opi puhumaan suomea

- Tosiaankin. Minii olen pitk~i ja vaaleatukkainen. Minulla on tummansininen puku pH~ilHi.

-EnUi vaimonne?

-Han on tummatukkainen, keskimittainen. Mutta mita han panee

paalleen? Varmaankin vaaleansinisen puvun.

- Selva. Jos min~ikin kelTon, millainen mina olen. Minulla on aivan

lyhyt vaalea tukka. Panen pHalleni punaisen hameen ja valkoisen puseron.

-No, hyvii. KylHi me sitten IOydamme toisemme. Nakemiin.

-Nakemiin.

4. 06'be,LH1HHTe .l{Ba npe,UJIO)f(CHHR C110MOU{hiO OTHOCHTeJihHOro Me- CTOHMeHHR.

Mall i 1: nima on uusi naapurimme. Hanta te ette viela tunne. - Tiima on uusi naapurimme, jota te ette vieW tunne.

a) Me katsoimme filmi~i. Siina kerrotaan uhanalaisista elaimisUi. b) Instituutti avustaa tutkijoita. He ovat kiinnostuneet Venajan olois-

ta. c) Instituutissa on kirjasto. Sielta lukija saa sanomaja aikakauslehtiH. d) Usein j~irjesteWan suomalaisten ja venalaisten tutki-

joiden seminaareja. Niissa kasite!Hian yhteistyota. e) Monet opiskelijat osallistuvat kielikursseihin. Niita pideUian Suomen eri kaupungeissa.

M a IIi 2: Sanna kertoi kokemuksistaan. Han oli juuri palannut

matkalta. - Sanna, joka oli juuri palannut matkalta, kertoi kokemuksistaan.

a)Lapset herasivat virkeina. He olivat menneet aikaisin nukkumaan.

b)Poika on serkkuni. Hanet tapasin eilen. c) Kirja on jannitUivH. Sita luen iltaisin. d) Nuo miehet ovat saamelaisia. Heilla on varikk~Uit vaatteet. e) Asiat ovat monimutkaisia. Niista keskustelimme.

5.OTBenTe Ha sonpocbi no o6pa3uy.

M a IIi: Kerroitko minulle Uista kirjasta?- Kylla, tama onjuuri se kirja, josta kerroin.

Asutko tassii hotellissa? Pidatko naistH lfukista'? Tutustuitko tansseissa Uihan tyttOon? Tanssitko diskossa Ulmiin tyton kanssa? Kavitteko tassa teatterissa? Oletko kiinnostunut Hista oopperasta'? Toimitko taman ryhman oppaana? Ostitko levyn Uista kaupasta?

Etsitko sanaa Uista sanakirjasta? Hiihditko nailla suksilla? Kuulutko Uihiin joukkueeseen?

202

6. YnoTpe6HTe MeCTOHMeHHH joku HJIH jakin B HY)f(HOH cpopMe.

Han etsii ... lehteii. Pyyda ... lehtea luettavaksi. Saisinko ... mielenkiintoisen kirjan? He Hihtiviit ... ysUiviensa luo .... neiti kyseli sinua. Kyllii mina vieb ... paivana kavaisen Ui.a!HL Kertoisitko ... matkastasi? Mielestani han on ... tuttavani nakoinen. Ottaisimmeko ...

jalkiruoaksi? ... on unohtanut sateenvarjonsa. Onko ... soittanut minulle? Ensimmaisessa kerroksessa on ... kioskeja.

7. YnoTpe6HTe MeCTOHMeHHe joka HJIH mika B HY)f(HOH cpopMe.

Turistikausi oli vilkkaimmillaan, ... takia oli vaikea saada matkalippua. Hotelli, ... saavuimme, oli jo ti:iynna turisteja. Tunnetko jonkun, ... puhuisi hyvin ranskaa? Hiinen pitiiisi suorittaa kaikki tentit viikossa.... ei ole helppoa. Uskoin kaiken, ... minulle kerrottiin. En halua piUUi sellaista, ... ei ole muotia. Muoti on sellainen ilmio,

... muuttuu nopeasti. Nykyaan ovat muotia vaatteet, ... on helppo liikkua. Tunnetko tuon naisen, ... kuva on lehdessa? Pidan tytoista,

... on tumma tukka ja ruskeat silm~it. Miehellii oli kalossit jalassa, ...

tuntui hassulta.

~ . .LJ.onOJIHHTe OTHOCHTeJihHhiM npH.LJ.aTOI.JHhiM npeLI.JIO)f(eHHeM.

Miss~i on ki1ja, ... ? Oletko kiiynyt n~iyttelyssa, ... ? Muistatko kaiken,

... ? Pid~in lauluista, .... Kunnioitan ihmisia, .... Luotan ihmisiin, ....

Myohastyin tunnilta, .... Poydalla on kirjekuoria, .... Tama on paras

lahja, ....

9. YnoTpe611Te MeCTOHMeHHe toiset + npHTH)f(aTeJihHhiH cyctlclJHKC B HY)f(HOM na.ue)f(e.

Professori Suoninen ja tohtori Smirnov eiviit tunne .... He tapasivat

... asemalla. He tervehtiv~it .... He pufistivat ... kattii. He tutustuivat .... Nyt he tuntevat .... He hyvaksyiviit ... ohjelman. He auttoivat .... He eivat hairinneet .... He pitav~it .... He kunnioittavat ....

He lahjoittivat ... kirjoja.

KAPPALE 30

KOLMASKYMMENES KAPPALE

g

-LiihdeUU\n ko merelle?

-Ei kannata. Tuulee liikaa ja siUi paitsi on kylmii.

203

<>

-NayUit vasyneelUL Mika sinua vaivaa?

-En tieda. Minua vain vasyttaa ja paaUi sarkee.

-Sinun pitaisi levaHi..

-Miten voi levaHi, kun on kadet taynna tyoti:i.

Yksipersoonaisia ilmauksia

O.ru-ronwmMe I<oHcrpyKI.Unr

1. ITpeJVJo)f(eHHR, B1Ipa)!<alOIIU1e HBJieHHR npHpo,ni:.r.
-	Sataa.
-	Tuulee.
-	Myrskyaa.
-On kylma.
-	Merella on sumuista.
-	Hamartaa.
-	Pimenee.
2. ITpeJVJo)f(emur, Bhipa:>KaiOIIU1e qm3H'IecKoe HJIH nc:ux:uqecKoe co-
cromme 'IeJioBexa.
-	Minua janottaa.
- Minua yskittaa ja aivastuttaa.
-	Nenaani kutittaa.
-	Silmia kirvelee.
-	Minua naurattaa.
-	Minua itkettaa.
-	Minua harmittaa/suututtaalraivostuttaa.

3. ITpe.z:tJIO)l(CHHR, Bbipa)l(aromue Heo6xo.QHMOCTh (nesessiivilause 'HeceCCHBHOe IIpe)VJO:IKeHHe').

- Minun taytyy kaanti:HI. Uima teksti. - Lahjan ei tarvitse maksaa paljon.

