-Noin iso raha taytyy vieda poliisin loytotavaratoimistoon. Jos

kukaan ei kysy sita sie\Hi, saat sen myohemmin itsellesi.

<>

-Teidan koiranne soi pihalla minun kanani.

-Kiitos, eWi sanoitte. Koirani ei saa Uin~Uin muuta ruokaa.

JARJESTYSLUVUT 1. - 10. nop51JlKOBhiC l!HCJIHTClihHhiC OT 1 ,llO 10

	l. ensimmainen	6.	kuudes
		7.	seitsemas
	2. toinen
		8.	kahdeksas
	3. kohnas
		9.	yhdeksas
	4. neljas

5. viides	10. kymmenes

HARJOITUKSIA

l. DocTaBhTC marOJihi B qJOpMy HMnepcpeKTa.

a) HolmoUiiset (rakentaa) talon. He (tehda) tyoUi aamusta iltaan. He (kantaa) valoa sis~U-i.n sakilla ja samalla saki\Hi. (vieda) pimeytUi ulos. Kerran he (huomata) Matin, jbka (katsella) uutta taloa. He (pyyUHi) Mattia auttamaan heitiL Matti (tehda) seiniUin ikkunan.

HolmoHiiset (ihastua).	:
b) Kun Mikko (tulia) koulusta, han (syoda) paivallisen ja
Uuoda) kahvin. Sitten	han (tiskata) ja (siivota) keittion.	P~iiv~illisen

jnlkcen Mikko (lukea) Hiksyt ja (Hihtea) ulos.

103

102

c) Rouva Karlsson (harrastaa) valokuvausta. Kerran han (kadottaa) kameransa, mutta sitten (loyUUi) sen.

2. 0p04l1Tal:fTe TCKCTbl, ynoTpe6HB rJiafOJlbi B cpopMe HMnepqJeKTa.

a) Anita ja Riitta suunnittelevat kesalomaa. He haluavat Uihtea Mustallemerelle. He paiitUiv~it matkustaa lentokoneella. Anita hank- kii matkaliput. Lentomatka kesti:Hi vain muutaman tunnin. TytOt ovat SotSissa kaksi viikkoa, kayvHt uimassa, ottavat aurinkoa ja lepaavat hyvin. Iltaisin he kavelevat rannalla ja hengittavat raitista meri-ilmaa.

b) Tiina haluaa olla kirjeenyaihdossa Lenan kanssa. H~in kirjoittaa Lenalle kirjeen, jossa kertoo itsesUUin ja perheesUian. H~in pyyUUi Lenaa vastaamaan pian. Lena vastaa Tiinan kirjeeseen. Han kiittaa Tiinaa kirjeesUi ja lupaa kirjoittaa usein.

3. 0TBCTbTC Ha BOnpOChi, ynoTpe6mHI DiafOJlbl B IIM11epcpeKTe. J1c- 110J1b3YHTe MaTepHallhi .IIHanoroB.

a)Missa te olitte IOJnalla? Milia kulkuneuvolla matkustitte?

b)MiHi opettaja kysyi opiskelijalta Suomen historian tentissa ja mita opiskelija vastasi naihin kysymyksiin? Mita te itse voitte kertoa Suomen autonomian sebi Suomen itsenaisyyden ajasta?

KAPPALE14

NELJASTOISTA KAPPALE

"- Missa te olitte viime sunnuntaina? Soitin teille, mutta kukaan ei vastannut.

- Olimme kyHiss~i. Palasimme myohaan illalla. Emme paasseet ajoissa kotiin, kun rupesi satamaan.

<>

-Miksi et tullut eilen kokoukseen?

-En pHiissyt !Hhtemaan, koska lapsi oli sairas.

<>

-Miksi ette soittaneet meille eilen?

-Emme voineet soittaa. Puhelin oli rikki.

KIELTEINEN IMPERFEKTI

0TpHUaTemHa51 cpopMa HMnepcpeKTa

Elokuva oli huono. En piUinyt UisW elokuvasta. Miksi te olitte hiljaa? Miksi ette sanoneet mitaan?

Yritin saada liput konserttiin, mutta en saanut.

K~ivimme Kansallismuseossa, mutta emme k~iyneet Kaupungin-

museossa.

Menin tapaamaan hanUi, mutta han ei ollut kotona. Naapurin pojat pyrkiv~it yliopistoon, mutta eivUt paasseet.

Kavin lehtorin vastaanotolla, mutta en tavannut h~inta.

Pyysin heiHi lahtem~Uin kesamokillemme, mutta he eivat halun-

neet lahtea.

H~in otti sadetakin, mutta ei tarvinnut siUL

MeilHi oli eilen kutsut; toivottavasti emme hairinneet teiUi.

