opi puhumaan suomea
.pdf-3K:mCTCHlJ.H<ll1bHblC npe.LI.flO)!(CHHJI C COI030M eWi (r,lle CCTb
Luulen, ettii han ei tule.
Win ilmoitti, eWi hiinen t;iytyy poistua.
En tiennyt. ettn sinulla on koira.
Opas kertoi, etta kaupungissa on sirkus.
"LUKUTEKSTl
Vi\NHEMPIENI ROMAANI
Arvid J~irnefelt (1861-1932) oli suomalainen kirjailija, jonka iiit1 Elisabet muutti Pietarista Suomeen, kun oli mennyt naimisiin suomalaisen Aleksander Jarnefeltin kanssa. »Vanhempieni romaani» (ilmestynyt v. 1928-30) kertoo kirjailijan vanhemmista.
Romaanin luvussa XIX Elisabet kertoo ensimmHisesHi matkastaan Suomeen.
Noin vuoden kuluttua Mittemme jmkeen, joulukuussa U~5B, mieheni vei minut kaukaiselle matkalle Suomeen. Oliko tarkoitukse- na muuttaa kokonaan Pietarista ja jaad~i Suomeen, vai viela palata Yeniijii!le ja asettua Pulkovan observatorioon jatkamaan tahtitieteel- lisia tutkimuksia, se asia ei nayWi.nyt olevan' viela ratkaistu, vaan riippuvan joistakin neuvotteluista mieheni sukulaisten ja eriWiinkin~ hanen aitinsil kanssa. Kaikissa tapauksissa oli yhtena tarkoituksena esitWH minut omaisille, aidille ja sisaruksille, jotka asuivat Kuopion pienessa kaupungissa, kaukana pohjoisessa Suomessa.
Matka oli tehtavH yksinomaan kyytihevosilla, si!Hi eihHn siihen aikaan ollut vieHi rautateiUt, pitkat matkat tehtiin kesaisin diligens- sei!H\1 ja talvisin reilW.
En voinut mieleeni ollenkaan kuvitella niiut mittaamattomia talvisia taipaleita, jotka nyt olivat edessamme. Suomessa olin bynyt vain Uudellakirkolla seti\ Pjotrin maatilalla, ja vain kesaiseen aikaan. Talvisista maaseutumatkoista en tiennyt mita~in. Mieheni kertoi, eWi sie!Wpain ei en~ia ollut merta, niinkuin Terijoella, vaan oli pitkia jHrvenselkiii, jotka olivat jiiiissii, ja tie oli viitoitettuna pienilla vesoilla, joita kyytimiehen tarkka silma saattoi yo!Hikin erottaa toisesta toiseen, niin ettei meid~in tarvinnut eksymisUi peHlta. Kysymykseeni oliko Suomessa susia, mieheni, joka ei milloinkaan edes leikillaan valehdellut, myonsi niiH\ ky!Hi voivan siella olla~. mutta sai minut rauhoittumaan vakuuttaen', ettei Suomessa ollut milloinkaan kuultu susien hyokkiiHvan laumoissa ·ihmisten kimppuun, niinkuin romaaneissa kerrottiin VeniijUIHi joskus tapahtuneen.
242
HYKSlA |
|
r\iQ~u~a\\ |
|
1\.s\<.\ e\ |
\\:a~Wl\\~t o\e~a\\ '!i.e\\.\. ,-:at\<.a\stu, Y<.\an \_na)'tt\) |
||
·· \owA·c..'i..\'1. . '1 |
.~\.\'\l <::A\~\'0,.\9:,\:d.. |
\;a. \r-.\\\\\\\'"- 'j\\.a\\)~~l\'i\\!-\\:.'i\ \\.\)'\i\'-\:3..\:.- |
|
· c \'l\'<.\\'<Jl\:<.\N\~ wa':!\va~, \\\\'.\.\\'3. |
|||
·n..e '?. t~\\\\\~w;:. ~:!~.>. t~WHW\\\\<Jt\J \:.'J~'b~R\'(\ \\l\~ W\)~\'i\)\\..'<\\el\b\\<J\'<J
C)'t\J~mKCu. r\:a.n:p:.
\1\e,-:aa\ n~\-yt\'c\.'1',\.t \1\\.ht)'V~m.
Tunnut tieU\.\1~\.n Ui.sUi. p<\\)on.
H~in kuu\uu sa<~.neen stipendin.
2. eriWiinkin - B ycTapesweM cnUie o6o3Ha•mcT TO )Ke, 4TO varsinkin 'oco6cHHO'.
3. PitkHt matkat tehtiin diligensseilHi. diligenssi(t) == postivaunut '.Ul1J1l1)l(aHc'
4. .. . myonsi niita kylHl voivan siella olla ...
Dapn!THBHbiH cy61>eKT, npHcyTCTByiOillHH B npH.UaT04HOM npe.ll.JlO)!(eHl\11 C COl030M etU\, cox.paH51CJC5l l1 B npH4aCTHOH KOHC'I-
pyKUJ1l1. |
. |
|
I |
5. ... mutta sai minut rauhoittumaan vakuuttaen, ...
vakuuttaen 'ysep515l' (eM. pa3.UCJ1 38)
~
DIALOGEJA
- Kun sin~i nyt olet ollut tiUi.\la nain pitk~Uin, miten olet viihtynyt
meidiin ven~il~listen parissa'?
- Kiitos, oikcin hyvin. Nyt olen jo a\kanut tottua UikaHlisi\le
tavoille.'
- Olemmeko me sitten niin kovin erilaisia kuin suomalaiset? - Kylla meissa on paljon erilaista.
- |
No, mit~l esimerkiksi'? |
pidiittyviiisempi~i. Te |
- |
Suomalaiset ovat paljon hiljaisempia ja |
veniiH\iset olette niin puheliaita ja seurallisia. Tei\Ui. on laulu ja tanssi herkiiss~\. 2 Vakava suomalainen Whtee hitaasti mukaan ilonpitoon. Ja sitten me suomalaiset emme halaile ja suutele niin herk~i.sti kuin te.
Lis[iksi minulle on syntynyt sellainen vaikutelma, etta te pidatte enemm[in huolta toisistanne. Suomessa ei ole tapana puuttua muiden ihmisten asioihin, vaikka joskus silW tavalla voisi auttaa ihmista.
243
SELITYKSii\
I. Nyt olen jo alkanut tottua tak£Wiisillc tavoiJie. (Nyt olen jo tottunut k~iyttiiytymiian samalla tavalla kuin tabilaiset.)
2. TeiiHi. on laulu ja tanssi herkassa. = Te innostutte herkiisti Jaula-
maan ja tanssimaan. (Cp.: HHnel!ii on itku herbissU. = Han on
herkkii itkema~in.)