- Miksi sinun piti kertoa siita kaikille, sehan oli salaisuus. - Kaikkien tulisi suojella luontoa.

- Meidan on pakko lahtea.

4. KoHcrpyKI.{HH c rnaronoM kannattaalei kannata HIUI onlei ole +

hyva/helppo/vaikealmahdotonta+HHcpHHHTHB.

,.;

- Nyt kannattaisi ostaa auto. Ne ovat niin halpoja.

;	- Sinun kannattaisi ostaa asunto.
	- Petroskoissa kannattaa kayda kesalla, kun Iuonto on kauneim-
	millaan.
	204

-Sinun ei kannata pahoittaa mielUisi hanen puheistaan.

-Olisi hyva saada tasUi toinenkin mielipide.

-Sinun olisi hyva saada tasHi toinenkin mielipide.

-On helppo kritisoida toista.

-Sinun on helppo sanoa niin.

-On mahdotonta tietaa, mit1l. tulee tapahtumaan.

-Minun on mahdotonta saada taUi tyota valmiiksi niin lyhyessa

aJassa.

5. flpeJVJO)l(CHIDI, BKOTOphiX rnaron 3 n. e)l. 4Hcna o6o3Ha4aeT .n.eiiCTBHe, OTHOC.R.ll.{eec.R. Knro6oMy JIHI.{y, KKOMY yro)lHO. B TaKHX npe.n- JIO)KeHlUIX .[(CHCTBYIOI.l.{ee JIHUO OTCYTCTByeT.

-Saako t1!.1l.lla tupakoida?

-Paaseeko talla bussilla rautatieasemalle?

-Asiasta ei voi sanoa mita1l.n varmaa.

-Jos tekee liikaa tyota eika lepaa valilla ja viela syo yksipuolisesti,

tulee helposti sairaaksi.

-Esineisiin ei saa koskea.

6.flpe,WIO)l(eHIDI, B KOTOphiX Bbipa)l(aeTC.R. 4bC-J1H60 MHCHHe.

-Minusta olisi mielenkiintoista tutustua haneen.

-Eiko sinustakin ole hauskaa valilla vahan rentoutua?

-Lapsista olisi mukavaa pa1l.sUi sirkukseen.

-Olisi kiva lahtea elokuviin.

7.Ilpe,Wio:>KeHH.H c rnaronoM tuntua, nayttaa, vaikuttaa, rnaistua,

kuulostaa.

-Nayttaa silta, etta tulee valkea joulu.

-Nyt tuntuu vahan helpommalta.

-Vaikuttaa hyvalta.

-Maistuu ihanalta.

-Kuulostaa ukkoselta.

-Tama teksti tuntuu helpolta.

-Nama rnansikat maistuvat makeilta.

-Sina kuulostat v1l.syneelta.

- Mille se ruoka maistuu? - Ihan hyvalle.

B OJlHOJIHtiHbiX KOHcrpyKUH.R.X rnaron Bhlcrynaer B 3 n. e.n. qucna 6e3 cy6beKTa. Ecnu B npe.nnmt<eHHH ecrh )leiicrByiOmee nHuo, ORO Bbipa)l{aeTCH He Tia)le)l(OM cy6beKTa, a HHbiMH na_ne)KaMH.

205

\

'·

l. B npe,ll,JloJKeHH.SIX, BbipaJKaiOWHX .SJBJTeHH.SI npHpo.LJ.bi, cy6oeKT oTcyTcTayeT.

2. B npe,D,JTO)I(eHH.SIX, BbipaJKaiOWHX cpH3WiecKoe HJTH ncHXH'-IeCKoe

'~-IYBCTBO, CJTOBO, o6o3Hal.faiOW,ee l.feJTOBeKa {HJTH l.faCTb Tena), HCIThi-

TbiBaiOW.ero 'lfYBCTBO, CTOHT B napTHTHBe H 5lBJT.SieTC51 061>eKTOM.

3.B HececcHBHOM npe,ll,JloJKeHHH ..uei1cTByiOmee JTHUO o6hi'lfHO BhlpaJKeHO reHHTHBOM.

4.B npe.ll)IO)I(eHH.SIX c rnaronoM kannattaa/ei kannata + HHcpHHHTHB HJTH KOHCTPYKUH.S!X THna on!ei ole + hyva/helppo/vaikea/mahdotonta

+HHQmHHTHB ,LJ,eHCTBYIOUlee JTHUO MOJKeT OTCYTCTBOBaTb HJTH MO- JKeT 6biTh BhipaJKeHO reHHTHBOM.

5.B npe..unoJKeHHH, Bhipa)l(aJOW.eM .neHCTBHe o6o6w.eHHoro nHua, HeT cy6oeKTa (geneerinen lause 'o6o6meHHo-nH'lfHOe npe,ll1IoJKeHHe').

6.B npe,ll,JloJKeHH.SIX, BhipaJKaiOLUHX 'lfhe-nH6o MHeHHe, cnoao B3IIa-

THBe o6o:mal.faeT 'lfeJioBeKa, o MHemm KOToporo H.ll,eT pe'lfh. 0Ho

MOJKeT H OTCYTCTBOBaTh B npe,D,JTOJKeHHM.

7. fnaroJibl tuntua, nayttaa, vaikuttaa, maistua, kuulostaa MoryT ynoTpe6JI.SJTbC51 KaK 6e3 cy6oeKTa, TaK 11 c cy6oeKToM. B nocne,LJ,HeM ciiytJae OHH cnp.S!raiOTC5I no JTMUaM. ITpHnaraTeJThHoe BTaKMX rrpe..u-

IIOJKeHM5IX BhiCTynaeT Ba6JiaTHBe MIIM aJIJiaTMBe.

Passiivilauseen ja geneerisen lauseen ero

Pa3JTWIM5I MeJK.UY naccMBHhiMH

H 06o6meHHO-JTJ1liHhiMM npe)lJIOJKeHH5IMM

Tasta voi puhua huomenna.

Tasta puhutaan huomenna.

Kun opiskelee kielia, oppii ymmartamaan muita kulttuureja. Mita vieraita kielia teidan koulussanne opiskellaan?

06o6meHHO-IIM4HOe npe,D,JTOJKeHHe BbipaJKaeT B03MOJKHOe ,UeH-

CTBMe, .ll,eHCTBYIOW.HM JTHUOM MOJKeT 6biTh KTO yrO.UHO, l.feJTOBeK BO- o6w.e. flaCCHBHOe rrpe.ll,JTOJKeHHe Bbipa)!(aeT peanhHOe .n.ei:fcTBHe, npoH3BO.LJ.HMoe Heonpe.n.eneHHhiM JTMUOM HJTH rpynnoif nHu. Cp.:

Hanet huomaa helposti. (Han on erikoisen nlikoinen ja her~itUUi huomiota.)

H~inet huomataan kaikkialla. (Kaikki huomaavat hanet.)