06pa30BUHHe OTpHu<HellbHOH clJOpMbl HMnepclJeKTa:

	lnfinitiivin vartalo	+	(n)nut/(n)nyt
			(n)neet
	Verbityyppi I	sa no-		en sanonut
	sanoa
				emme sanoneet
	kysya	kysy-		en kysynyt
				emme kysyneet
	kirjoittaa	kirjoitta-		en kirjoittanut
				emme kirjoittaneet
	Verbityyppi 2			en juonut
	juoda	JUO-
				emme juoneet
	syoda	syo-		en syonyt
				emme syoneet

Verbityyppi 3 (lut/lyt, leet; rut/ryt, reet; sut/syt, seet; nut/nyt, neet)

	olla	-	ol-	en ollut
		-		emme olleet
	surra		sur-	en surrut
				emme surreet
	nousta		nous-	en noussut
				emme nousseet
	mennii		men-	en mennyt
				emme menneet

105

104

Verbityyppi 4 (nnut/nnyt, nnect)

haluta	-	halu-	en halunnut
			emme halunncet
her~iW		hera-	en herannyt
			emme her~inneet
Verbityyppi 5 (nnut/nnyt, nneet)			en tarvinnut
tarvita	-	tarvi-
			emme tarvinneet
hUiritii		h~iiri-	en hairinnyt
			emme hairinneet

06paTHTe BIUIM3HHe: tieUUi '3HaTh'

en tiennyt	-	emme tienneet
et tiennyt	-	ette tienneet
ei tiennyt	-	eivat tienneet

0TpHUaTeJ1bHaH (I)OpMa HMnep(l)eKTU o6pa3yeTCH H3 OTpHUUHHH ei, KOTopoe cnpHraeTC5! no JlHUaM H LIHCJlaM, H npwmcrmi Ha -nut/-

nyt, BO MHO)f(eCTBeHHOM LJHCJ1e -neet.

0KOHLJaHHC npWiaCTH5! (-nut/-nyt, -neet) npHCOC.lJ,HH51CTC51 K OC-

HOBe HHqmHHTHBa (en lukenut, en juonut, en mennyt). Ecm1 ocHoBa

HHCl)HHHTHBU OKaHLJHBaeTC51 Ha COfJlaCHbiH I, r HJlH S, TO B OKOHYa- HHH npWiaCTH5! n yno.no6m!CTC5! KOHC'IHOMY COfJlaCHOMY OCHOBhl (accHMH11HpyeTcH) (en ollut, en surrut, en juossut). B rmtro11ax 4 11 5

THna KOHe'!HbiH COfllaCHblH OCHOBbl t aCCHMH11HpyeTC51 Cf!OCJle.lJ,yiO-

ll.lHM n, o6pa3y51 y.nnoeHHbiH nn (en tavannut, en hairinnyt).

~

LUKUTEKSTI

Her~ityskello ei soinut. En her~innyt ajoissa. Pukeuduin kiireesti. En juonut kahvia, en syonyt miUHin, en lukenut lehtea, en ajanut partaa. Juoksin bussipysHkille, mutta en ehtinyt bussiin. Yritin saada taksin, mutta en saanut heti. Kun saavuin tyopaikalle, kukaan ei uskonut, eWi kello ei soinut. En ymmartanyt, miksi he nauroivat minulle.

Minun piti vastata eraHseen kirjeeseen, mutta kirje ei ollut poydii!Hlni, enka muistanut, mihin panin sen eilen. Yritin soittaa kirjeen laheWijHI!e, mutta han ei vastannut.

IltapaivHIHi odotin suunnittelija Korpelaa neuvotteluun, mutta hUn ei tullut. Siksi en voinut kirjoittaa raporttia puhtaaksi.

Kun H-ihdin kotiin, en muistanut, etta minulle piti tulia vieras, enka ostanut miUiUn ruoka<t. En siis voinut tarjota vieraalleni miUUin.

Kun menin nukkumaan, ajattelin, eWi en ollut oikein tyytyv~iinen tahan paivaan.

~

DIALOGEJA

-Kuuntelitko Uinaan uutiset?

-En kuunnellut. Mita siella oli?

¢-

-Tapasit~eko Korpelan?

-En tavannut.

¢-

-Miksi et mennyt elokuviin'?

-En saanut lippua.

¢-

-Myoh~istyitko Hinaan tunnilta?

-En myohH.stynyt. Tulin ajoissa.

¢-

-Loysiv~itko he asunnon?

-Eivat loyUineet. He etsivat viela.

¢-

-Miksi et tullut eilen voimistelemaan?

-En jaksanut.

¢-

-Miksi et soittanut minulle?

-En uskaltanut hairita sinua.

¢-

-Miksi et tullut kuuntelemaan esitelma~i eilen?

-En tiennyt, etta se oli eilen.

¢-

- Katsoisitko tatH valokuvaa? Mikahan kasvi tama on? En uskaltanut poimia sita, vaan otin valokuvan. Ajattelin, eWi se on

ehki:i harvinainen.

107

106

- HyvH, eWi et poiminut sita. Se on rauhoitettu', silla se on tosiaankin harvinainen. Sen nimi on kangasvuokko.

SELITYS

1. Rauhoitettu kasvi 'oxpawreMoe :JaKoHoM, o6bR8JlCHHoe 3ano- BCJJ.HhiM pacreHHe'. TaKHc pacrem1R HCJlb:.lR cpbiBaTb.

HARJOITUKSIA

I. OTBeThTe Ha sonpocbi, IlOJlb3Y5lCb MarepuanoM TeKcra JJ.Jl5Jl!TCHHR.

Miksi ct herannyt ajoissa? Soitko aamulla miUWn? Luitko lehden? Ehditko aamu!Ja bussiin vai ajoitko tyohon taksilla? Myohastyitko

tyosUi? Miksi et vastannut kirjeeseen? Miksi et kirjoittanut raporttia puhtaaksi? Miksi et ostanut illalla mitaan syotav~Hi? Olitko

tyytyvHinen tyop~iiv~iasi?