HARJOITUKSIA
!. 3aMCHHTC npHJl<lTOtiHOC npeLl,flO)l{CHHe 11pW!<lCTHOH KOlK'TpyKL(HeH.
a) Tiina kertoo kirjecssiWn, ettii hiin on ollut Moskovassa jo kuukauden. Hiin kertoo, ettii h~in on oppinut kulkemaan metrolla. Han sanoo, ettii han on kiiynyt kuuntelemassa luentoja ja osallistunut seminaareihin. Hiin sanoo, etUi han on saanut sieltH uusia ysUiviii. Hiin kertoo, etUi hiin bivelee usein kaupungilla ja keskustelee ihmistcn kanssa. Han uskoo, eWi hiin oppii si!W tavoin puhekieltii. Han ajattelee, etta hiin palaa kotiin kielitaitoisena.
b) Muistan, ettii olen n~ihnyt hiinet jossain. Luulin, etUi olin ltiytanyt oikean ratkaisun. Pekka tiesi, ettii Antti tarvitsee apua. Joku tiesi, etta Rantanen on matkustanut ulkomaille. Niiin, etUi sina seisoit kadunkulmassa ja odotit minua. Luulin, etta sinH ymmarrat kaiken. Maija luuli, ett~i matkakumppani haluaa auttaa hHnW. Klaus kertoi, etUi han on oppinut puhumaan suomea muutamassa kuukaudessa. HUn valittaa, cWi vitamiinien puute aiheuttaa hanelle unettomuutta. UHibiri totesi, cttii olen saanut angiinan. Kuulin, etta hiin kertoi matk<tstaan hauskoja juttuja. Toivon, etUi kaikki pakittyy onnellisesti.
2. YnoTpe6HTe BMeCTo npliJLaTOlJHoro npeJlnO)l{CHH5l npHlJaCTHyiO KOHCTPYKUHIO.
a) Uskon, etW asiat ovat kunnossa. Kuvittelin, etw h~in on kaunis nainen. Usein unohdetaan, ettii tlunssa tarttuu helposti. Kukaan ei
odottanut, etta vicraat saapuvat jo tilniiiin. En ole milloinkaan kuullut, ctUi hiin puhuu suomea.
b) Kerrotaan, etta he matkustavat sukulaistensa Juo. Uskotaan, etta aseiuenriisuntakonferenssi piiiisee hyviin tuloksiin. Sanotaan, etta
suomalaiset ovat ujoja ja hiljaisia. Ilmoitettiin, etta juna saapuu asema lie.
244
c)Monet luulevat, eWt he pystyvat kesyWimaan villieHiimia. H~in toteaa, eWi han on ennen kaikkea HUik~iri. Heli Virtanen toivoo, eWi hiin valmistuu opettajaksi. Pelbiiin. ettii myoh~istyn tunnilta. Maija sanoi, ettii han on valmis Iahtemiiiin kanssani.
d)Hiin kertoi, etta oli oppinut puhumaan englantia jo koulussa. Mikko kertoi, etUi oli biynyt kotikyliissMin. Tiedet~iiin, eWi han oli kitjoittanut nuorena runoja. Kerrotaan, eWi h~in oli palannut
kotikyHi~insii.
3. 3aMeHHTC npi-F!aCTHYIO KOHCTpyKqH!O npHLl,aTOL!Hb!M npCJlJ1Q)KCHHCM c COl030M eWi. YnoTpe6HTe npeL\flO)l{CHH51 B npeJeHce H nep-
(peKTe.
Heli kertoi viihtyv~insii venaHiisten parissa hyvin. H~in kertoi tottuneensa sikaHiisiin tapoihin. H~in viiiWiii ven~ilaisten olevan kovin erilaisia kuin suomalaiset. Han luulee tuntevansa venaliliset hyvin.
Pekka sanoi niihneens~i kaiken, mita tiUiiHi tapahtui. Lehdess~i kerrotaan eduskuntavaalien IHhestyviin. Toimikunta totesi monien eWinlajien hiivinneen. Me tied~imme lintujen kiirsiviin ympHristbmyrkyista. Muistan kuullecni asiasta jotain. Muistan sinun kertoneen Uimiin jutun.
H~in mybnsi minun olevan oikeassa. H~in luulee tulevansa toimeen omin neuvoin. Sanotaan koulun opettavan vain tietoa eibi ajattelua. Sanotaan valtion maksaneen kaikki kulut. Luulisi olevan tiiysin toivotonta odottaa enaa. Ymmarsin h~lviaviini pelin.
KAPPALE37
KOLMASKYMMENESSEITSEMAS KAPPALE
g
-Uihdetkb huomenna kanssani uimaan?
-KyiHi voin Hihte~i.
-Mihin aikaan menisimme? Sopiiko sinulle heti aamulla?
-Sopii. Ja eihHn meidan tarvitse pa~itUiH aikaa nyt. Soita minulle heriittyasi.
¢>
-Oli kiva jutella nHin puhelimessa, mutta olisi hauska oikein
tavatakin. |
· |
245
- Niin olisi. Meid~in pitaisi yriWW tehda se nyt joululomalla. Lukukauden alettua ei taas ehdi.
<>
-Hei! MinH menen nyt.
--- Hei hei! Ai kuule, voitko viedii roskat mennessasi
- Juu.
<>
-Katsoitko eilen alkuillasta sen Paasikivi-ohjelman?
-En katsonut. Mina piW.sen katsomaan televisiota vasta lasten nukkuessa.
TEMPORAALISET LAUSEENVASTIKKEET
BpeMeHHbie KOHcrpyKL01H
MiUi aiot tehdii paHstyasi ylioppilaaksi'?
Filmin p~Wtyttyi\ salissa vallitsi syvii hiljaisuus.
Muistan aina vanhan kouluni kavellessani Kirkkokatua. Lintujen laulu vaimeni auringon laskiessa.
Opi--Ul.UTO'-IHOe npe.uno)l{eHHe speMeHH (temporaalilause} MO)l{eT
6hiTb JaMeHeHo coorseTCTByiDmeH. eMy speMemwH. KOHcrpyKUHeif (temporaalinen lauseenvastike}.
l. sen jiilkeen kun - passiivin II partisiipin partitiivi (napTHTHB II 11pWiaCHI5l naCCHBa).
Ecmt .ueffcTBHe npH.uarotmoro npe.UJ10)!<CHH5l onepe)!(aeT neikT- BHe. rJJaBHOfO npe,llJ10)!(CHH5l, npH,llaTOl.!HOe npe,llJ10)1(CHl1C MO)!<CT 6biTb :JaMeHeHo KOHcrpyKu,HeH. c napTl1THBOM II npHtiaCTHH naccH- Ba. Ecsm B rnaBHOM H npHnaTO'-IHOM npe.uno)l{eHHl1 o6umH cy6oeKT, TO B KOHcrpyKIJ,HH 3TOT cy6beKT 3aMeHHeTcH npl1TH)I(aTenbHbiM cy<l><jniKcoM, Koropbu:r npHcoe.uHHHCTCH K npW!aCTHID. Ecn11 )!<e y HHX pa3Hbie cy6beKThi, B KOHCTPYKUHH cy6beKT :.mMeH5lCTCR reHHTH- BOM. B 3TOM cnytiae npHT>I)l{aTeJibHbiH cyc!JqJHKc npHcoe.uHH5lCTC.R K npwmcTHIQ JUIWb rorna, Korna cy6beKT npH,naTolfHOro npenno)!ze- HI-Hl Bb!pa)!<CH JIH'-IHbiM MCCTOHMeHHeM.