B o6o6lll,eHHO-JTHlJHOM npe.urro)!(eHHH na MecTe cy6oeKTa B pa3roaopHOH pe'IH '!aCTO ynoTpe6rrSieTc.SI .n.orronHJ-nenbHOe cnoao siHi.

Hanp.:

Kaikkea sita kuuleekinv~isyneen~i.

Kun siUi tulee kotiin tyostli, sita toivoisi, etta koti olisi

siisti ja ruoka odottaisi poydalhi..

g

LUKUTEKSTI

FLUNSSA T ARTIUU

Syksymi tuulee ja on koleaa ja kosteaa, ja ihmiset sairastuvat helposti. Yskittaa, aivastuttaa, paleltaa, nena vuotaa ja muutenkin on kurja olo. Jokasyksyinen flunssa-aalto on saapunut. KylmalHi i\malla vilustuu

helposti, varsinkin jos yleiskunto on heikko. Kes~in aikana aurinko. vihannekset ja marjat antavat vastustuskyky~\. mutta jos kesa on vii\ea

ja sateinen, ihmiset ovat alttiimpia vilustumiselle.

Tavallisesti pienesUi t1unssasta ei ole suurta haittaa. Aina ei tarvitse edes turvautua UUikkeisiin; riittM kun \ep~ia ja juo HimminUL Jos on kuumetta, ja kuume jatkuu pitempaan. on syyUi biyda terveyskeskuksessa. Joi\lekin ihmisille, kuten esimerkiksi vanhuksille, tavallinen flunssakin voi o\la vaarallinen tauti. Siksi ns. riskiryhmat

yleens~i rokotetaan a\kusyksysta.

Usein unohdetaan, etta flunssa tarttuu helposti. PiU\isi aina muistaa, ettei yski ja aivasta toisia pliin. Sairaana ei myoskaan piHiisi

menna tyohon tartuttamaan toisia.

"DIALOGEJA

- Min~i. haluaisin kokeilla paastoa, mutta en tieda, miten se pitaisi

aloittaa.

-Miksi haluat paastota?

-Ajattelen, etUi se olisi hyv[i alku laihdutuskuurille.

-Eihan sinun tarvitse laihduttaa.

-Kylla min[i nyt kuitenkin haluaisin laihtua muutaman kilon.

-No, jos haluat paasto-ohjeita, mene luontaistuotekauppaan.

Niiss[i myydaan pakkauksia, joissa on valmis paasto-ohjelma.

- Tied[itko, miss[\ olisi sellainen luontaistuotekauppa?

- NiiUi on keskustassa useampiakin, ja monissa valintamyy- m~i.loissii. on luontaistuotehylly. Mutta muista, ettei paastoa pida aloittaa iikkin~iisesti vaan siihen siirryUUin vahitetlen, niin etH\

syodiU\n esimerkiksi kasviksia tai muuten kevyempaa ruokaa.

207

206

HIO H

- Niin varmasti, mutta kyllii niissa pakkauksissa varmaankin annetaan hyvia ohjeita.

~

-Tehdaanko teilla kotona ruokaa joka paiva?

-Ei tehdiL Me syodaan tyopaikan ruokalassa ja lapsethan syovat koulussa.

-RiitUiako kouluruoka lapsille?

-Eihan se tietysti riita. Kyllii heille jotain tiiytyy tarjota, mutta ei kannata ruveta valmistamaan varsinaista ateriaa, kun kaikki eivat

kuitenkaan ole yhta aikaa kotona. Jokaisella on omat harrastuksensa.

- Meilla ollaan viela niin vanhanaikaisia, etta syodiilin kotonakin liimmin ateria joka paiva.

		-	Eiko ole tyoliista tehda ruokaa tyopaivan jalkeen?
		- Onhan se, mutta kyllii siita suunnittelulla ja tyonjaolla selviiia.
		SANANLASKUJA		Vahingosta viisastuu.
				Minkii taakseen jiittiiii, sen edestiiiin loytiiii.
		HARJOITUKSIA
		1. ,lJ;OITOJlHHTe rrpe.rmo)l(eHIDI ITO)lXO,WIIllHMH no CMbiCJly rnaronaMH B
		cpopMe 3 JlHUa e.n:. trn:CJia, o6pa3ya o6o6meHHo-mr<JHhie npe)l)IO)I(eHIDI.
		Ihrnisen kasvoista ... usein heidan mielialansa. Runoilijan elamaker-
		ran ... usein hiinen runoistaan. Oppikirjarnme kappaleista ... tun-
		temaan Suomen kulttuuria. Puistoissa ... joskus rikottuja pulloja.
		Kun ... toisen maan kulttuuriin, syntyy ihmiskontakteja helposti.
		Ulkona on kylma, nyt ei ... takitta. Elintasoa ei ... nostaa ymparistOn
		kustannukseila. Minkii nuorena ..., sen vanhana ....
		2. OnHWHTe pa:moe HacrpoeHHe, ynoTpe6JUHI O.JJ:HOJIH'-IHhie rnaro-
		Jlbi naurattaa, itketHHi, harmittaa, havettaa, kiukuttaa, pelottaa, suu-
	I	tuttaa.
		3.	OnmuHTe 3HMHm1	.nem,, HcrronLJY.SI O.JJ:HOJIHIJHLie rnaronbi
	I.

hamarHHi, pakastaa, pimenee, tuulee, tuiskuttaa (pyryttaa), paleltaa.

4. OmiWHTe lleTHIOIO rpOJy, HcnonLJya cnoBa pilveilee, jyrisee, salarnoi, sataa; kaatosade, raesade, ukkoskuuro.

208

5.llepeBC.[{HTe, ynoTpe6J15l.SI O.[{HOJ1111JHble KOHCTpyKlUUI.

a)OceHhiO IJaCTO .n:yeT BCTep H H.n:eT .D:Q)K.l{b. B TaKyiO noro.n:y MO)I(- Ho JierKO npoCTy.[{HTbC.R. TipH npocry.n:e Ha.D:O IIHTh rop5111HH qaji C

Me.IJ.OM HJIH MaJ1HHOl1. Ha.n:o IIOMHHTh, lJTO rpHTIII - 3apa3Ha.SI 6o- JIC3Hb. EcnH y Bac TCMnepaTypa, CTOHT o6paTHThCH BIIOJlliKJlMHHKY. JleTOM H OCeHbiO Ha.IJ.o eCTh 6onhlliC OBOIUeH, cppyKTOB M HfO.D:.