2. flOCTHBbTe CJIOBa, )J,aHHhie 8 CK06KaX, 8 11M11ep<}JeKT.

a) Anita (kertoa) Tiinalle ystiivHsUHin Timosta. Han ei (haluta) asua eniiii Timon kanssa. Timo ei (muistaa) koskaan ostaa saippuaa eik~i hammastahnaa. Han ei (siivota) eika (tiskata). Timo ei (sijata) vuodetta eibi (vaihtaa) pyyheliinaa. Han ei (muistaa) Anitan syntymiipiiivaa eibi (tuoda) Anitalle kukkia. Timo (muuttaa) pois asun-

tolasta. H~in (loyUW) itselleen pienen asunnon. Timo (kirjoittaa) Anitalle ki1jeen, mutta Anita ei (vastata) siihen.

b) Holmolaiset eivat (tehdii) taloon yhUiiin ikkunaa. He eivat (tiet!hi), miten saisivat valoa tupaan. He eiviit (osata) keksia mitaiin. Ho!moliiiset kantoivat valoa sisiiiin sakilHi, mutta se ei (auttaa).

c) Pekka ei (harrastaa) urheilua. Han ei (nousta) aamulla aikaisin cibi (l~ihtea) lenkille. Han ei (pelata) lentopalloa eika tennisW.

Tenttikautena Pekka ei (kayda) elokuvissa eik[i hanella (olla) aikaa tanssia.

3. CJJ.eJJa~ire no o6pa:nw.

M a IIi: Pekan p1t1 esiintya seminaarissa, mutta han ei esiintynytkaiin. '0eKKa )J,OJl)!{eH 6biJ1 Bb!CTYTIHTb Ha CCMHHape, HO OH T<\K Yl He Bb!CTynHJI.' (lJaCTHUa kaan/kiHin :J)J,CCb 06031-Iat.raeT, lJTO fJla- fOJI Bblp<DKaer JJ.CHCTBHe, ITpOTl1BOI10Jl0)!{HOC O)KH.LJ:aeMOMy.)

lOX

Nikitan piti suorittaa tentti, mutta ...

Anitan piti hankkia matkaliput, mutta .. .

Lapsen piti menna nukkumaan, mutta .. .

ls~in piti palata kotiin tiiniiiin, mutta ...

Minun piti soittaa sinulle, mutta ...

Heidiin piti harjoitella kielistudiossa, mutta he ...

Meidiin piti nousta aikaisin, mutta ...

Teid~in piti panna kahvi kiehumaan, mutta ...

4. CJJ.cnatire no o6p<nuy.

M a IIi: Nousitko Wniliin aikaisin?- En noussut. Nousivatko he tiinHHn aikaisin?- Eiviit nousseet.

Vastasitko kirjeeseen? K~ivelitko ulkona'? Piditko uudesta nHytelmiistii? Soittiko Tiina sinulle? Ilmoititteko asiasta? Kastelitteko kukat? Kuuntclitko iltauutiset? Tilasivatko he liput? Vaihdoitko vuodevaatteet? Kiivitko hammasHiiibrissii? Aikoivatko he Hihteii ulos? Veitko roskat ulos?

5. CKa)KHTC BOTpHUaTCJlbHOH <pOpMC. 06paTHTC BHHMaHHC Ha l!>op- MY o6beKTa.

Tapasin Pekan. Kii~insin tekstin. Ymmarsin hanen puheensa. NHitko ilmoituksen? He loysiviit kameransa. Uihetimme sahkeen. Pii.asin ten- tisUi. Lapset siivosivat huoneensa. Suljin oven. Vein paketin postiin.

6. 0TBCTbTe Ha sonpocbl. DpHJJ.yMaHTe no.nxoJJ.RI.Uee o6MICHCHHC. M a IIi: Miksi et lukenut kirjoitusta?- Minulla ei ollut aikaa.

Miksi et tullut ajoissa? Miksi et kirjoittanut kirjetta? Miksi et ostanut maitoa? Miksi et leikannut leip~Ui? Miksi et auttanut hiintii? Miksi et odottanut minua? Miksi et liihcWinyt siihkettii? Miksi et tarjonnut kahvia?

KAPPALE 15

VIIDESTOISTA KAPPALE

g

-Otatko kermaa?

-En, kiitos. Juon kahvin aina mustana.

<>

-Miksi sin~i siin~i niin vihaisena istut?

-Tulin vihaiseksi, kun tentti meni huonosti.

101.)

syksylHi; ecnH

0

-Hei, mita sinH teet UW!Hi?

-Mina toimin UissH kokouksessa tulkkina.

TRANSLATilVI

TpaHcnanm

Han tuli iloiseksi, kun kuuli, etta paasi ylioppilaaksi. Saa muuttui aurinkoiseksi.

Kuinka suureksi tama puu kasvaa? Kenet he valitsivat puheenjohtajaksi?

Anteeksi, luulin Teita eraaksi toiseksi henkiloksi.

Koulutoverit sanovat minua Reiskaksi, mutta oikea nimeni on Reijo.

Maalaan tuolin punaiseksi.

ESSIIVI

3CC!-'IB

Kavelin iloisena kotiin.

IsHni on rakennusinsinoori, mutta han tyoskentelee tyonjohtaJana.

Opettajat piutvat hanta lahjakkaana. Han alkoi soittaa pianoa hyvin nuorena. Hanella oli astma jo lapsena.

Koulun parhaana urheilijana han sai stipendin. Olen surullinen.

Tulin surulliseksi, kun luin kirjeesi.

Surullisena luen kirjettasi.

Win on li:Uikari.

Han luki Jaakariksi.