Kun olen her~\nnyt, avaan aina ikkunan. ::: Heratty~ini avaan aina
ikkunan.
Kun ovet olivat sulkeutuneet, juna Uihti liikkeelle. == Ovien sulkeu-
duttua juna Iahti liikkeelle.
(Mei\Hi oli mukavat naapurit.) Kun he muuttivat Lahteen, heid~in tila\leen tuli meluisa perhe. == Heidan muutettuaan Lahteen heidHn
tilalleen tuli meluisa perhe.
2. samalla kun - l1 infmitiivin inessiivi (HHCCCHB II HHt\mHHTHBa)
EcnH neAcTBMe npH.n,aTOY:I-wro H masHoro npenno)l{eHH51 onHo- speMeHHO, np~l)laTOtJHOC npeJlJIO)l{C!1HC :mMeH5lCTC5! KOHt.:TpyKUHCH
c YIHeccusoM ll HH<pi1HHTI1B<l. OpasHJW ynoTpe6neHH51 cy6beKTa TC :>KC, 'ITO H B KOI-ICTpyKUlUlX CO ll npWiaCnteM nacCHB<l.
II INFINITIIVIN INESSIIVl
YIHeccHB II HH<\mHHTHBa
nukkua |
nukkuessa |
|
lukiessa |
||
luk~a |
||
syodess~i |
||
syod~i |
||
opiskellessa |
||
opiskella |
||
ta va tess a |
||
tavata |
||
h;\i ri tcssii |
||
hUirita |
||
kylmetess~i |
||
kylmeta |
||
|
||
YIHeccHB ll HI--H\H1HHT!1Ba o6pa"JyeTCH m I HH<\H1Hl1THBa TaK, 'ITO |
||
KOHCt!HbiFi |
rnaCHbi~i ~lfii nepeXO.UHT B e, l1 K HCMY npH6aBJ15lCTC5l |
|
OKOWWHI1C HHCCCHB<l. Ecmt nepe.n. KOHC'!HbiM rnaCHb!M l1H<l>MHHTII- Ba CTOHT e, OH nepeXOJlHT !3 i. Hanp.:
Tutustuin haneen opiskellessani Moskovassa.
Sammuta valot Hibtiess~isi huoneesta.
"LUKUTEKSTl
SUOMJ\L/\INEN VI EST!\ Vi\HIN ELEIN
Vieraassa maassa oleskdlessaan ihminen huomaa mania sellaisia kulttuurin piirteit~i. joihin maan omat asukkaat eivUt kiinniW
huomiota. |
|
|
»Suomalaiset puhuvat vain suullaan.» N~iin totesi australialainen |
||
vaihto-oppilas 1 asuttuaan Suomessa |
nelj~i |
kuukautta. Jokaiseen |
kieleen ja kulttuuriin \iittyy erilaisia |
tapoja kaytHH\ ei-kiele\lisW |
|
|
|
247 |
246
kommunibatiot<t. Erot eleiden, ilmeiuen ja katsekontaktin kayt6ssii tai tavassa kiiytUia kosketusta os<ma vuorovaikutusta johtavat herkiisti virheellisiin tulkintoihin keskustelukumppanin aikomuksista ja tarkoituksista. Minkiilaista on suomalainen ei-kielellinen kommunikaatio? Mikii ulkomaalaisesta tuntuu omituiselta, kun hiin keskustelee suomalaisen kanssa? Mihin suomalaisten tulisi kiin-
nitUUi huomiota keskustellessaan ulkomaalaisen kanssa? Annetaanpa vaihto-oppilaiden jatkaac.
Italialainen opiskelija sanoo: »Me olemme tottuneet puhuessamme ilmaisemaan tunteitamme elein ja ilmein.» Yhdysvaltalainen opiskelija viiitUiii, ettei edes suomalaisten kasvoista voi lukea heidan mielialaansa. Suomalaisella on hiinen mukaansa vain kaksi ilmettii, jotka nekin ovat oikeastaan aivan samanlaisia. Japanilainen ja osa keskieurooppalaisista vaihto-oppilaista on sitU mielUi, ettii suuria
eroja suomalaisten ja hcidiin omien maanmiestensa tavoissa kiiytUiii eleitii ja ilmeiUi ei ole.
Monet ovat kiinnitUineet huomiota siihen, ettH suomalaiset eiviit kosketa toisiaan. »Tiiiillii Suomessa ihmiset vain kiitteleviit tavatessaan.» »Suomalaiset tervehtiviit vieraisille tullutta sukulaistiitiii
pelbiWi kiidenojennuksella. Esimerkiksi Italiassa halaus ja suukko Uidin molemmille poskille ovat v~ihintii, mitii voi ajatella tiillaisessa tilantecssa.»
Latinalaisamcrikkalaisten ja eteHieurooppalaisten vaihto-oppi- laiden tavoin myos yhdysvaltalaiset ja keskieurooppalaiset kaipaavat Suomcss<t kosketusta. Joku valittaa kosketuksen puutteen aiheuttavan hiinelle koti-ibiviiii. Toinen kertoi oppineensa itsekin varomaan koskettamista huomattuaan. miten tilantcen ilmapiiri muuttuu vaivautuneeksi ja kankeaksi. mikHii h~in koskettaa
keskustelukumppani<wn. Aivan ilmeisesti suomalainen ei siedii arkip~iiviiisessii vuorovaikutuksessa kosketusta, vaan tekee siitii
pitkiille meneviii johtopiiiitOksiii ja tulkitsee keskustelukumppanin haluavan viestiWiii jotakin aivan erityistii.
Kielellinen ja ei-kielellinen kommunikaatio nivoutuvat kiinteiisti yhteen. Tiedot kulttuurien viilisista eroista ei-kielellisessii kommunikaatiossa ovat osa sujuvna ja rohkeaa kommunikointitaitoa. On helpompi suhtautua ymmiirWviisti eroista aiheutuviin tilanteisiin, jos on varautunut erojen olemassaoloon. Tiedot eroista esWviit myos
tekemiistii liian iikkipikaisia, kielteisia piiHtelmiii vierasta kulttuuria ed ustavasta kesk usteluk um ppanista.