6) HaM npHIIIJIOCb C.IJ.enaTh peMOHT JHMOH, noToMy IJTO rreToM y Hac He 6binO BpeMCHH. CTy.neHTaM HenerKO HaHTli ,n:eiiieByiO KBapTMpy. HaM 6bmo HHTepecHo noJHaKOMHThC.R c HOBbiM yiJHTeneM. MHe llplf.neTCH Ha.D:eTb pe3HHOBbiC canom, ITOTOMY 1JTO Ha YJlHUe li.D:eT MoKpbni cner. Tio-MoeMy, nyqwe IIHTh qafi, 11eM Kocpe. EMy 6bmo

liHTepeCHO Ha6niO.IJ.aTb 3a HrpOH ,n:eTeH. EMy 6binO CMClllHO, a MHe xoTeJIOCb nnaKaTb. CTy,n:eHTaM Hano c.n:aTb necKonbKO 3K3aMeHOB. HaM Hy)I(HO BbinHCaTb ra3eTY Ha cne.n:yiOIUHH ron. BaM CTOHT cxo- ,nHTL Ha :::ny BbiCTaBKy. Ceifqac He CTOHT BhiXO.D:HTh Ha YJIHUY, TaM CBepKaeT MOJlHHH If rpeMHT rpoM. Ha naqe npmiTHO CXO.IJ.HTL B 6a-

BbiKynaTbCH B 03epe.

KAPPALE 31

KOLMASKYMMENESYHDES KAPPALE

"- Toivottavasti ei ala sataa. Olen ajatellut lahtea illalla pyoraile-

m~an.

-Voit huoletta Hihtea. Saatiedotus lupasi kaunista siiiitii.

~

-Alkaa tulko sis1Ui.n likaisine kenkinenne! Olen juuri siivonnut.

-Me pyyhimme jalat hyvin.

-Se ei riita. Ottakaa kengiit pois!

~

-AI~ mene ulos paljain pain!

-	Ei siella nyt ole niin kylma. Kenellakiian1 ei ole hattua paasslL
-	Sina et kuitenkaan kulje hatutta tallaisella pakkasella.

209

in lq

!·

SELITYKSJA

I. KeneiHikiHin ei ole hattua paassa.

MecToHMemte (ei) kukaan CKnowieTcR KaK kuka+-kaan.

Orpm..{aTenbHaR Yacrmm ynorpe6nReTcR B npe.nno)!(emm O.UHH pa:L

Kukaan ei osaa suomea niin hyvin kuin han.

En tunne UUi!Hi ketaan.

Emme ole puhuneet UlsUi kenellekaan.

ABESSIIVI, KOMITATIIVI JA INSTRUKTIIVI

A6eCCHB, KOMHT3TI1B H HHCTpyKTI1B

Han on kaksikielisestH kodista ja puhuu vaivatta seka suomea etta ruotsia.

Et voi lahtea matkalle rahatta.

Han on ollut asunnotta kuukauden. Han Hipaisi tentin virheitUl.

Pietari kanavineen ja siltoineen tuo mieleen Venetsian.

Avioeron jalkeen vaimo muutti lapsineen toiselle paikkakunnalle. Juoksimme bussil!e kaikkine matkatavaroinemme.

Uihestyimme Moskovaa. Kaupunki kirkkaine valoineen nakyi alapuolel!amme.

Han tuijotti minua suUJ·in silmin.

He tulivat sis~Hin epavarmoin askelin. Pi:Hitos tehtiin vaillinaisin tiedoin.

	Tulitko jalan vai autolla?
	Abessiivi	Komitatiivi
	-tta/-Wi
		-ine (+poss.suff.)
	Nominatiivi	Vartalot	Abessiivi
	suuri	suure-	suuretta
	smmen	sinise-
			sinisetta
	tapa	tava-/tapa-
			tavatta
	opas
		oppaa-	oppaatta
	virhe	virhee-	virheettH
	vmva	vaiva-	vaivatta
	valo	valo-	valotta
	jalka	jala-/jalka-
			jalatta
	210

Instruktiivi

-n

Komitatiivi lnstruktiivi suurme suunn

sinisine Slll!Sll1

tapoine- tavoin oppame- oppain virheine- virhein vmvome- vatvom valoine- valoin jalkoine- jalan/jaloin

0KOH4aHHe a6eccHBa -tta/-Wi npHcoe,nHH.HeTcSI K ocHose. A6ec-

CHB 0603Ha~IaeT OTCYTCTBHe npe,nMeTa HJIH SIBJieHH.SI, 6e3 KOTOporo

npoHCXO.UHT .neikTBHe. BMeCTO a6eccHBa Yame ynoTpe6mieTCH npe.nnor ilman + napn!THB.

Cp.: tyotUt = ilman tyota '6e3 pa6oT11'.

0KOHLiaHHC KOMHTaTHBa -ine TaK:>KC npHCOC.Ll.HH.SICTC.SI K OCHOBe. EcnH B OCHOBe HMeeTC.SI 4epe.LI.YIOJllHikR COfJ13CHh!H, TO Bh!CTynaeT CHJ1hH3R OCHOBa. fnacHblH i B OKOHYaHHH KOMHTaTHBa, RBJIRS!Ch 110- Ka3aTeJieM MH. 4HCJ1a, npHBO.LU1T K IBMCHCHHIO KOHC'-IHhiX rnaCHb!X B OCHOBe. KOMHT3THB Bb!CTynaeT TOJibKO B <lJopMe MH. '-IHCJia, B cy- meCTBHTCJlhHb!X K HeMy rrpHCOC.lJ.HHRCTCR Bcer.ua npHT.SI)!(aTCJ!hHb!H cy<lJ<lJHKc. KoMHTaTHB o6o3Ha'-!aeT HanH4He Yero-To (Koro-To), BMecre c LJeM (KeM) npoHCXO.lJ.HT .n.etiCTBHe.

0KOH43HHC HHCTpyKTHBa -n npHCOC.UHHRCTCR K OCHOBC MH.

4Hcna. B pe.n.KHX cny'-laHx HHCTPYKTHB MO)f(eT BbiCTyrraTh B ¢opMe

e.n.. ~mcna: jalan.

A6eccHB, KOMHTaTHB H HHCTPYKTHB '-!acTo BhicTynaiOT B H.UHO- MaTH4ecKHX Bblpa)!(eHHSIX:

muitta mutkitta	KaK HH B '-!eM HH 6hiB3J10
pitemmitta puheitta	6e3 nHWHHX enos
syytta suotta	HanpaCHO, 6e3 TlpHL!HHbl
tavaroineen paivineen	CO BCCM CKap60M
ehjin nahoin	HCBpe.LI.HMblM
kynsin hampain	KOIT.SIMH H3y6aMH (.LI.Cp)!(aTbC5! 3a 4TO-JIH60)
suin pain	onpoMeThiO, cnoMR ronoay
parhain pain	HaHJIY4WHM o6pa30M
toisin pain	HHalie, no-.n.pyroMy
aamuin illoin	no yTpaM H se4epaM
oin ja paivin	H04bl0 H.L(HCM
sunnuntaisin,	110 BOCKpeceHhHM,
maanantaisin jne	no TlOHC.LI.CJihHHKaM H T. .lJ..
toisin sanoen	HHa'-le rosopH

"LUKUTEKSTI

SUOMALJ\ISIA JUHLIA

Melkein kaikilla suomalaisilla etunimjlla on oma p~livansii kalenterissa. Toisin sanoen melkein kaikilla, on nimip~iivH. Suomessa on ollut tapana viettaa nimipaivia. Tapa tuli Suomeen Ruotsista. Nimip~iivasankaria onniteltiin kukkasin tai pienin lahjoin, ja han

211

, ... _'--

.....