Han toimii HHikarina kaupungin keskussairaalassa.

	Translatiivi	Essiivi
	-ksi	-na/-na
	Nominatiivi	Vartalo	Translatiivi	Essiivi
	ISO
		ISO-	isoksi	tsona
	tytt6
		tyt6-	tyt6ksi	tytt6na
	suuri
		suure-	suureksi	suurena
	poika
		pOJa-	pojaksi	poi kana
	I I0

UUSI	uude-	uudeksi	uutena
ihminen	ihmise-	ihmiseksi	ihmisena
opas	oppaa-	oppaaksi	oppaana

0KOHt.IaHHe TpaHCflaTHBa -ksi npHCOC.[(HWICTCSl KCJia6o:H OCHOBC HMeHH. TpaHCJiaTHB ynoTpe6nSieTcSI a cot.IeTaHHH c TaKHMH maro- naMH, KOTOphie o6o3Hat.IaJOT KaKoe-JIH6o H3MeHeHHe. Hanp.: Han

luki HUik~iriksi.

0KOHt.IaHHC 3CCHBa -na/-na npHCOC.Il.HHSICTCSl K CHJlhHOH OCHOBC

HMCHH. 3ccHB o6o:mat.IaeT cocTOSIHHe HJIH nono:lKeHHe. Cp.: Han on HWk~iri. - OH apati. Han toimii HUikarina. - OH pa6oTaeT spat.IOM.

Ajanilmauksia 0603HatiCHHC BpCMCHH

Juon aamulla kahvia ja illalla teeta. TUna aamuna en juonut kahvia.

Yleens~i vauva nukkuu yolla hyvin, ,-nutta viime yona hUn itki paljon.

KesmHi he ovat aina Suomessa ja talvella matkustavat eteiHan.

Mihin he matkustavat ensi talvena'?

Viime syksynH he Hihtivat syyskuussa Mustallemerelle. Ensi kevHana aion paatUUi opinnot.

Mina vuonna ETYK oli? Jouluna oli kava pakkanen.

Presidentti puhuu uutenavuotena televisiossa. Vappuna oli kaunis ilma.

Toivottavasti juhannuksena ei sada vetHL

Minun Hiytyy saada HimH tyo valmiiksi maanantaiksi. Minun pitaisi ehtia kokoukseen kello kuudeksi. Mihin te menette viikonlopuksi?

LUikari mUarasi hHnet sairaslomalle kahdeksi viikoksi. Yoitko tulla hetkeksi Hinne?

Yoisitko jaiida tyohon vieHi tunniksi?

£1pH 0603Ha\ICHHH BpeMCHH (B OTBCT Ha BOTipOC milloin? 'KO- r.ua?') ynoTpe6mieTcSI HCCKOJihKO na.ue:lKeH. EcnH nepe.n. cyl.l\eCTBH- TeJibHhiM, Bhipa:lKlllOI.l\HM BpeMSI cyTOK HJIH BpCM5.1 fO.Il.a, HCT onpe.n.e- JICHHSI, TO 3TO CYW.CCTBHTCJlbHOC ynoTpe6JISICTCSl B a.n.ecCHBe: illaJia,

:lKe nepe.n. HHM CTOHT onpe.n.eneHHe (Hanp.: ensi, tama,

Ill

viime u T. n.), To cyw.ecTBHTeJJhHoe ynoTpe6n5leTc51 B 3CCI1Be: tana iltana, ensi syksyna.

)J.HH HC.Ll,CJ111, Ha3BaHI15! npa3.Ll,Hl1KOB 11 CJ10BO VUOSi - VUODDa -

ynoTpe6mnoTc5! B 3CCI1Be.

TpaHcnaTHB ynoTpe6n5leTc5! JlJ151 Bbipa)f(eHH5! apeMeHu. Ha KOTo- poe lJTO-J11160 nepeHOCHTC5! 111111 f!J1aH11pyeTC5!.

Cnoao kuukausi 'MeC5!J.(, Ha3BaHH51 Mec5luea 11 cnoao viikko 'He-

JlCJI5!', OTBCtfCl5! Ha BOflpOC miJJoin? 'Kor.n.a?', CKJ10H5IIOTCH TaK:

tammikuu : tammikuussa, viime tammikuussa, Uissa kuussa; viikko : viime viikolla, UUJa viikolla.

Jarjcstyslukujen cssiivi

3CCI1B fiOp5!JlKOBbiX lJI1CJ111TeJ1bHbiX

	Monesko paiva'!	Mina paivana?
I. ensimmainen		ensimmaisena
2.	toinen	toisena
3.	kolmas	kolmantena
4.	nelj~is	neljantena
5.	viides	viidentena
15.	viidestoista	viidenteniHoista
25. kahdeskymmenesviides		kahdentenakymmenentenilviidentenH

Elias Lonnrot syntyi huhtikuun yhdeksantenki p~iivkina vuonna 1802. Lonnrot allekirjoitti Kalevalan ensimmHisen painoksen esipuheen

helmikuun kahdentenakymmenentenakahdeksantena paivan~i vuonna 1835.

"LUKUTEKSTI

ELIAS LONNROT (LUE: LONRUUT)

Elias Lonnrot oli ammatiltaan laabiri, mutta me tunnemme hanet kansanrunouden ker~Wjana, Kalevalan ja Kantelettaren luojana, suomen kielen tutkijana, k~U1nUijan~i ja sanakirjan tekijan~i.