Lihdc: 1\ija M:ik1salo Suomalaint:n kommunikaatin ulkomaalaiscn silmin (Opt:llaja 10/I'JXX).
24X
SELITYKSIA
I. V~tihto-oppilas
<lh!HJ151H.[I,I151 JaKJI!DI.JaCT CO MHOfHMH CTpaHaMH )J.OIOBOp 06 o6- MCHC WKOJlbHHKaMH. Ha OCHOBaHvH1 3THX .Ll,OIOBOpOB MHOfHe llmH- CKHC WKOJlbllHKH MoryT noexaTb Ha ro.n y<rHTbC51 Ja rpaHnuy. CooT-
BCTCTBCHHO Y'-l<ll..l.U!CC51 ~j3 .npyntX CTpal! 11pHCJ)I«lfOT YtiHTbC>l B WKO- Jlbl <DHHJ151H.Ll,Hll.
2. Annetaanpa vaihto-oppilaidcn jatkaa.
C rnaronoM antaa BJHatreHHH 'paJpew~tTb, J·IoJBOJI5lTI; ynoTpc6- Jl5lCTC5l rem!THB + HHclmHHTHB. Hanp.:
Anna minun olla rauhassa!
Min~i en kyllii antaisi sen ikHisen lapsen mennii yksin uimaan.
~
DIALOGI
-Ratikka tulce. Onko sinulla lippu?
-Ei.
-Menniiiin sitten sisaiin etuovesta. Voit ostaa lipun kuljettajalta. Sano, etUi haluat kcrtalipun, jolla voi vaihtaa. Leimaa sitten lippu leimauslai tteessa.
-No niin, nyt siinii on Ieima.
- Katso siW leimaa. Siin~i on kellonaika. Voit vaihtaa tunnin kuluessa toisecn liikenneviilineeseen.
-- Kelpaako sama lippu metrossakin?
- Kelpaa. Se kelpaa Helsingin alueella ratikoissa. busscissa, metrossa ja Hihiliikenteen junissa.
HARJOITUKSIA
I. 0TBCTbTe Ha nonpocbi, HcnoJibJY5l npeMeHHbie KOHCTPYKLU111.
Milloin tutustuit hiineen?- Kun opiskelin Moskovassa.
Milloin sait uusia ystiiviii?- Kun olin siirtynyt uuteen tyi.)paikkaan.
Milloin hankitte lllH.Iet huonekalut? - Kun olemme muuttaneet uutecn asuntoon.
Milloin kiinnitiit huomiota ihmisten tapoihin'? Kun oleskelen ulkomailla.
249
I |
2. |
3aMemnc |
npe,anO>I<CHH5T C COKHOM |
kun BpCMCHHhiMH |
KO!-!CTpyKU115IMH. 06paTHTe BHHMi.tHlle Ha |
ynoTpe6neHHe npi1T5T- |
|||
/!GlTCI!hHb!X Cy<jHjJHKCOB H Ha MCCTO flO,aJIC)K(\ll(CfO B npe,aJIO)KCHl111. |
||||
|
a) |
M a IIi: |
Kun hiin oli tullut kotiin, han avasi heti television. |
|
|
|
- Tultuaan kotiin han avasi heti television. |
||
Kun olin asunut maassa vuoden, tunsin jo viihiin maan tapoja. Kun
olin valmistunut yliopistosta. p~Wsin tOihin opettajaksi. Kun koulu oli p~Uittynyt, liihdimme retkelle. Kun sota oli puhjennut, vihollinen
hyokbisi rajan yli.
b) M a I Ii: Kun Ia psi oli tullut koulusta, h~ln alkoi heti tehda koti-
tehtaviiiiin. - Tultuaan koulusta lapsi alkoi heti tehdH
kotitehtilvi~iiin. (06panne BHHMaHHe Ha nopH,aOK enos!)
Kun Iapset olivat huomanneet vieraan, he pys~ihtyivat sormi suussa. Kun piiiiskynen on palannut kotimaahansa, se alkaa rakentaa pc- sHa. Kun 1intu o1i saanut pesilnsii valmiiksi, se a1koi hautoa munia. Kun Tauno oli piWssyt tielle, han a1koi juosta minkH jaksoi.
c) M a 11 i: Kun istuin bussissa, ajattelin p~livan ohjelmaa. Istuessani bussissa ajattelin pHivan ohjelmaa.
Kun opiskelemme kielut, tutustumme samalla maan kulttuuriin.
Mihin mcidan pitaisi kiinnitUlii huomiota, kun keskustelemme ulkomaa1aisten kanssa? Missii lapset ovat paiv~illH, kun vanhemmat ovat
toissa? Kun televisiokanavat lisiiiintyvat, kasvavat valinnan mahdol- lisuudet- ja vaikeudet. Kun vihreii Iiike vanhenee, sen realismi kas-
vaa. Kun 1aivaonnettomuus sattuu, mereen joutuu oljya ja muita kemikaa1eja.
d) M a 11 i: Kun Inkeri istui bussissa, hiin ajatteli p~liv~in ohjelmaa.
- Istuessaan bussissa Inkeri ajatteli pHivan ohjelmaa. (06paTHTe BHHMaHHe Ha flOpH,aOK CJIOB!)
Kun Metsev oli Suomessa. hHn keriisi ainei.stoa tulevia teoksiaan varten. Kun Repin teki matkoja Vo!gal1e, han sai ajatuksen tau-
Juunsa Volgan Iautturit. Kun Iintu laulaa, se puolustaa reviiriiian. Kun Inkeri katsoo te1evisiota, han siliWUl pyykkiH.
250
e) M a IIi: Kun laittaa ruokaa, tliytyy olla huo1ellinen.- Ruokaa laittaessaan Uiytyy olla huo1ellinen.
Kun syo kalaa. ei saa kiirehti~i. Kun lukee jiinniWiv~ia kirjaa, ei huomaa, mitii ympilrilla tapahtuu. Kun opettaa toisia, oppii itsekin. Kun k~Wntiil bytUimH~ln erilaisia sanakirjoja.
KAPPALE 38
KOLMASKYMMENESKAHDEKSAS KAPPALE
"- Miss~i se elokuva menee? -- Forumissa.
-Mennii~inko raitiovaunulla'?
-Ei kun mennaan bvellen.
0
-Tormiisin iisken kadulla Kariin.
-Mita hiinelle kuuluu?
-H~in on ihan entisens~i: b.veli itsekseen mutisten huomaamatta
ketii~in.
-No, etko pysiiyttilnyt hiintii?
-En viitsinyt. H~lnen kanssaan on niin vaikea seurustella, kun hiin ei yleensa sano mit~iiin, seisoo vain ystava1lisesti hymyillen.
II INFINITIIVIN INSTRlJKTIIVI
JiiHcTp)'KTHBII HHC!JHHHTHBa
H~in kertoi tapauksesta itkicn ja nauraen yhtaikaa.