: I

,,\'

tarjosi kahvit tyotovereilleen. NykyiHin tapaa ei enaa kovin usein

noudateta. Syntymapaivaa vietetaan usein enemman kuin nimipaivaa.

Lapsille jarjestetaan lastenkutsut, jotka leikkeineen, naytelmineen ja kakkuineen ovat Uirkea sosiaalinen tapahtuma. Syntymapaivakakku on taytekakku, joka on koristeltu lcynttilOin; kynttiloita on yhta monta kuin paivansankarilla ikavuosia.

Aikuisten syntymapaivista pidet!Hln tarkeina ns. pyoreiUi vuosia. Ensimmaiset suuret juhlat jarjestetaan 50-vuotispaivana. Niihin tulevat sukulaiset, ystavlH ja tyotoverit. Juhlija saa arvokkaita lahjoja. Juhlijalla on tavallisesti koko paivan vastaanotto, ja juhlassa on

usein arvokas tunnelma: siella pidetaan puheita, kohotetaan maljoja ja ylistetaan paivansankaria kaikin tavoin.

Myohemmin on tapana juhlia pyoreita vuosia kymmenen vuoden valein, vanhempana viiden vuoden valein. Paivansankarin kuva

voidaan julkaista lehdessa. Jos han ei halua ottaa vastaan vieraita, kuvan alia on teksti: Matkoilla.

Ihmisen elamanvaiheisiin liittyy monta juhlaa: ristiaiset, valmistumisjuhlat, haat ja hautajaiset.

Lapsen ensimmainen juhlapaiva on nimenantopaiva. Jos van-

hemmat kuuluvat kirkkoon, nimi annetaan kastetilaisuudessa. Juhlasta kaytetaan nimea ristiaiset.

Erilaisia valmistumisjuhlia vietetaan, kun on suoritettu jokin tutkinto. Valmistumisjuhlista ehka tyypillisin on ylioppilasjuhla. Se on saanut toisen nimensa »lakkiaiseb> siita, etta ylioppilaat saavat

koulun paattajaisissa valkoisen lakin merkiksi siita, etta ovat suorittaneet ylioppilastutkinnon.

Kun mies ja nainen vihitaan avioliittoon, vieteUian haita. Maalla

haat voivat viela nykyaankin olla suuri juhla pitopoytineen, tanssiaisineen ja monine kymmenine vieraineen.

Ihmisen kuolemasta ilmoitetaan sanomalehdessa, ja kaikki, jotka haluavat, voivat tulia hautajaisiin.

Kaikissa suomalaisissa perhejuhlissa tarjotaan kahvia ja kahvi- leipaa.

SELITYKSIA

1. ... ja han tarjoaa tyotovereilleen kahvit.

Puhekielessa kayteUian kahvi-sanan monikon akkusatiivia, kun kaksi tai useampia henkiloita juo kahvia: Juodaan kahvit!

212

g DIALOGEJA

-Hei, mita kuuluu?

-No, miHis Hissa. Menee jotenkuten.

-Sinahan kuulostat masentuneelta. Mikas nyt on?

-Vasyttali. niin kamalasti.

-Sina naytatkin vii.syneeWi.. Mika sinua nyt vasyttlia? Vastahan

meilla oli lorna.

-Lomaja lorna! Se oli yhta tyota vuorotta:.

-Miten niin?

-No, ensinnakin meilHi oli se keittioremontti, joka piti saada valmiiksi ennen loman loppua. Lisaksi lapset sairastivat vuorotellen.

-KylHl. siina sitten puuhaa riitti.

¢'

-Martti ja Mirja aikovat menna naimisiin. Heilla on haat2 nyt juhannuksena. Pitaisi keksia jokin h~Hilahja2 •

-Niin. Ostaisimmeko yhteisen lahjan vai haluatko ostaa oman?

-Ostetaan yhteinen lahja, niin saadaan jotakin arvokkaampaa.

-Olisiko sinulla hyvia ideoita?

-Voisimme ostaa vaikkal jotakin taidelasia.

-Mmm. Se on ihan hyva idea. Kaydaan katsomassa, mita loytyisi. Ai, mutta kuule, olen kuullut, eWi Martti ja Mirja ovat kiinnostuneita grafiikasta. MiHi jos4 yrittaisimlne etsia jonkin taulun?

-Sitakin voi ajatella. Pidetaan molemmat ideat mielessa.

SELITYKSIA

1.Se oli yhta tyota vuorotta =pelkk~Hi tyota.

2.HeilHi. on haat nyt juhannuksena. Pitaisi keksia jokin haalahja.

HaJBamui npa3,LUIHKOB ynorpe6JUIIOTCR o6hllJHO Bo MH. qncne. 0JJ;HaKO, B KalJeCTBe nepBOH lJaCTH CJ10)KH0f0 CJIOBa OHH ynoTpe6- JIHIOTCSI B e.u. lJHCJie.

Juhlat olivat hauskat.

Mirjan juhlapuku oli upea.

Lakkiaiset ovat toukokuussa.

Lakkiaispaiva on 31, toukokuuta.

3. Voisimme ostaa vaikka jotakin taidelasia. vaikka = esimerkiksi

213

4. Mita jos yrittaisimme etsia jonkin taulun?

B pa:JrOBOpHOH pe•m MO:>KHO HCIIOJib30BaTb Bbipa:>KeHHe mita jos + konditionaali.

nut/nyt-loppuiset nominit

	N	vasynyt	vasyneet
	p	v~isynytta
			vasyneita
	G
		v~lsyneen
			vasyneiden
	In.	vasyneessa
			vasyneiss~i
	El.	vasyneesUi
			vasyneista
	Ill.	vasyneeseen
			vasyneisiin
	Ad.	vasyneella
			vasyneilla
	Abl.	vasyneelta
			v~lsyneilta
	All.	vasyneelle
			vasyneille
	Ab.	vasyneetta
			vasyneitta
	Kom.

Instr.

vasyneine

vasynein

SANANLASKUJA

Jo/w kuritta kasvaa, se kunniatta kuo/ee. Joka .lYYllii suuttuu, se lahjatta leppyy.

HARJOITUKSIA

I. 3aMemfTe cnoaoco'-leTaHHe ilman + naprurus a6eccHBOM.

Koko alue jai ilman sahkoa ja vetta. Jouduin tekemaan tyoHl joskus ilman palkkaa. Ihminen ei voi elaa ilman ruokaa. Alkaa lahteko matkalle ilman evaita. Turistit eivat tulleet toimeen ilman opasta.

2. 3aMeHHTe Bhi..QeneHHbie cnoBa HHCTPYKTHBOM.