Lonnrot syntyi Sammatissa vuonna 1802 raatalin perheeseen neljiintena lapsena. Jo pienena poikana han oli erittHin tiedon-

haluinen. Isoveli opetti Eliaksen lukemaan. 12-vuotiaana Elias p~Uisi alkeiskouluun. Han jatkoi koulunkkiynti~i Porvoon lukiossa. Suomen kieli ei ollut silloin viela opetuskielen~i. vaan opetus tapah-

tui ruotsin tai latinan kielella. Hyvana latinan kielen taitajana

Lonnrot paHsi harjoittelijaksi Hameenlinnan apteekkiin. Siella han tutustui laHkHrin ammattiin.

112

Vuonna 1822 Lonnrot kirjoittautui Turun yliopistoon. Yliopistossa banta kiinnosti kansanrunous. Han valitsi tutkimuksensa aiheeksi runot, jotka kertoivat V~iinarnoisesHL Opiskelunsa aikana Lonnrot toimi kotiopettajana.

Vuonna 1827 Turun palon ja1keen Y:liopisto siirtyi Helsinkiin, jossa Lonnrot ryhtyi opiske1emaan IH~lketiedeWL H~i.n valmistui

liiiiketieteen tohtoriksi vuonna 1832. Hanen vaitOskirjansa aiheena olivat kansanomaiset parannustavat.

Yliopiston j~ilkeen Lonnrot Hihti piiriHutkarin apulaiseksi Ouluun, josta siirtyi piiri!Mi.briksi Kajaaniin.

Kesaisin Lonnrot matkusteli Karjalassa, Savossa ja Hameessii ja kerasi ahkerasti kansanrunoutta. Han teki yksitoista tutkimusmatkaa, kavi muun muassa Arkangelissa, Petroskoissa, Inkerissa ja Tartossa. Jo ensimmaisen matkan tuloksena oli kansanrunokokodma Kantele. Myohemmin han kokosi kansanrunot Kalevala-eepok- seksi. LyyrisesHi runo- ja balladiaineistosta muodostui Kanteletarkokoelma. Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Tama kansaneepos tuli nopeasti tunnetuksi kautta maaih'nan.

Lonnrot o1i myos lehtimies. Han perusti ensimmaisen suomenkie1isen aikakauskirjan MehiHiisen 1•

Vuodesta U~53 vuoteen 1862 Lonnrot toimi Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorina.

Lonnrotin pa~ityo kielentutkimuksen alalia on suuri suomalaisruotsalainen sanakirja. Kki~inWj~in~i han loi suuren ma~irkin sanastoa, mm. laki-, kasvija Hhiketieteen perussanaston.

Vanhuuden paivUns~i Lonnrot vietti Sammatissa. H~in kuoli 82 (kahdeksankymmenenkahden) vuoden ikiiisena.

SELITYS

I. )l(ypH<UI MehiHiinen •nye11a' BbiXO.Ll.l111 s 1836-3711 1839-40 ro-

.uax. B HeM ny6miKOBaJ111Cb npo113Be.n.eHH5! ycTHo-no3THt-IecKoro

TBOp'ICCTBc.t, CTaTbYI no reorpacjmi--I, 11CTOpi--IH, 3.Ll,paBOOXpaHCHI--IIO, apHCj)MCTI1KC H 3HKOHO.Ll,aTCJ1bCIBy.

06paTuTe BJUII'tlanue:
MikH h~i.n on ammatiltaan?	Mika hanen ammattinsa on?
KTo OH no npmjJecnm·~	KaK<UI y Hero npml)eCCI1SI'?

113

g DIALOGEJA

-MikH sinusta tulee isona?

-Minusta tulee sirkustaiteilija.

~

-Milloin voisimme tavata?

-Sopiiko ensi maanantaina?

-Mihin aikaan?

-Noin puoli yhdeksHIUL

~

-Miksi p~iivkiksi haluaisitte tilata liput?

-Huomiseksi.

-Huomenna meilla on vain pHivHnayUinto.

-Saisinko sitten ylihuomiseksi?

~

-Aiotko tulkiksi?

-En. Aion lukea opettajaksi, vaikka toiminkin usein tulkkina.

~

-Saitko taman kirjan lahjaksi?

-En. Ostin sen muistoksi Moskovasta.

~

- Mita mei!IH on illalliseksi?

-Alkupalaksi on silliH, sitten palapaistia ja jalkiruoaksi hedelmasalaattia.

~

-Milloin saat tyosi valmiiksi?

-EhkH jo tana vuonna.

Lisaa translatiivija essiivi-ilmauksia

TeidHn pitaH kHHnWH teksti suomeksi.

Mitii kHHnUijH on venHj~iksi?

114

T~ima ei maksanut mitaan. Sain taman ilmaiseksi. Annoin h~inelle korun muistoksi.

Laukut voi HihettiHi matkatavarana.

Paatin lopettaa tupakanpolton, koska haluan pysya terveena. Maria on raskaana. (= Maria odottaa lasta.)

06panne BHHMaHHe Ha cnoBa mukana 11 takana:

Onko sinulla kamera mukana? (Cp.: Otitko kameran mukaan?) Bussipysakki on kulman takana. (Cp.: Juoksen kulman taakse.)

CpaBmne:

Menen kotiin.	Olen kotona.	Lahden kotoa.
Menen ulos.	Olen ulkona.	Tulen ulkoa sisaan.