Hiin se1itteli asiaa monella tavalla saaden aikaan pelkkiUi hiimminkia.
LihtisinkoMn uimaan? Tarkemmin ajatel1en taidankin jaiidii kotiin ja liimata valokuvat albumiin.
Han eteni hitaasti pe!aten kaatuvansa Iiukkaalla kadu1la. Hiin tarttui kuppiin kiidet tilristen.
Koira tuli isiintiUinsii vastaan banta heiluen. Auto kilUntyi risteyksessii renkaat ulvoen. Pitiko sinun kertoa siitH kaikkien kuullen? Aw tee noin toisten nahden.
251
istua |
- |
istuen |
|
nukkua |
|||
- |
nukkuen |
||
saaJa |
|||
-. saaden |
|||
syoda |
|||
- |
syoden |
||
opiskella |
|||
- |
opiskellen |
||
keriiUi |
|||
- |
keraten |
||
hiiiritii |
|||
- |
hHiriten |
||
pacta |
|||
- |
paeten |
||
|
|||
06paniTe BHHMamie: lukea- lukien
VlHCTpyKTHB If HHC!JHHHTHBa o6pa3yCTCR TaK )!(C, KaK 11 HHCCCHB
li HHCpHHlHHBa, TOJibKO BMCCTO OKOWIUHHJI HHCCCHBa 11pHCOC,l(HHR- CTC51 OKQHLJaHHC HHCTpyKTHBa -n.
VIHcTpyKTHB II HHqmHHTHBa 51BJI51eTc51 B npe.n:JIO)I(CHHH o6cTo51- TeJibCTBOM o6p<Ua ,l(Cl:fcTBI15!. 0Ho noKa3b!BaCT, KaKHM o6pa30M npoHcxo.n:HT .n:eikTBHe rnasHoro npe.n:JIO)I(CHH51. Ha pyccKHH 5BhiK nepCBOLUHC5! 06bi~IHO ,UCC11pW!aCTHCM HaCTO.sill{CfO BpCMCHH.
06b!LIHO HHCTpyKTHB JI HHCjJHHHTHBa He HMCCT CBOero cy6bCKTa, HO B HCKOTOpb!X Bb!pa>KCHH51X K HCMy MO)I(CT 11pHCOC,UHW!TbC5I CJIO-
BO BciJOpMe HOMHHanma, KOTopoe 0603HaqaeT KaKyfO-TO <raCTb Ha- CT051ll{Cf0 cy6bCKTa.
TyttO juoksi hiukset tuulessa hulmuten. == TyttO juoksija tyton hiukset hulmusivat tuulessa (pa3sesaJIHCb no BeTpy).
K HHCTpyKTHsy II BHcjmHHTHBa rnaronos nahda 11 kuulla Mmi<eT 11pHCOCJJ.HIH!TbC51 fCHHTHB, 0603Ha'Ia!Oll{HH JJ.CHCTByJOll{ee JIHLlO.
HARJOITUKSIA
I. YnoTpe6wrc I1HcTpyKTI1B II HllcjmHHTHBa.
M a IIi: Kiivelin ja mietiskelin.- Kiivelin mietiskellen.
a) Muistelin tapahtumaa ja hymyilin. Kuljin pimeassii ja kompastelin. Pikku poika juoksi ja itki. Koira katsoi kuuta ja ulvoi. 1st uin ikk una n iiii rcssii ja ka Iselin ohikulkijoita. Lapset juoksentelevat kiiytiiviillii ja meluavat. Istuimme ulkoilmakahvilassa ja soimme
jiiiiteloii. Vietin vapaapiiiviin siten. ettii siivosin ja pesin pyykkiU. Hiin Whti ja vilkaisi kelloaan.
252
b) Vanhus istui nojatuolissa ja pilil tutisi. Seisoin pakkasessa ja hampaat kalisivat. Auto meni obi sitcn, eWl renkaat vonkuivat. Lapset seurasivat esitystii sitcn, cWi silmiit siiihkyivat. Tytto hyppi niin, cttii letit heiluivat.
Sanontatapoja I 0TJJ.CJibllbie Bbip<DKeHWI
Ei ty6 tehden Iopu cibl 11ni maaten.
Lahti soitellen sotaan.
Ei kukko kaskien !aula.
Mibi laulaen tulee, se vihe!Uien menee.
Teitko sen tieten tahtoen? =Teitko sen tahallasi? Kiivin sieiHi ohimennen. = Poikkesin sielli\ pikaisesti.
POTENTIA ALI
Bo:.JMO>KHOCTHOe HaKJ10HCHHe
TiimH selitUinee asian.
Tyoehtosopimus valmistunee cnsi viikolla.
Piliiministeri palannee matkalta ylihuomenna.
Ymmiirtiinette, etUi olemme vaikeassa viilibidcssii.
K ukaan ei tietiine asiasta.
Kaikki lieneviit saaneet esityslistan, voinemme aloittaa kokouksen.
Liencekohiin kukaan m uistanu t maksaa siih kolask ua? Emme liene tavanncet aikaisemmin.
Asia otettaneen valiokuntabsittelyyn piakkoin.
Asiasta ci kcskusteltane Uissii kokouksessa.
Hiintii lienee cpiiilty jo kauan.
Tiitii ki1jaa ei licne kiiannetty veniijiiksi.
Potentiaali - 3To B03MO)f<HOCTHOC IIaKilOHCI-HIC rnarona. o6o-
3Ha•Iaiow.ee B03MmKHOCTb, sepo51THOCTb .uefkTBH.si. Ero noK<naTeJib
-ne- (TlpH acCIIMI1Il51UHH -le-, -rc-, -se-, -nne-) npHCOCJ].HHRCTC51 R aK-
THBC K OCIIOBC IIHCjJliHHTHBa. K IIOK<l3i:ITCJifO flpHCOC,UI1H51CTC51 Jll1'1- HOC OKOH'laHHC.
