Добавил:
Upload Опубликованный материал нарушает ваши авторские права? Сообщите нам.
Вуз: Предмет: Файл:

opi puhumaan suomea

.pdf
Скачиваний:
118
Добавлен:
01.03.2016
Размер:
6.7 Mб
Скачать

Suomen HHinit

Lapin Hiiini

Uinsi-Suomen

Hi ani

($

ctl ~- 0

Ahvenanmaa ....

142

Maan pohjoisosassa: navakkaa pohjoistuulta, enimmakseen poutaa; Himpotila 5-8 astetta.

MetsHpalovaroitus on edelleen voimassa Ahvenanmaalla ja IUi-Suomessa.

KESAINEN SAATIEDOTUS

Lampotila Helsingissa 21 astetta. Uimmin saa jatkuu EtelaSuomessa. Odotettavissa Helsingin seudulla lauantaiaamuun asti: heikkoa koillistuulta, vaihtelevaa pilvisyytUi. Iltapaivalla ja illalla sisamaassa paikoin ukkoskuuroja; paivan ylin Himpotila 22-25 astetta (kahdestakymmenestitkahdesta kahteenkymmeneenviiteen astetta).

llmansuunnat

pohjoinen

 

 

koillinen

 

luode

I

 

!ansi

ita

 

lounas

kaakko

 

etela

 

Mihin?

Missa?

 

Mista?

pohjoiseen

pohjoisessa

pohjoisesta

koilliseen

koillisessa

 

koillisesta

ita~in

idassa

 

idasta

kaakkoon

kaakossa

 

kaakosta

etelaan

etelassa

 

etelasHi

lounaaseen

lounaassa

 

lounaasta

!anteen

Hinness~i

 

Iannesta

luoteeseen

luoteessa

 

luoteesta

06paTHTe BHHM3HHe: OT Ha3BaHHH CTOpOH CBCTa MO)I<HO o6pa30- BbiBaTb CJ10)1(HblC CJlOBa.

Pohjois-Suomi

CesepHa.SI <lJHHJlHH.UH.SI

lUi-Suomi

BocTO'IHaH <lJHHJl.SIH.UHH

EteHi-Suomi

IO)I(Ha.SI <l>MHJI.SIH.UHH

Lansi-Suomi

3ana,UHa.SI <l>HHJI.SIH.UHH

koillistuuli

cesepO-BOCTOqJ:lbiH BeTep

kaakkoism urteet

IOrO-BOCTO'IHbie ,UHaJICKThl

lounaisrannikko

IOro-3ana.uHoe no6epe)l(be

luoteisraja

cesepo-3ana,n:HaH rpaHHUa

143

sAASANASTOA

s~Ui - noro.ua

Htmpotila - TeMnepaTypa B03.Uyxa

aste - rpa.uyc

on odotettavissa - O:>I<H.UaeTCH vaihteleva pilvisyys - nepeMeH-

HaR o6na'mocTb; lisaa ntyva

pilvisyys

=pilvisyys, joka

lisaantyy

·

kolea saa - npoxna.uHa5! noro.ua tuuli heikkenee -- BeTep ocna- 6eBaeT; heikkeneva tuuli =

tuuli, joka heikkenee

sataa ranuta- H.UCT MoKpbrii CHer sataa rakeita - H.UeT rpa.u sadekuuro, vesikuuro- IIHBCHb

tihkusade - MOpOC5!llU111 .LlO}!(,Ub

sataa tihuuttaa - .uo}!(,nb Mopo-

CHT

pyry, tuisku - MeTeJib, BbiOra

pyryttaa, tuiskuttaa- MecTH,

Bb!O}!(HTb

"DIALOGI

myrsky - 6yp5! tuulenpuuska- rropbiB BeTpa

kohtalainen tuuli - yMepeHHhiH BCTep

navakka tuuli - Cl1JibHbiH BeTep pouta - 5!CHa5! noro.ua

selkenee - npoRcH.SieTc5I lumisade - CHerona.u pakastaa - Mopo:mT pakkanen kiristyy - MopoJ

KpenlfaeT; kiristyva pakkanen - KpenHymm1 MopoJ

sataa lunta- H.UCT cHer

sataa vetta -

H.LleT .LlO}!(.Uh

suoja (saa) -

orrenenh

sumu, usva- TyMaH

helle (helteen) - 3Hoi-i:

ukonilma -

rp03a

ukkonen jyrisee -- rpoM rpeMHT ukkoskuuro - rpo:wBoH: .LlO)f(.Llh

salama - MOJIHI151

salamoi - MOJIH115I CBCpKaeT

-Hei Eila! Mitas kuuluu? Joko olette Hihdossa lomalle?