SANANLASKU Minki.i 11uoretut oppii. sen wmlwna taitaa 1•

SELITYS

l. taitaa = osata HARJOITUKSIA

1. JJ.ononmne npe.UJIO)f(emui.

Lonnrot tuli tunnetuksi kautta maailman ... H~in syntyi ... Jo pienena han oli ... Han paasi alkeiskouluun ... Lonnrotin aikana opetuskielen~i koulussa oli ... Lonnrotin aidinkieli oli ... Uiabrin ammattiin Lonnrot tutustui ... Turun yliopistossa h~inta kiinnosti ...

Myohemmin Lonnrot siirtyi opiskelemaan ... Helsingissa han valmistui ... Yliopiston jH!keen Lonnrot toimi ... Kesaisin han kerHsi

... Lonnrot matkusteli ... Kansanrunot h~in kokosi ... Lyyriset runot han julkaisi kokoelmassa ... Kalevala-eepos ilmestyi ... Lonnrot perusti suomenkielisen ... Uthes I0 vuotta Lonnrot toimi ...

Kielentutkijana han julkaisi ... Kaantaj~in~i h~in loi ...

2.OocraBhTe CJIOBa B CK06Kax B TpaHcnaniB.

a)Holmolaiset saivat talon (valmis). Nyt he miettivat, miten saisivat talon (valoisa). He kantoivat valoa sisaan sakilla, mutta talo jai yhUi (pimea) kuin ennenkin. Kun Matti hakkasi seinaan ikkunan, talo

tuli (valoisa).

115

b) Tiina matkustaa (kuukausi) Pietariin. Han piUHi siella esitelman (venajH). Antti Whtee Moskovaan (tulkki). Valitsimme Riitan kokouksen (puheenjohtaja). Aidin piUiisi tulia kotiin kello (viisi). SUa muuttui (!Hmmin). Muuttolinnut lenUivat (talvi) eteHiHn. Voin menna sinne vain (tunti). Minun piUW valmistaa esitelmH (tama ilta). Kun kasvan (aikuinen), voin katsoa kaikki filmit.

3.YnoTpe611Te cJioBa, .uaHHbie a CK06Kax, B3CCI1Be 111111 TpaHcJianme.

a)Anja luki (HUibiri), nyt hiln toimii (HiUkMi) maaseudulla. Kirsti on matematiikan opettaja, h~in on (opettaja) peruskou!ussa. Irene on (sairaanhoitaja) kaupungin keskussairaalassa. Nyt han Hihti (kuukausi) lomalle. Kutsuin hHnet (viikonloppu) maalle. Tiina toimi koko kes~in (tulkki). Ensi kesUna han !Uhtee taas (tulkki). MiUi sait (lahja)?

b)Jo (nuori) Lonnrot tutustui HUikarin ammattiin. Opiskeluaikanaan hUn toimi (ra~W-ili ja kotiopettaja). Yliopistossa hi:inen kiinnostuksensa (kohde) oli kansanrunous.

c)Eino Leino kirjoitti ensimm~iiset runonsa jo (lapsi). Han tuli tunnetuksi (lahjakas runoilija, etev~i kriitikko ja lehtimies). Leino kiUinsi (suomi) Runebergin tuotantoa.

4. YnoTpe6HTe cJioBa, .uaHHbie B CK06Kax, B3CCHBe.

Holmolaiset p1t1vHt Mattia (viisas mies). Opettaja piUW Pekkaa (paras oppilas). Tapasin hanet (eras ilta) kadulla. KHyhin WUi pukua vain (juhlapuku). Kirjoitin tekstin (kaksi kappale). Viime (kevat) satoi usein vetta. Palasin kotiin hyvin (iloinen). Makasin (sairas) kaksi viikkoa.

5.L{onoJIHHTe JlHaJiorl1.

-Aiotko opettajaksi?

-En. Aion ...

-Olitko sie!Hi turistina?

-En. Olin ...

-Toimitko kokouksessa puheenjohtajana?

-En. Toimin ...

-Aloitko opetella soittamaan aikuisena?

-En. Aloin jo ...

6. OTBeTbTe Ha Bonpocbr.

Milloin tulit yliopistoon'? (viime syksy)

Milloin kavit viimeksi Suomessa? (viime vuosi)

Milloin matkustat maalle? (toukokuu)

Milloin voisimme tavata'? (ensi viikko)

Milloin aiot piUiWiU opinnot'? (ensi kevUt)

Milloin saat tyon valmiiksi'? (Hima viikko)

Milloin sinun syntymapaiv~isi on'? (tama kuu)

KAPPALE 16

KUUDESTOISTA KAPPALE

~

-Joko noissa uusissa taloissa on asukkaat'?

-Ei kai kissa.

-Onko kaikilla suomalaisilla sauna?

-Kylla niin voi sanoa. Ainakin maalla kaikilla perheilla on oma

sauna. Kaupungeissa on kaikissa kerrostaloissa sauna, jota asukkaat voivat vuokrata. NykyiUin manilla on sauna myos omassa

kerrostaloasunnossa.

(>

-- Vastaatko aina kaikkiin kirjeisiin?

-YriUln vastata, mutta joskus vain soitan ysUiville.

NOMlNIEN MONIKKO

MHo)l(ecrBeHHOe q11c11o HMeH

Kouluissa ja yliopistoissa alkaa kesaloma kes~lkuun alussa. Minun suomalaisilla ysti:-ivi!Hini on kesamokki Saimaan rannalla.

MiUi ohjelmaa nyt on teattereissa'? Vanhoissa saunoissa on hyva kylpdl. Nl:iista huoneista puuttuu vieHi s~ihko. Hirvet ovat vaarana maanteilUL

Tarjoilijoilla on raskas tyo.