25:1
niihda |
niihnen |
en n~ihne |
|
nHhnet |
et niihne |
|
nUhnee |
ei nUhne |
|
nahnemme |
emme n~ihne |
|
niihnette |
ette niihne |
|
nahneviit |
eivat nahne |
olla-verbin potentiaalimuodot ov~tt: |
|
|
lienen, lienet, |
lienee |
en liene, et liene, ei liene |
|
|
|
lienemmc, lienette, lieneviit |
emme liene, ette liene, eivat liene |
|
Y BOJMO>KHOCTHOfO HaKJIOHCHI15l (110TCHlU1aJia) OL{Ha <pOpMa
npomenwero npeMcH11 - ncp<jJc1n. 0Ha o6pa:JyeTc5l 113 npe:JeHca no-
TeHLUiaJia rJiaroJia ol!a (liene-) 11 aKHIBHOfO IJ rrpW!i:lCTI15l OCHOBHO- ro rmtroJia.
lienen niihnyt lienet niihnyt lienee niihnyt lienemme nahneet lienette niihneet lieneviit n~ihneet
Y fl<lCCHBHOfO
en liene n~ihnyt et liene nahnyt ei liene niihnyt
emme liene nahneet ette liene niihneet eiviit liene niihneet
110TCHl.(11HJia JlBC <pOpMbl BpeMeHH - npe3eHC 11
nep<j)cKT. 0KOWiaH11e npe3eHca -(t)taneen/-(t)tiineen npHcoe.L{HH5lcT-
c5l KTOH )KC OCHOBC, lJTO H OKOH'-IaHJ-Ie naCCHBHOfO KOHL{Hl.(HOHaJia
(eM. p<nneJI 2l:\). 0-rpHl.laTenbHa>I <j)OpMa OKawmnaeTc5l ua -(t)tane/- (t)tiine.
nepcj)eKT o6p~uyeTc5l oT rJiarona olla .11 nacc.HsHoro II npHlJac-
TH5l ocHOBHoro marona. |
|
|
niih tiineen |
ei |
niihUine |
lienee niihty |
ei |
liene niihty |
BmMO)I<HOCTHoe |
HClKJIOHem1e (noTeHuHan) ynoTpe6J15leTC5l |
|
06bJlJHQ B onpe.L{CJJCHHOM CT.HJIC 11.11CbMCHHOH pe~I.H, HallpHMep, B 5l:.lb!KC fCI:.lCTHblX HOBOCTCH, 110Jli1THKH, B O<jJIIUH£\JibHbJX 11HCbMi:lX H L{p. BMCCTO l10TCill.(l1aJJa Bcer.z:r.a MO)I(HO YllOTpe6HTb HH.Ll.HKaTHB (H:.lb5lBI1TCJ!bHOe HaKJIOHCHHe) 11 KaKOC-JIH6o CJJOBO (Hapet!I1C, BCI10-
MOfaTeJILHbiii fllUf'OJI), Bbipa>KaiOUJ,ee HeysepeHHOCTb, B03MO>K- HOCTb. Hanp.:
Tiimii selittiinee asian. =Tam~i vannaankin seliWi~i asian. PaUministeri palannee matkalta ylihuomenna. =PiHiministeri palaa matkalta luultavasti ylihuomenna.
Asiasta ei keskusteltane Uissii kokouksessa. = Asiasta ci taideta keskustella Uissa kokouksessa.
B pa:Jronopi-wn petJH noTeHl.ll·mn ynoTpe6mieTC51 otJeHb penKo.
g
LUK UTEKSTI I
Millainen mahtanee maailma olla, kun Akseli on taysi-ibinen? Lieneeko silloin vieW puhdasta vettH ja turvallista ruokaa'? Nyt meilla on vieHl riittiiviisti luonnonmukaisia elintarvikkeita, mutta riittHneeko niiUi tulevaisuudessa. Entii ymparist6? Wimeri on pieni vesialue. jota monet suuret kaupungit kuormittavat. lWmeren suojelusopimukset eiviit tunnu riitnlviin. Saataneenko Itameren suojelu pitavaksi?
Akseli tulee eliimiiiin maailmassa, jokaon paljon teknisempi kuin meidiin maailmamme nyt. Silloin lieneviit jo lankapuhelimet ja ei-digitaaliset televisiot kadonnect. Kaikki omistanevat pienen kHnnykiin. Televisio-objelma valittaneen vapaasti kanavista riippumatta. Kaikissa jokapaiviiiseen eHimiWn liittyvissii tarpeissa palvellee tietokone.
Akseli cHinee kuitenkin yhta tyytyvilisenii kuin mekin, koska hiin kasvaa tuohon uuteen yhteiskuntaan.
"LUKUTEKSTI 2
Ki1jailija Matti Makela julkaisi vuonna l99l:\ teoksen, jonka nimi on Siiiikitja. Se on kirja s~\Hsta ja siiahiin liittyvistii e!HmyksisUi. Scuraavassa on katkelmia kirjan luvuista:, joissa Miike!H kuvaa eri vuodenaikojcn luonnon ja sHiin ilmioitii.
Ruska-sanaa k~iytettiin aiemmin tarkoittamaan Lapin yhE\aikaa vHreihin syttyviUi syysmaisemaa. Nykynan sana on levinnyt muuallekin Suomecn, mikH on perusteltua, vaikka Etelil-Suomen ruska hajoaa pitemmHlle ajalle. Kun suomalainen ympHristO elokuun horsmia, rypsipeltoja, puutarhoja ja uudelleen tullutta hailakansinista pellavaa lukuunottamatta on tasaisen vihreU, aurinkoiscn syyskuun sattuessa se heriUl uskomattomaan viirileikkiin, jonka pHaosassa ovat lehtipuut. Korkealta kalliolta katsellessa nakee havumetsfin ja lehtimets~in erikseen, UlmH on ainoa aika, jol-
254
255
loin ne kunnolla crottaa toisistaan. Piiiiviiri on koivujen kcltainen, joukossa crottuvat pihlajat, iso haapa loistaa viiden kilometrin piiiihiin. Asutuimmilla seuduilla keltainen vaahtera mustaa asfalttia
tai multaa vasten on voimHkkain kontrasti, ellei paikallc satu vieW kirkkaampaa hevoskastanj::ta. Lehmus, syyskes~in tuuhea, humiseva,
vaikuttava puu jaa syksyiW varjoon, sen lehdet v:tin harmaantuvat ja rispaantqvat, mutta s~iilyviit vihreinii.
Marraskuun hienoin siWeHimys on cnsilumi. Kun pimeaa on kestiinyt viikkokaupalla, tulevat vihdoin pakkaset ja jiiiidytUiviit maanpinnan. Sitten yhtenii iltapiiiviinii sc vain alkaa: taivaalta leijailee ensin muutama hiutale, onko, kyllii se on lumihiutale, sade tihenee vahitellen ja varttitunnissa se on muuttunut vaaleaksi. har- maaksi, ah1spiiin putoavaksi liikkeeksi, jota silmiit naulittuina seuraavat. Kun Uimii tapahtuu, tapahtuu jotakin kummallista. Hetkessii levoton, masentunut ihminen rauhoittuu, muuttuu ensin uneliaaksi. sitten tyytyviiiseksi ja muutaman tunnin kuluessa alkaa
Liytty~i tannolla ja elinvoimalla. Maailmaan, ymparille, tulee het- kess~i pys~ihtynyt tila, itselle hyv~i olo. Samalla luonto siirtyy toiseen
ascntoon. talveen, odottelemaan joulua, joulunalusaikaan, lepoon.