- Joo, me lahdeUUin 1 lomalle ensi viikol!a.

-Mihin pain?

-Me ajateltiin kierrella Ita-Suomessa. Ja voi olla, etta me kaydaiin myos pohjoisessa.

-Ai, me oltiin tana vuonna vaihteeksi Uinsi-Suomessa.

Tavallisestihan me ollaan mokilla Taipalsaaressa, siella Lappeenrannan lahe!HL

- Onko teilla oma mokki?

-- Ei, me vuokrataan se aina erHalta maanviljelijiilta. Miten te muuten aiotte matkustaa, junalla vai omalla autolla?

-Kyllii me mennaan omalla autolla. Viime kesana me matkustet-

tiin junalla, mutta se oli aika hankalaa, kun on monta lasta.

-Missa aiotte kayda?

144

- Me kaydaan ainakin Lappeenrannassa ja Imatralla ja eikohan me menna Savonlinnaankin.

-No, kun kerran biytte Lappeenrannassa, niin kaykaa nyt risteilylla Saimaan kanavalla.

- Me tehtiin sellainen risteily kolme vuotta sitten; me biytiin Viipurissa asti. Min~i luulen, etta tana vuonna me tutustutaan museoihin ja n~iyttelyihin ja uidaan ja kalastetaan mahdollisimman paljon. Me luvattiin lapsille, etta me yovytaan leirinUialueilla. Lapset haluavat nukkua teltassa.

-No, toivottavasti siella Ita-Suomessa on yhW. kauniit ilmat kuin Walla EteHi-Suomessa nyt.

-IUi-Suomessa on yleensa lamminUi ja kaunista. Jos ei ole kaunista, niin me ei j~Uid~i sinne pitkaksi aikaa, vaan jatketaan matkaa Lappiin. Meid~in piti menn~i Lappiin jo viime vuonna, mutta me ei

p~Uisty, kun Risto sairastui.

-

No, oikein hyv~iii lomaa teille ja hauskaa matkaa.

-

Kiitos, ja hyv~ia jatkoa itsellesi.

SELITYS

1. B pa:JroaopHoii pe'IH BMecTo nrarona I n11ua MH. lfHcna o6hJ~mo

ynOTpe6JI.SieTC51 rraCCI1BHa5! cpopMa rJiafOJia B CO'leTaHHH C TIH'iHbiM MeCTOHMeHHeM MH. 'lHCna.

Me mennaan. = Menemme.

Me tultiin. = Tulimme.

Me ei menna. = Emme mene.

Me ei tultu. = Emme tulleet.

KAPPALE 21

KAHDESKYMMENESYHDES KAPPALE

"- Mita te teette lomalla?

- Kiertelemme IU\-Suomessa ja katselemme kaupunkeja.

~

-MiW Helsingin Kauppatorilla myydiHin?

-No, sielHi on kaikkea: hedelmi~i.. vihanneksia, marjoja, perunoita,

porkkanoita, kalaa, leipa~i., bisitoiUi, mattoja, matkamuistoja,

kukkia ...

145

-Onko torilla jo mansikoita?

-Ei, mansikat ovat viela raakoja. Kirsikat ovat kypsia. Osta kirsikoita!

<)

-Ovatko nuo Jeiv~it tuoreita?

-Ne ovat Ulmiinp~iivaisia.

MONIKON PARTITIIVI

OapTHTHB MHO)f(eCTBeHHoro 'mcna

Ostetaan kukkia!

Haluaisin valkoisia ruusuja ja kieloja.

Posti toi kirjeita ja kortteja.

Sana terveisia kaikille tutuille!

Kirjat ovat Suomessa kalliita.

Nuo miehet ovat urheilijoita.

Onko tei!Hi lapsia?

Kesalla tiia!Hi on paljon turisteja.

Kuinka paljon taa!Hi on asukkaita?

Meille tulee vieraita Virosta.

06pa:wsaHHe

napTHTHBa MH. LIHcJia: monikkovartalo + -a/-a,

-ta/-ta

(eM. paJ.lleJI

16).