Matkaopas jakoi matkustajille paikkaliput.

117

116

	o, 0	Nominatiivi		Vartalo	Monikkovartalo
		talo		talo-	taloi-	taloissa
	u,y	katu
				kadu-	kadui-	kaduilla
		levy
	a, a			levy-	levyi-	levyilla
		asema		asema-	asemi-
		koira				asemilla
				koira-	koiri-	koirille
		kes~i
				kesa-	kesi-	kesina
		ikava
	e			ikava-	ikavi-	ikavina
		kieli
				kiele-	kieli-	kielista
	a	kiss a
				kiss a-	kissoi-	kissoille
		sana
				sana-	sanoi-	sanoissa
		teema
	i			teem a-	teemoi-	teemoista
		tuoli
				tuoli-	tuolei-	tuoleilla
	vv	maa		maa-	mai-
		huone				maissa
				huonee-	huonei-	huoneissa
		opas
	vv			oppaa-	oppai-	oppailla
		tyo		tyo-	toi-
		tie				toissa
				tie-	tei-	teilla
		suo
				suo-	soi-	soissa
	06paTHTe BHHMauue:
	lukija		lukijoilla		ikkuna	ikkunoilla
	tekija		tekijoilla
					paaryna
	kahvila		kahviloissa			p~Hirynoista
					makkara	makkaroista
	kylpyla		kylpyloissa
					mansikka
						mansikoista
	flOKaJaTeJieM MHO)f(eCTBeHHOro l.JHCJia B KOCBeHHb!X na~e)f(aX
	HBJ151eTC51 -i-		(B reHJ1THBe H napTHTHBe HHOf)la			-i- nepexO~HT B -j-
	(CM. pa:!~eJI		21)),	KOTOpb!H	npHcoe~HHHeTCH	K rJiaCHOH OCHOBe
	e~HHCTBeHHOrO l.JHCJia. )a HHM CJie~yeT na~e)f(HOe OKOHI.Ja!-!He.
	flpH 11pHCOe~HHeHHH -i-				K OCHOBe CJIOBa	npOHCXO~HT CJie~y­

IOil{He lf:.lMeHeHHH KOHe<IHOH filaCHOH OCHOBhi: -e- Hcl.Je:.laer;

-a/-ii HCI.Je:Jaer Hmi nepexo~HT B-o/-o;

-a nepexo~HT B -o B~BYCJIO)f(HblX CIIOBaX, ecmt B nepBOM CJIOfe ecTb

rnacHbi.H -a, -e 111111 -i;

-a/-a nepeXO~HT B -o/-0 B MHOfOCJIO)f(HhiX CIIOBaX, OKaHtiHBCliOIJ..{HX-

CH Ha -ija/-ija, -la/-lii, -na/-na, -ra/-ra HIIH -kka/-kka;

-i- nepexo~HT a -e;

~OilfHH macHblH COKpamaeTcH;

B ~H¢ToHrax -uo, -yo, -ie HClie:mer nepBbiH rnacHbiH.

!IX

Ocr-waa MH. lJHCJia enos nma vesi coananaer c HOMHHaTHBOM e~. liHCJia, H<:lnp.: ki.idessa (e~. ti.)- kiisissli (MH. l.J.).

06paTHTC BllltMaiiHC! CIIOBa C l!epeJJ.yiOIJ..{HMHCH COfJiaCHbiMH HMelOT B 3CCHBe 11 HIIIIaTHBe CHilbHYIO OCHOBY MHO)f(eCTBeHHOfO tiHCIIa. 0KOWiaHHH HJIJiaTHBa MHQ)KeCTBeHHOfO tiHCIIa: -in (nOCJie KparKoro rmtcHoro ), -hin (nocne ~ncproHra), -siin (Kor~a B e~HH­ craeHHOM <rncne -seen).

KHymme viikonloppuina kesamokilla. Voisit menn~i ulos leikkima~in ja tutustumaan noihin poikiin ja tyttoihin. Ihastuin niihin kodikkaisiin huoneisiin.

"LUKUTEKSTI

On huhtikuun loppu. KevHt tulee. Metsissa ja pelloilla on viela lunta, mutta kaupungin kaduilla voi jo kavella kHvelykengilla. Linnut laulavat puissa ja pensaissa. EnsimmHiset leskenlehdet ja sinivuokot kukkivat aurinkoisilla paikoilla.

Kaupunkilaiset istuvat ruokatunnilla puistoissa penkeiiHi. HelsinkiHiiset ottavat aurinkoa rannoilla ja Tuomiokirkon portailla. Toukokuussa voi jo juoda kahvia tai olutta terasseilla.

Kun lumi sulaa, nousee veden korkeus jarvissa ja joissa. Joka kev~it saa lukea Pohjanmaan 1 suurista tulvista. Tulva nostaa veden pelloille ja teille.

Kodeissa kev~it on suursiivouksen aikaa. Talvivaatteet Uiytyy pesUi ja tuulettaa ja vieda vinttikomeroihin kesiiksi. Talven liat tHytyy pesta pais ikkunoista, ettii aurinko voi paistaa huoneisiin. Ne, joilla on kesamokki, biyviit viikonloppuina kunnostamassa kesamokkia ja sen ymparistO~i. Maanviljelij~i.t aloittavat peltotyot.