Aiti koristi nimipaivakakun palavilla kynttiloiiHi. Nain sen omilla silmiWini. Olen tehnyt sen omilla kasiiHini. Kuulin uutisen omilla korvillani. He pitivHt kiinni pHatOksestaan kynsiiHHin hampaillaan.

Nimipaivasankaria onniteltiin kukilla ja lahjoilla. Hanta kiitettiin kaikilla tavoilla.

3. YnoTpe6uTe CJ10Ba B CK06Kax B HHCTPYKTHBe.

Panivatko lapset kengat jalkaan? - Ei, he juoksivat (paljaat jalat). Panivatko he hatun p~HlMns~i? - Ei, he lahtivat (paljas p~ia).

Miten yhteistyonne kehittyy?- (Uudet toiveet).

214

4. .Ll.onoJIHHTe rrpe)].JIO)I(CHH~ CJIOBaMH crrpaBa.

AHi suutu-	tavaroineen
Turistit nousivat bussiin -	ehjin nahoin
Tuskin selviydyin tappelusta-	syytUi suotta
Kayn hanen luonaan-	kynsin hampain
Tehtaan piiput savuavat-	silloin Uilloin
Han pitaa kiinni tyopaikastaan -	muitta mutkitta
Istuin poyUHin -	oin ja paivin
5. 3a,naHH~ no TeKcTy.

1)Suomessa on tapana viettaa nimi- sek~ syntymapaivaa. Enta teilla?

2)Aikuisten syntymap~iivista pideU\an Uirkein~i ns. »pyoreiUi

vuosia». Enta teilHi'?

3)VieteUHinko teilla lasten syntymapaivia? Miten?

4)Suomessa paivansankarin kuva voidaan julkaista Iehdessa. Kuvan alla voi olla teksti: Matkoilla. MiUi se merkitsee?

5)Suomessa ylioppilaat viettavat »lakkiaisia». Mita se merkitsee?

6)Kertokaa, miten tei!Hi vieteUian haiHi ja muita perhejuhlia.

6. Yrrorpe6HTe KOMHTaTHB no o6pa:Juy.
M a IIi: Saapuvatko he Jastensa kanssa?	Kylla, he saapuvat
lapsineen.

Tuleeko Pekka ystaviensa kanssa? Tuleeko opettaja oppilaittensa kanssa? Lihtiko metsUstaja metsHan koira mukanaan? Saapuvatko turistit opas mukanaan? Tulivatko lapset sukset ja kelkat mukanaan? Tuletko juhlaan vaimosi kanssa?

7. nocTaBbTe CJIOBa B CK06KaX B KOMHTaTHB. He :Ja6y,nbTe, '-ITO npHT5DKaTeJibHb!H cyc!JCl)J1KC npHCOe,.QHH~eTC~ TOJlbKO K cyll{eCTBHTeJibHOMy.

Ohitsemme vilahteli kylia (tuikkivat valot). Muistan hyvin lapsuuteni syntymap~iivat (leikit ja kakut). PoyUUi koristi syntyma- p~iivakakku (kynttiHit). Saatoimme syntymapaivasankarin (kukat ja lahjat) kotiin. Syntymapaivarituaaliin kuuluvat juhlapuheet (maljat). Kun haat (pitopoydat ja tanssiaiset) olivat ohi, alkoi arkinen eHi.ma. Sellaista on ihmisen eHima (arjet ja juhlat). Juhlat (kymmenet vieraatja maljapuheet) kyllastyttavUt m~nua. Kunnon talvi (paukku-

215

I

,, I t,:

il

!:,-

J

'

vat pakkaset, korkeat kinokset ja huurteiset metsat) on minusta ihana. Kaunis on Karjala kesa11a (siniset jarvenselat, vihreat metsat ja valoisat kesaytit). Mieleeni on painunut Pietari (historialliset muistomerkit, vanhat kirkot, museot, palatsit ja suuret puistot). Matkakohteenamme olivat mm. Eremitaasi (maailmankuulut kokoelmat) ja Venalainen museo (maalaukset, veistokset ja ikonit).

8. 06paJyHTe CJIOBOCO'IeTaHWI CKOMHTaUIBOM H ynorpefiHTe HX B

npe,llJIO)f(eHHJIX.

M a 11 i: Vanhemmat ja heidan lapsensa. - Vanhemmat lapsineen.

Matti ja han en veljensa ja sisarensa.

Kalle ja hanen sukulaisensa.

Turisti ja hanen iso matkalaukkunsa.

Lomapaikka ja sen kauniit uimarannat.

Aanisjarvi ja sen kuuluisa Kitin saari.

Kaupunki ja sen korkeat savupiiput.

Mina ja minun kahvikuppini.

Sina ja sinun kirjasi ja paperisi.

Syksy ja sen sateet ja sumut.

9. OrnernTe Ha nonpocbi, ynorpe6mi.SI MeCTOHMeHHe (ei) kukaan B HY)f(HOM na,.ue)f(e.

M a II i: Kenelle olet kertonut tasta? -En kene11ekaan.

Kuka taalla on tupakoinut?

Keta olit saattamassa?

Kenet on kutsuttu syntymapaiville?

Kenen haita UUilla vietetaan?

Kenelta sait Liisan osoitteen?

]0. flepene.mue Ha tPHHCKHH JIJblK. 06paTHTe BHHMaHHe, 'ITO Mec-

TOHMeHH.s!M joku H jokin B pyCCKOM JI3hiKe COOTBeTCTBYIOT MeCTo-

HMeHH.si 'KTO-TO, 'ITO-TO, 'IeH-TO, KaKOH-TO, KT0-HH6ygb, 'ITO-HH- 6ygL, 'IeH-HH6ygb, KaKOH-HH6ygb'.

KTo-ro nocryqan B gneph. Ha crone ocranac1 'IMI-TO KHHra. Ha crone ne)f(aJIH KaKHe-ro KHHfH. MaMa paJronapHnana c KeM-ro no rene¢oHy. T.bi 'IHTan KaKHe-HH6ygL CTHXH 3Toro no3ra? TLI 'ITo-

HH6ygb noHRn H3 3Toro paccKaJa? Cny'IHJIOCb 'ITO-HH6ygL? TLI BCTpeTHJI KOf0-HH6ygb Ha YJIHI..{e?

216

KAPPALE32

KOLMASKYMMENESKAHDES KAPPALE

Q

-Luitko aamulla lehdesUi artikkelin, joka kertoo geenitekniikasta?

-En ehtinyt. Minutta• jai koko2 lehti lukematta, kun tuli niin kiire.

~

-Millahan Uiman tahran saisi pois?

-Ei se lahde kuin1 pesemalla.

~

-Mista siina sinun lukemassasi artikkelissa kerrottiin?

-EraasHi geenitutkimuksesta.

-Kenen kirjoittama se oli?

-Eraan suomalaisen tutkijan.