<> ([ 0~
256
Jos Suomen vuoden kierrosta ja saaeHi.myksisUi piHUi valita yksi ylitse muiden, se on maaliskuun hanki~eli. Perustelen. Hankikeli syntyy aikana, jolloin talven kovimmat tilanteet on ohitt!ttU, mielessa on toivo kevaasta. --Siina missa eilen oli upottava lumi, on aamulla kova, varma tie kulkea mihin suuntaan hyvansa. Kiehtovaa hangessa on myos sen lyhyt kesto: hanki kantaa varhaisaamusta puoleen pHivaan, harvoin pitempaan. Reitti on valittava huolella, silla muutos on dramaattinen. Kun hanki kantaa, ka.velet kuin poyd~in pintaa kilometreja tunnissa tiettomien taipaleiden paahan eramaahan. Kun hanki upottaa, putoat reiWl. myoten lumeen, liikkuminen on niin raskasta, etta se on kayUinnossa mahdotonta.
los ei satu olemaan allergikko, yksi toukokuun vaikuttavimmista s~iaeHimyksista on se pakahduttava hetki, kun nousee kevatretke!Hi korkealle kalliolle ja nakee etta kesa on tullut Suomeen. Ympari!Hi on koko kevaisen toukokuun maisema. Kylvetyt pellot, niiden tasainen, kammattu vihrdi, neljHsosalehdessa olevat koivut ja pihla- jat, niiden nahkea untuva, metsassa, litteaksi painuneen ruskean hein~in alta tunkevat valkovuokot, uusi kasvillisuus. Koko luonto henkii tuoretta sateenjalkeisHi raikkautta ja pakahduttavaa tunnetta kevaasta. Tallaisena hetkenii tulee mieleen ajatus »Jumalan kunnia luonnossa», muistaa Krishnamurtin mystiset luontoonsulautumisen tunnelmat, lapsuudessa luetut yleviihenkiset kirjat luonnon ja nuoruuden herl:Uimisesta. Vaaran laki, korkea kallio, kakkaram~in nyt, taivaan sini, suomalais-kolimainen' perusmaisema on oikea paikka kokea kevaan hetki ja jokaisen piUiisi sinne laelle touko- kuussa kiiveta, jotta ainakin kerran vuodessa nakisi kauniin koti- maansa edessaan.
Sisamaan heinHkuu on heleii ja herkka. Tunnusomaisia sille ovat pienet kukkakedot, kumpareiset apilapellot, lehtimetsat, tyynet lumpeiden peiWimat jarvet, joilla voi so udell a aamuin, illoin tai keskipaivan tyynina hetkina. Pitkina poutajaksoina heinakuus- sa sa~i jarvelHl on paiva!W.kin helteinen, yon seutuna hiukan viilenee.
Kaukaisella meren ulkoluodolla tai saarella tyyni korkeapaine on erilainen. Saa ei paivalla ole tyyni, tyyni meri on harvinaisuus kaikkina vuodenaikoina. Siksi auringonnousut ja laskut ovat luodolla vaikuttavin eHi.mys: meri on koruttoman kaunis, on vain aurinko, taivas ja vesi, kivet ja kivien varjot.
Uihde: Matti Makela. Siiiikirja. WSOY, Porvoo-Helsinki-Juva 199X.
9 3aK. 1443 257
SELITYS
J. 0p11IIaraTeJJbHOe kolimainen o6pa30BaHo OT Ha3BaHH.51 MCCTHOCTH
Koli. Koli - H3BCCTHa.51 ropa B rrpOBHHUHH CeBepHa5! KapenHR, He..o;aneKo OT r. Ho3Hcyy.
KAPPALE 39
KOLMASKYMMENESYHDEKSAS KAPPALE
"- Hannelekin haluaisi tulla Uihan istumaan. Saako han tulla?
-Tulkoon vain.
<>
-Kuusisetkin ovat jo lahdossH kotiin. Pa~isisivMko he sinun mukaasi? Mahtuvatko he autoosi?
-Mahtuvat. Tulkoot vain.
<>
-Riitta kysyi, milloin han voisi tuoda lainaamansa kirjan takaisin.
-Tuokoon ihan milloin hanelle sopii. Taalla on aina joku paikalla.
<>
-Oletko kuullut, etta Matti on juorunnut sinusta jotakin tutuille?
-Mina en Matin puheista piittaa. Puhukoon, mita puhuu.
IMPERATIIVIN 3. PERSOONA
3 JJHUO HMrrepaTHBa
Soittakoon huomenna. Tan~Hin olen varattu. Tehkoon Leena ruoan Uinaan, mina en viitsi.
Minii vain pyyhkifi polyt, tiskaa sina ja puistelkoon Matti matot.
Seuratkoon onni ja menestys sinua.
Tapahtukoon sinun tahtosi.
Mihin minH nyt panisin namH astiat? No, olkoot nyt vaikka tiissfi.
25X
f1oKa3aTCJJCM 3 miUa HMrrepaTHBa 5!BJJ5!eTC5! -koon/-koon, BO MHO-
)I(eCTBCHHOM LIHcne -koot/-koot. f1oKa3<nenb rrpHcoe..o;HH5IeTc5I K oc- HOBe HHCjlHHHTHBa, KaK H ITOKa3<lTeJJL 2 miUll HMrrepaTHBa MHO)I(eCT-
BCHHOfO LIHcna -kaa/-kaa (eM. pa3..o;en 17), s rnaronax 4 11 5 THrra- KcornaCHOH OCHOBe Ha -t.
I. |
lukea |
luke- |
lukekoonlkoot |
2. |
tuoda |
tuo- |
tuokoon/koot |
3. |
mennii |
men- |
menkoon/koot |
4. |
avata |
avat- |
avatkoonlkoot |
5. |
valita |
vaiit- |
valitkoon/koot |
0Tp11UaTeJJbHi:l5! QlOpMa o6pct3YCTC5! 113 OTpHUaTeJJbHOfO marona alkoon/alkoot 11 ocHoBHoro rnarona c rroKaJaTeneM -ko/-ko: alkoon lukeko 'rryCTb HC 411TaeT', aJkoot tehko 'rryCTb He ..0:CJ1lllOT'. 0TpHUa- TeJlbHa51 CjJopMa ynoTpe6JJ5IeTC51 OLieHb pe..o;KO.
DonO)I(HTeJILHa51 cjlopMa 3 n11ua HMrrepanma TO)I(e He oLieHb ynoTpe6HTenbHa. OH.a pe.LI.KO Bbipa)l(aeT npHKa3 HnH noseneHHe, a 06b!l!HO ynoTpe6JI51eTC5I ,Ll.JJH Bb!pa)I(CHHH. pa3peweHH5! HJJH COrJia- CH5I. Ee MO:>KHO ynoTpe6n5ITb TllK)!(e B Tex cnyt.ta5IX, Korna roBopH.- LUeMy 6e3pa3J1HtiHO, LJTO nenaeT TpeTbe nHuo. B 513biKe E116nHH H B Bb!COKOM CTHJlC JHatieHHe 6JJHJKO KHMrrepaTHBy.
f1p11 CjlOpMe 3 JJHUC:l HMnepanma MO)I(CT 6LITb cy6bCKT (..O:eHcTBy-
IOLUee nuuo ): Tehkoon Lccna ruoan U\nkHin. 'f1ycTb Jleua npHroTo-
BHT cero..o;H5! o6en'.