Ihmiset puhuvat kes~ilomasuunnitelmistaan. Monet opiskelijat hankkivat kesiityopaikan, mutta monet opiskelevat kes~iyliopistoissa.

SELITYS

I. noxMUII\1aa - :no HII:JMeHHa51 MCCTHOCTb Ha :lana~HOM no6epe- )KbC <l>HHJIHH~I1H. TaM npoTeKaer HeCKOJlhKO 6onbwux peK, nna~a­ JOLUHX B EoTHH'JCCKHii :.laiiHB.

"DIALOGE.TA

- MisUi kukista pidM?

- Pidan valkoisista ruusuista.

119

-Mink~i naista valitset?

-Otan tuon.

<>

-Miss~i yliopistoissa Suomessa voi opiskella venajaa?

-Monessa yliopistossa: Helsingin, Turun, JyvaskyHin, Tampereen

ja Joensuun yliopistoissa.

<>

-Milia raitiovaunulla paasee Finlandia-talolle?

-Sinne p~Hisee UUilta monelia raitiovaunulla: kolmosella, nelosella ja kympilHi.

<>

-Tan~Hin on Esterin nimipHiva. Tarjoaakohan han meille kahvia?

-Esteri tarjoaa aina kaikille tyotovereille kahvia ja kakkua.

Kysymyspronomini mika ja demonstratiivipronominit tama, tuo, se BonpocHTCJibHoe MecTOHMeHHe mika

H yKaJaTeJibHhie MeCTOHMeHH51 Hima, tuo, se

	Nom.	Yk.s.	Mon.	Yks.	Mon.
		mikti	mitkti	tama	nama
	Part.
		mit a	mita	tiiti.i.	ni.i.iti.i.
	Gen.
		minkti	minkti	taman	ni.iiden
	Ines.s.
		missa	missii	tii.ssi.i	naissi.i
	Elat.
		mista	mistii	tasta	naisti.i.
	Ill.
		mihin	mihin	tahi.in	naihin
	Adess.
		mil Hi	milia	tall a	nailla
	Abl.
		miltii	milta	W.lta	nailta
	All.
		mille	mille	tiille	naille
	Trans!.
		miksi	miksi	taksi	naiksi
	Ess.
		minii	min a	ti.ini.i.	ntiini.i
	Nom.	Yks.	Mon.	Yks.	Mon.
		tuo	nuo	se	ne
	Part.
		tuota	no ita	sit~i	niita
	Gen.	tuon	noiden
				sen	niiden
	Iness.
		tuossa	110JSSa	siina	niissi.i
	Elat.
		tuosta	noista	siiti.i.	niisti.i
	Ill.
		tuohon	noihin	.siihen	niihin
	120

Adess.	tuolla	noilla	siiHi	niilla
Abl.	tuolta	noilta	siltii	niiltli
All.	tuolle	noille	sille	niille
Trans!.	tuoksi	noiksi	siksi	niiksi
Ess.	tuona	noma	sina	niina

HARJOITUKSIA

I. 0TBeTbTe Ha sonpocbi no TeKCTy.

Milloin Suomeen tulee kevat? Mitka kukat kukkivat kevaalla ensim- maisin~i? Missa kaupunkilaiset ottavat aurinkoa? Milloin voi juoda kahvia ulkoilmakahviloissa? Milloin jarvissa ja joissa nousee veden korkeus? Mit~\ tapahtuu tulvan aikana? MiUi ihmiset tekevat keviH\IHi? Mista ihmiset puhuvat? Mita opiskelijat suunnittelevat kesiiksi? ·

2. IlOCTaBbTC CJlOBa B CK06KaX BTpe6yeMblH na.ue)J( MHO)J(eCTBCHHO- ro '!HCJia.

Yliopistomme opiskelijat tyoskentelevat kesaisin (rakennustyot). Usein he ovat tyossa myos (matkatoimistot). Monet ovat (postinkantajat ja lehdenmyyjat).

Turistimatkalla kavimme (monet kaupungit, tehtaat, koulut, museot, teatterit, isot tavaratalot ja kauppahallit). Joudun usein istumaan (kokoukset). Pidan kovasti (tulppaanit ja narsissit). Pidatko (mansikat)? Onko (metsat) viela Iunta? T~ina kevaana (jarvet ja joet) on paljon vetta. Kesaloman aikana opiskelijat toimivat (oppaat, kaanUijat ja tulkit). Sain (tentit -- elat.) hyvan arvosanan. Maksoin

(n~ima liput -	elat.) kahdeksan ja puoli euroa . Tarjositko	(vieraat)
kahvia? Pojat	osallistuvat huomenna (kilpailut - illat.).	Han kay

aina suomen kielen (tunnit). Miksi (kaikki huoneet) palaa valo? (HolmoUiiset) ci ollut valoa tuvassa, he kantoivat valoa sisaan (sakit).

3. YnoTpe6nTe Bhi.UeJieHHbie cJioBa BO MHO)J(CCTBCHHOM YHciie.

Tyotoverini asuu tuossa kerrostalossa. Katsoisitko, palaako tuossa huonecssa valo? Opiskelija Iahti turistiryhman oppaaksi. Mina toimin UHiiHi tulkkina. Han valmistui llHikariksi. Aion lopettaa tupakanpolton, koska haluan pysya terveena. Opettaja antoi tehUivan pojalle sebi. tytolle. Myohastyitko Uinaan tunnilta? lkkunassa on uudet verhot. Onko metsassa ja pellolla viela lunta? Leskenlehti kukkii jo aurinkoisella paikalla.

121