SELITYKSIA

I.Minulta jai lehti lukematta. 'jl He npO'IHTan raJery'.

llpH coqeraHHH rnarona j1Hida Ha6eccHna, o6oJHa'IaiOmeM, 'ITO

'-ITO-TO OCTaeTCJI HecgenaHHbiM, ,UeHCTByiOmee JIHUO Bbipa)f(eHO a6-

JiaTJ-IBOM.

2. Koko lehti jai lukematta. =Lehti jai kokonaan lukematta. Ta3e- Ta ocranacb Henpo'IHTaHHoH'.

Koko- HeCKJIOHJieMoe cnono, CXO)f(ee c Hape'IHeM.

En tiennyt koko asiasta mitiHin. - En tiennyt asiasta ollenkaan. '5I HH'!Cro He 3HaJI 06 3TOM'.

3. Ei se Iahde kuin pesemalla. = Ei se Itihde muuten kuin pesemalla. = Se Hihtee vain pesemalla. '3To MO)!(HO BbiBeCTH TOJihKO CTHpKoli'.

III INFINIIDVIN ABESSIIVI JA ADESSIIVI

A6eccHB H a.ueccHB III HHtPHHHTHBa

Alkaa lahteko Suomesta kaymatta Turussa!

En voinut olla kuulematta, mista puhuitte.

Jatin tiskit tiskaamatta.

Ovi avataan nappia painamalla.

YlH!.pidan kielitaitoani lukemalla lehtia ja kuuntelemalla radiota.

217

06pa:wsaHHe a6ecc11sa III HHcjmHHTHBa:

	Infinitiivi	3. pers. vartalo	III infinitiivi
	lukea
		luke-
			lukematta
	kayda
		k~iy-
			kaymatta
	tehda
		teke-
			tekematta
	kuulla
		kuule-
			kuulematta
	tavata
		tapaa-
			tapaamatta
	tarvita
		tarvitse-
			tarvitsematta
	valjeta
		valkene-
			valkenematta

0KOH4aHHe a6eccHsa III HHqmHHTHBa -matta/-maWi npHcoe.n.H- HHeTcH KocHose 3 JIHUa. A6eccHB III HHcjJHHHTHBa o6oJHa'-!aeT, 'ITO

.D.ei:fcTBHe, Bhipa)f(eHHOe fJiafOJIOM, OCTaCTC.SI HCBhinOJIHCHHhiM. 3Ta cpopMa ynoTpe6n.SieTc.SI, Hanp., c rnaronaMH olla, jattaa, jlHida.

06paJoBaH¥Ie a.n.eccHBa III HHqJHHHTHsa:

	lnfinitiivi	3. pers. vartalo	III infinitiivi
	lukea	luke-
			lukemalla
	kayda
		kay-
			kaymalla
	tehda
		teke-
			tekemalla
	kuulla
		kuule-
			kuulemalla
	levHUi
		lep~Hi-
			lepaamalla
	valita
		valitse-
			valitsemalla
	vanheta
		vanhene-
			vanhenemalla

0KOH4aHHe a.n.ecCHsa III HHci>HHHTHBa -malla/-malla npHcoe.n.H- HHeTcH K ocHose 3 nHua. A.n.ecCHB III HHci>HHHTHBa o6o3Ha'-IaeT, Ka-

KHM o6pa30M HJIH KaKHM cnoco6oM COBepwaeTC5l .QeticTBHe OCHOBHOfO rnarona.

Agenttipartisiippi

		AreHTHoe npuLJaCTHe
	lnfinitiivi	3. pers. vartalo	Agenttipartisiippi
	kirjoittaa	kirjoitta-
			kirjoittama
	leipoa
		leipo-
	kaanwa		leipoma
		k~Hinta-
	tehda		kaanHima
		teke-
	opetella		tekema
		opettele-
	Jiata		opettelema
		Jikaa-
	hallita		likaama
		hallitse-
			hallitsema
	21X

Helvi HamiiHiisen kirjoittama runokokoelma »Sukupolveni unta»

sai Finlandia-palkinnon I vuonna 1988.

Kuka esittaa pnaosaa Suk~inin ohjaamassa elokuvassa »Punainen heisipuu»?

Oletko tiskannut li~aamasi astiat? Oletko maistanut leipomiani pikkuleipia?

Lapsi lausui opettelemansa runon koulun kevatjuhlassa. Korjasin hanen k~Uintamansa tekstin virheet.

Kenen maalaama on »Halla»?- Se on Hugo Simbergin maalaama. Helkavirret ovat Eino Leinon kirjoittamia.

SELITYKSIA

1. ... sai Finlandia-palkinnon. ' ... nony•mn npeMHIO '¢HHJI51H.Q11H". 3TO caMa5I 60JihlliaH JIHTepaTypHa5l npeMI1H ¢11HJIHH.D.HH. 0Ha

.QaeTC5I O.l{I1H pa3 B fO.lJ..

C noMouthiO Toro )f(C noKaJaTenH -~a/-ma, 'ITO 11 B III 11HqmHI1- TI1Be, 113 nepeXO.iJ.HhiX fJIClfOJIOB o6paJyeTCH npWiaCT11e, KOTOpoe ynoTpe6n5leTcH no.n.o6Ho np11naraTeJihHOMY B KaLJeCTBe onpe.n.ene- HI1H H npe.Ll.I1KaTI1Ba. TaKoe npH'IaCTHe Ha3hiBaeTC5I areHTHhiM npH- '-:IaCTHeM. np11 HCM Bcer.Qa o6o:maqaeTCH .li.CHCTBYIOutee JIHUO (areHT), Bhlpa)f(CHHOC JIH60 fCH11THBOM, JII160 npHTH)f(aTCJibHbiM cycpcpHKCOM, HHOf.Ll,a H TeM, 11 .li.PYrHM (KOf.ll.a .D.eHCTBYIOutee JIHUO

o6o3Ha'IeHo JIH'-!HhiM MeCTOHMeHHeM). BI>rcTynaH B Ka•recTse onpe-

.Ll,eJieHHH, areHTHoe npwmcTHe 3aMeH5IeT co6oi1 onpe.n.enHTeJihHoe npH.QaTOLIHoe npe.D.JIO)f(eHHe (relatiivila use).

Helvi Hama!Uisen kirjoittama runokokoelma = runokokoelma, jonka Helvi HamHHi.inen on kirjoittanut 'c6opHHK cTHXOB, HanHcaH-

HbiX XenhBH XRM51JIHHHeH = c6opHHK CTHXOB, KOTOphiH HanHcana

XenbBI1 XHMHJIJIHHeH'.

Suk~inin ohjaamassa elokuvassa = elokuvassa, jonka Suksin on ohjannut 'B cpHJihMC, flOCTaBJICHHOM lliyKWHHhiM = B cpHJihMC, KO- TOpbiH flOCTaBHJI lliyKWHH'.

Likaamasi astiat = astiat, jotka olet liannut '3anaLIKaHHaH To6oi1 nocy.na =nocy.n.a, KOTopyiO Thi JanaLIKan'.