 

 

Yksikon nominatiivi

Monikkovartalo

Monikon partitiivi

tala

 

 

 

 

taloi-

katu

 

 

taloja

 

 

katui-

 

 

katuja

levy

 

 

 

 

levyi-

kissa

 

 

levyja

 

 

kissoi-

sana

 

 

kissoja

 

 

sanoi-

teem a

 

 

sanoJa

 

 

teemoi-

tuoli

 

 

teemoja

 

 

tuolei-

tun ti

 

 

tuoleja

 

 

tuntei-

asema

 

 

tunteja

 

 

asemi-

 

 

asemia

koira

 

 

 

 

koiri-

kesn

 

 

koiria

 

 

kesi-

ikava

 

 

kesia

 

 

ikiivi-

kieli

 

 

ikavia

 

 

kieli-

ihminen

 

 

kielia

 

 

ihmisi-

maa

 

 

ihmisia

 

 

mai-

 

 

 

maita

 

 

 

 

146

 

 

 

 

huone

huonei-

huoneita

opas

oppal-

oppaita

ham mas

hampai-

hampaita

tyo

tOi-

toita

tie

tei-

teita

suo

soi-

soita

06paTHTe BHHM3HHe:

 

 

lukija

lukijoita

ves1

vesia

tekija

tekijoita

k~isi

kasia

kahvila

kahviloita

VUOSI

VUOS!a

kylpyla

kylpy!Oita

viisi

viisia

ikkuna

ikkunoita

 

 

paaryna

p~Hirynoita

 

 

lusikka

lusikoita

 

 

mansikka

mansikoita

 

 

Bo MH. lJHcJie OKOHLiaHHe napTHTHBa ala HJIH ta/ta npHcoe)lHHH- eTc.H KOCHOBe MH. lJHCJia, BCJIOBaX CLiepe.llOBaHHeM COrnaCHh!X- K

CHJibHOH OCHOBe. Ecm1 OCHOBa e,ll.. 4l1CJia OKaHlJHBaeTC51 Ha O,ll.HH rJJaCHbiH, KHeH npH6aBJ151CTC51 OKOH4aHHe a/a, ecmi OCHOBa OKClH'"lH- BaeTCH Ha .ll.B3 rJJaCHbiX, TO npH6aBJIHeTCH OKOHlJaHHe ta/Hi.

EcJIH B OCHOBe MH. 4HCJia nepe.ll i CTOHT rJiaCHbiH 0, U, 0 HJIH y, DOKaJaTCJib MH. lJHCJia i nepeXO)l~H Bj, KpOMe MHOfOCJIO)f(HbiX CJIOB,

OKaHLIHBaiOIUHXCH B HOMHHaTHBe Ha ija/ija, Ja/Ja, na/na, ra/ra 11JII1 kka/kka (eM. pa3)leJI 16).

floKa3aTeJih MH. '-lHCJia i nepeXO.llHT Bj TaK)!(C BCJIOBaX THna tuoli.

YnoTpe6Jieune napTHTHBa MH. •mcJJa:

1)B KalJCCTBe 11p.HM0f0 .UOI10J1HeHHH:

-B oTpHUaTeJihHhiX npe,n:Jio)!(eHlUix: En tunne noita ihmisia.- Jl

He 3Hal0 3TMX JIIO,ll.eil.

-KOr)la rJiarOJI Bblpa)!(aeT HC3aKOH'-IeHHOe HJIH DOBTOpHIOlUeeCSI

)leHCTBHe: Kuuntelen uutisia. - 5l

CJiylllaiO HOBOCTH. (Cp.:

Kuuntelen uutiset ja kiiyn nukkumaan. -

Jl npocnyrna10 HOBOCTH 11

JIHY cnaTh.)

 

-KOf)J.a ,ll.ODOJIHeHHe Bhipa)!(aeT Heonpe,lleJieHHOe MHO)!(eCTBO 4e-

ro-mt6o: Martti osti Irenelle ruusuja. - MapTTH KynHJI .llfl.H HpeHe p03hl.

147

Opiskelun j~Ukeen

2)B KatrecTse no;:me)f{ame1o:

-B rrpe.li,JJO)f(eHI-H!X, Bbipa)f{aJOlUHX 6biTI1e, Cyi..UeCTBOBaHHe Yef'O-

Jli16o: Maljakossa on kukkia. - B Ba3e CTORT useThi.

-

B OTPHI.laTeJJhHhiX npe.li,JJO)f{eHmrx: Talossa ei oiiut ikkunoita. -

B JJ.OMe He 61mo OKOH.