B OTJJH'IHe oT ..o:pymx (jJopM HMnepaTHBa np11 ¢opMe 3 JIHUa aKKy3aTHBHbiH o6beKT HMeeT oKoH~IaHHe -n: Tehkoon Leena ruoan tiiniiiin. Cp.: TehbH\ te, Leena ja Liisa, tanaan ruoka!
g
DIALOGEJA
-Aprillattiinko sinua eilen? Eilenhiin oli aprillipaiva.
-Kyllii minua yritettiin aprillata. Kaija seisoi olohuoneessa ja oli loytHviniiiin' uuden jukkapalmumme2 :juurelta jattiHiishiimk\hiikin. Min~i huusin hilnelle, eWi olkoon vaikka kuristajakiUirme. Arvasin
nimittain heti, etUi se oli aprillipila.
-Minii kun en koskaan muista aprillipiiiviiU, niin menen aina lankaan', niin nytkin.
-- No, miten?
-Me olimme aamiaisella, ja yhtakkiii Anna-Liisa huusi keittiosUi, eWi pihalla
259
oli hirvi. RynUisimme kaikki katsomaan ikkunasta. Eihan siella miUHtn ollut, ja Anna-Liisa nauroi: »Aprillia, aprillia, syo sillia, juo kuravetta paalle!»4
-No, Uiytyy tunnustaa, kylla rninuakin vedettiin nenasta5• Paivalla en ena~1 osannut olla varuillani, kun Kaija vaitti, etta vastapaisessa tal ossa on tulipalo. Mina olin heti tuntevinani savun hajua ja juoksin ikkunaan.
-Kylla sinua varmasti harmitti.
-No, juu vahan, mutta sitten ajattelin, etta saakoon Kaija huvinsa.
<>
-Olin taas kerran puhua vaaria asioita vaarassa seurassa. Istuin Matin tutta vien kanssa eraassa uudelleen sisustetussa ravintolassa. Koko seurue ihasteli sisustuksen viihtyisyytta. Minusta se oli kummallista, koska mielestani sisustus oli melko kalsea.
-Meinasit kai Jausua rnielipiteesi julki?
-Olin juuri sanomaisillani,1' mita ajattelen, kun rnieleeni juolahti, eWi joku seurueesta taisi olla sisustusarkkitehti ja eWi ehka han oli sisustanut ravintolan. Myohemmin kavikin ilmi, eWi ravintolan sisustaja istui samassa poydass~L
<>
Luin eraasta naistenlehdesUi vanhan rukouksen, jonka nirni on Abbedissan rukous. Siina on mie!esUi.ni hyvia elamanohjeita kenelle tahansa. Referoin sita lyhyesti:
Abbedissa sanoo: »Herra tietaa paremmin kuin mina itse, ettii mi- nulle karttuu iki:Ul ja etta jonakin paivana olen vanha.>) Han pyytaa:
-Varjelkoon Herra minua puheliaisuudelta ja varsinkin silta luulo!ta, etta minun taytyy sanoa mielipiteeni joka asiasta.
-P~UisUikoon han minut taipumuksestani pyrkia jarjesUlmaan kaikkien ihmisten asiat.
-Esutkoon minua takertumasta loputtorniin yksityiskohtiin, antakoon minulle siivet paastakseni nopeasti asiaan.
-Auttakoon minua olemaan karsivallinen.
-Sulkekoon huuleni, etten puhuisi omista vaivoistani, vaikka ne lisaantyvat ja niisUi kertominen on vuosi vuodelta yha hauskempaa.
-Auttakoon minua oppimaan, etta minakin saatan joskus erehtya.
-Antakoon minun pysya kohtalaisen hyvana. Pyhirnys en halua olla, siiiH sellaisen kanssa on vaikea elM, mutta hapan vanha nainen on paholaisen ikUvimpi~i luomuksia.
SELITYKSIA
l. oli loyHivinaiin 'nenana BHLI., YTO HaWm\'
2.jukkapalmu - 6om.woe KOMHaTHOe paCTeHHe
3.menen aina lankaan
menn~1 lankaan 'nonanaTh BnpocaK'
4.Aprillia, aprillia... - nepsoanpenhcKaSI .upa3HMnKa
5.minuakin vedettiin nenastii
veUUi nenasta = petkuttaa, huijata 'Bo.U.HTb 3a Hoc'
6.olin sanomaisillani =melkein sanoin '.51 '4YTb He cKa3an'
KAPPALE 40
NELJASKYMMENES KAPPALE
I
llpamuw ynompe6Jle11Wl nputwcmua u wujm11umwwe
( o6o6zl(l!l1Ue)
Partisiipit joka-lauseen vastikkeena
TipH'IaCTHe KaK 3KBl·iBaJleHT (3aMeHMTeJ1b) OTHOCMTeJlbHOrO npHnaTO'IHOro npenno)f(eHH.H c col030M joka
B KalrecTBe onpeneneHHSl K cymecTBinenhHOMY MO)!<eT BbiCTY- naTb oTHOCHTenbHOe npi-1.ll.aT0'4HOe npenno)f(eHHe (joka-lause) 11n11 ero 3KBMBaneHT- npiFiaCTHe. OpwmcTHeM MO)f(HO 3aMeHHTb:
a) npH,LI.aT01·IHOe npe,IlllO)f(CHHe, B KOTOpOM MeCTOMMeHHe joka
SlBJl.HeTCSl cy6beKTOM,
6) npHLI.aT0'4HOe npe)lJIO)f(CHHe, BKOTOpOM joka 51BJ1SleTC51 o6beK-
TOM naCCHBHOH q)OpMbl rnarona,
B) nprtnaT0'4HOe npe)l.JlO)f(CHHe, B KOTOpOM joka 51BmH~TC51 o6beK-
TOM aKTHBHOH (l)OpMbl rnarona.
KaKoe npH'Iacnte Hy)f(HO Bb!6paTh?
B cny'4aHx a) H 6) ynoTpe6naeTc51 I H II npwmcme (I- tekeva, tehtava, II - tehnyt, tehty). OcHOBHOe pa3nH'-IHe Me)f(}l.y I H II npH-
'4aCTHeM - Bbtpa)f(CHI-1e :mKOHl!eHHOCTl1 ,ndiCTBHH. EcJIH ndiCTBMe npHLJ.aTOt!HOfO npe,li.JlO)f(eHI151 npoHCXO.UHT OLJ.HOBpeMeHHO C .UeH-
26!
260