Lapsi lausui opettelemansa runon = lapsi lausui runon, jonka oli

Opetellut 'pe6eHOK npO'IHTaJI BbiY'-IeHHOe HM CTI1XOTBOpCHHe =pe- 6eHOK np04HTaJI CTHXOTBOpemte, KOTOpoe OH BhiY'IHJI'.

219

_.._-::c

1!

~~

06paTHTe BHHMauue: npe.r:lJIO)f(eHHe 'Korjasin hanen kirjoittamansa tekstin virheet' Hen:oJ.!I npeo6pa3osar:o B OTHoc~rren:oHoe npH-

.narot.moe npe.rmo)l(eHHe, T. K. onpe.nenSieMoe npHqaCTHeM CJIOBO (tekstin) caMo .HBJl.!IeTCS! reHHTHBHbiM onpe,neJieHHCM (K CJIOBY virheet).

Kenen maalaama on »Halla»? = Kuka on maalannut »Hallan»?

'KeM HanHcaHa (KapTHHa) »Halla»? = Kro HanHcan (KapTHHy) >)Halla»?'

Se on Hugo Simbergin maalaama. = Sen on maalannut Hugo

Simberg. 'OHa HanHcaHa (xy.no)!(HHKOM) Xyro CHM6eproM. = Ee HanHcan (xy,no)I(HHK) Xyro CHM6epr'.

Helkavirret ovat Eino Leinon kirjoittamia. =Helkavirret on kirjoittanut Eino Leino. 'Tiecm1 TpoHI.{HHa .UHH HanHcaH:oi (no3TOM) 3i1Ho

Jlei1Ho. = TiecHH TpoHJ..{HHa .nm1 Ham1can (no3r) 311Ho Jlei1Ho'.

06p3THTe BHHM3HHe: ecJIH y OCHOBHOfO fJiarona B 3 JlliUe H

areHTHoro npHqaCTHS! 06lllHH cy61>ei<T, .llCHCTBYIOmee JIHI..{O npwm- CTHS! Bhlpa)l(aerc.!I npHT.!I)!(aTeJI:oHoiM cycpcjmKCOM. EcnH y HHX pa3-

Hhle cy61>eKT:OI, K areHTHOMy npHt-IaCHI!O He06XO,UHMO npH6aBHTh

MeCTOHMeHHe h~inen/heidan.

Katja vei kirjoittamansa kirjeen postiin (Katja oli kirjoittanut kir-

jeen). 'KaT.H OTHCCJia HallHC3HHOe e10 IlHCbMO Ha noqry (DHChMO Ha-

IlHC3JI3 KarSI)'.

Katja vei hanen kirjoittamansa kirjeen postiin (joku muu kuin Katja oli kirjoittanut kirjeen). 'Kar.R OTHecna 1-IariHCaHHoe HM HHChMO Ha noqTy (nHchMo Han11can KTO-To .npyrol1, a He Kar.H)'.

"LUKUTEKSTI

SUOMEN KANSALLISMUSEO

Suomen Kansallismuseo sijaitsee Hel.singin keskustassa Mannerheimintien varrella. Ajatus kansa!Iismuseon rakentamisesta syntyi I 800-Juvulla yliopiston kansatieteellistcn kokoelmien saamiseksi 1 yksien seinien sisHan. Asiaa kasiteltiin vuoden 1872 valtiopaivilla, joiden antamassa asetusluonnoksessa ehdotettiin, etta asian hoito annetaan Helsingin yliopiston konsistorille. Asetusehdotus kuitenkin raukesi, koska hallitsija ei vahvistanut sita. Monien vaiheiden jalkeen asetettiin sitten komitea suunnittelemaan kansallismuseota. Komitean laatiman ohjelman perusteella senaatti antoi

1888 arkkitehti Gripenbergin tehtavaksi laatia museorakennuksen piirustukset.

220

Sopivan paikan loyUiminen museolle viivastytti rakentamisen aloittamista. Kun paikka lopulta loytyi, olivat Gripenbergin piirtlimat ja senaatin hyvaksymlit piirustukset rakennustaiteen uusien virtausten vuoksi vanhentuneet. Suomalais-kansallisen tyylin luomisesta tuli juuri nyt Hirkea tavoite. ldeoita etsittiin kansanrakennustaiteesta, erityisesti karjalaisesta puuarkkitehtuurista seka keskiaikaisesta linnaja kirkkoarkkitehtuurista. Eurooppalaisen jugendtyylin2 ja suomalaiskansallisen tyylin hengessa syntyi 1800-1900-lukujen taitteessa lyhyenli ajanjaksona suppea mliarli rak~nnustaidetta, jota sanotaan kansallisromanttiseksi. Ajan hengen mukaisesti haluttiin, etta myos uusi rnuseorakennus edustaisi kansallisromanttista tyylili. Monien taiteilijoiden painostama senaatti lopulta paatti vuonna 1901 julistaa museon suunnittelukilpailun arkkitehdeille.

Kilpailuun lahetettiin 15 ehdotusta. Palkintolautakunta asetti ensimmaiselle sijalle nimimerkin Carl XII tekeman ehdotuksen. Nimimerkin takaa paljastuivat voittajiksi arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Museon rakennustOiden valmistelu aloitettiin syksylla 1905 purkamalla paikalta suuret kaksikerroksiset puurakennukset, joissa oli asunut rautateiden tyontekijoita. Museo valmistui marraskuussa 1910.

Arkkitehtikolmikon Gesellius - Lindgren - Saarinen suunnittelema museorakennus on kansallisromantiikan ajan merkittavimpia rakennusmonumentteja maassamme. Kun kavija astuu sisaan jykevista pronssiovista, hanen edessaan avautuu keskushalli. Hallissa huomio kiinnittyy massiivisten ja yksinkertaisten pylvaiden kannattamiin holveihin, joita koristavat Akseli Gallen-Kallelan maa1aamat Kalevala-aiheiset freskot. Tunnelma on salaperliisen hamara, silla lasinen kupoli antaa vain niukasti valoa halliin, ja ylakerran portaikon valo siivi!Oityy lasimaalausten koristamien ikkunoiden lavitse.

Jos Suomen Kansallismuseota vertaa monien eurooppalaisten suurkaupunkien kansallismuseoihin, se on pieni ja vaatimaton. Kokoelmat antavat kuitenkin hyvan kasityksen Suomen kansan esi- historiasta, keskiaikaisesta kirkkotaiteesta, eri tyylisuuntien - renessanssin, barokin ja rokokoon - sisustustyyleista seka kansankulttuurista, jota runsas kansatieteellinen esineist6 valaisee. Mielenkiintoisen oman kokonaisuutensa muodostaa osasto, joka esittelee suomalais-ugrilaisia kansoja.

Uhteet: Kansallismuseo. Opas. S. tarkistettu painos. Helsinki 1977

Kopisto, Sirkka.Suomen Kansallismuseo, kansallisroman ttisen kauden rakennusmonumentti. Helsinki 1981

221

1--~~