 

-

KO!JJ.a no.LJ:ne)f{amee Bbrpa)f{aeT Heonpe.LJ:eneHHoe MHO)f{eCTBo Ye-

f'O-J1H6o: Kadulla bivelee ihmisi~L -

Ha ym1ue XO.LJ:HT JlK>.li,H.

 

06paTnTe BHJIManne: ecnu no.LJ:ne)f{amee HMeeT ¢opMy napTHTH-

Ba, TO CKa3yeMoe BCef'.LJ:a CTOHT B e.LJ:HHCTBeHHOM 4HCJ1e.

Puutarhassa kasvaa omenapuita. -

B ca.LJ:y pacTyT H6JJOHH. Torilla

on paljon marjoja ja hedelmia. -- Ha pbiHKe MHOf'O Hf'O.ll: H¢PYKTOB.

3) B Ka4eCTBe HMeHHOH YaCTH CKa3yeMOf'O, eCJJH fiO.ll:Jle)f(all(ee CTOHT

no MHO)f{eCTBeHHOM YHcne: Me olemme opiskelijoita. - Mhr cTyJJ.eHTbi. Oletteko te turisteja? - B1r TypHCThr?

Cnosa. Bbipa)f{aK>I..UHe He.ll,eJ1HMbie fiOHHTHH, BcoYeTamm co cno- BaMH paJjon 'MHO!O' 11 vahan 'Mano' YfiOTpe6J1HIOTCH B napTHTHBe MHO)f{ecTBeHHom YHcna: paJjon ihmisia 'MHom lliO.LJ:el1', vahan auto- ia 'ManoMallil\H'.~Cp.: CJlOBa, Bblpa')f(aJOll(He .ll,eJlHMhie fiOHHTHH, YriOTpe6m!K>TCH B rrapTHTHBe e.li,HHCTBeHHOf'O '-IHCJla: paJjon Vetta

'MHoro BOJJ.hr', vahan sokeria 'Mano caxapy'.) Co cnonoM monta 'He- CKOilhKo' CJ10Ba, Bb!pa)f{aJOI..UHe He,n:eJlJ1Mhie fiOHHTHH, YfiOTpe6JlHIOT-

CH B rrapTHTHBe e.LJ:HHCTBeHHOf'O YHCJJa: monta ihmista 'HeCKOJlbKO YeJlOBeK', monta autoa 'HeCKOJlbKO MaWHH'.

3arrOMHHTe, YTO fia.ll,e)f{OM cy6beKTa (fiO.li,Jle)f{ai..Uem) HBJJHeTCH 06b!4HO HOMHHaTHB. TiapTHTHBHbiH cy6beKT yrrOTpe6m!eTCH TOJlhKO B 3K3HCTeHQHaJ1hHhiX rrpe.li,Jlo)f{eHHRX. Tio3TOMY cnosa monta

H paJjon, Tpe6yiOume rrapTHTHBa, YfiOTpe6JJHJOTC5l TOJlhKO

B 3K3H-

CTeHQHaJ1bHh!X rrpe.li,JlO)f{eHW!X.

C HOpMaJlbHbiM (HOMHHaTHBHbiM)

cy6beKTOM CJle.ll,yeT yrroTpe6JJHTb

HOMHHaTHB MH. YHCJla -

monet

'MHome'. Harrp.: Monet ihmiset harrastavat urheilua. Monet lapset katsovat liikaa televisiota ja ovat aamulla vasyneiUi..

JanOMIIHTe!

l..JHCJIHTeJlbHOe + rrapTHTHB e.IJ.. 4HCJia: 3 ihmista, 15 uutta taloa.

148

g LUKUTEKSTI 1

Paavo Perttunen ja Antti Maksimov ovat ystavi~i. He ovat Petroskoin yliopiston suomen kielen osaston opiskelijoita. Heilla on erilaisia harrastuksia. Antti laulaa yliopiston kuorossa. Hanella on harjoitukset kaksi kertaa viikossa. Kuoro esittaa karjalaisia, suomalaisia sebi venalaisia kansanlauluja. Paavo keraa kcujalaista kansanperinnetUi: sananlaskuja ja sananparsia, satuja sebi. paikannimia. Kes~iisin han matkustelee nauhuri olalla pitkin kylia ja haastattelee vanhoja ihmisia. Opettajien mielesUi Antti ja Paavo ovat lahjakkaita opiskelijoita. He sanovat, eWi. Antista tulee varmasti hyva opettaja ja Paavosta saattaa tulia tiedemies.

Talvella opiskelijat piUivat hauskoja illanviettoja, joissa he esitUiv~lt monipuolista ohjelmaa, muun muassa kansanlauluja ja -tansseja.

heisW tulee opettajia, tulkkeja ja Iehtimiehia.

06panne BUHManne:

 

Antista tulee opettaja.

AHTTH cTaHeT ytmTeJieM.

Meista tulee opettajia.

Mbi cTaHeM yYHTenHMH.

Mik~i sinusta tulee?

KeM Tbl cTaHewh?

~

 

LUKUTEKSTI 2

 

Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin vuonna 1703 ja teki siita Venajan paakaupungin vuonna 1712. Monet kuuluisat arkkitehdit alivat suunnittelemassa ja rakentamassa Pietarin kaupunkia. Lokakuun vallankumouksen jmkeen kaupungin nimeksi tuli Leningrad vuonna 1924. Paakaupunkiasemansa se menetti vuonna 1918, kun maan hallinto muutti Moskovaan. Vuonna 1991 kaupungille palautettiin sen entinen nimi Sankt-Peterburg eli Pietari.

Nykyaan Pietari on vilkas kansainv~Uinen miljoonakaupunki, jonka vakiluku on suurin piirtein yhta suuri kuin koko Suomen vHkiluku. Pietarissa on lukuisia historiallisesti arvokkaita ja mielenkiintoisia n~lhtavyyksia: kauniita rakennuksia, koristeellisia siltoja, romanttisia kanavia, vanhoja kirkkoja, museoita, patsaita ja suuria puistoja.

Turistit kayv~it tavallisesti katsomassa ainakin Eremitaasia, lisakin kirkkoa, Kasanin kirkkoa, Vaskiratsastajaa, Auroraa ja Nevskin valtakadun kauppoja.

Nevski alkaa Amiraliteetilta, ja monet Uirkeat nahtavyydet sijaitsevat sen Hiheisyydessa. Nevskin varrella tai Hihell~i sijaitsevat mm.

149

Kasanin kirkko, Stroganovin palatsi, Kauppahalli, PuSkinin teatteri ja Aleksanteri Nevskin luostari. Nevskilla on myos mania erilaisia ravintoloita.

Eremitaasin kokoelmat ovat maailmankuulut'. Sen kokoelmat kasiWivat eri-ikaisia taideaarteita eri puolilta maailmaa. Eremitaasissa ei ole ven~Haisia taideteoksia. Niita voi nahda Venalaisessa museossa. Siella on muinaisvenaHiisen taiteen mestariteoksia, esim. ikoneja, maalauksia ja veistoksia eri aikakausilta.

Pietarista loytyy jokaiselle jotakin. On vallankurnouksen muistomerkkeja, on teatteriesityksia ja konsertteja, risteilyjli Nevalla ja retkia Pietarin ymparistoon.

Valoisina kesaoinli voi ihailla Nevan rannalla taivaan ja veden vareja ja talvi-iltoina keskustan tunnelmallisia lyhtyja.

SELITYKSIA

I. Eremitaasin kokoelmat ovat maailmankuulut.

EcJIH 110)JJ!e){{alll.ee HMCCT <!JopMy HOMHHaTHBa MH. 'IHCJia, COCTaBHaH 'laCTb CKa3yeMoro HMCCT 06bi'IHO (!JopMy napTHTHBa MH. '!Hcna: Veniilaiset kirjailijat Tolstoi ja Dostojevski ovat maaiJ- mankuuluja.

O.n:HaKo, ecJIH no.n:Jie)f(amee BO MH. •-melle HMeeT co6HpaTeJibHOe

:matJCHHe HJIH o6o:maqaeT napHb!C npeD:MCTbi, COCTi:lBHa.!I tiaCTb CKa-

3YCMOfO HMeer ¢opMy HOMHHaTHBa MH. '-IHCJia: Leenan silmat ovat siniset ja hiukset vaaleat. - Y J1eHbi rJia3a CHHHe H aonochr CBeTJibie.

Cp.: Kengat ovat kalliita. - 06yab CTOHT .n:oporo. Nama kengat ovat kalliit. - 3m TYc!)JIH (::na napa TY<!JJietl:) .n:opome.

"DIALOGEJA

- Osaatko lukea tatii?

- En, se on kai venajua. Mina en osaa venH!aisia aakkosia.

<>

-Taasko sinH ostit kiijoja?

-No joo, kuri siella oli niin paljon uusia mietenkiintoisia kirjoja.

<>

-Menetko torille'?

-Menen.

-Etko viitsisi ostaa minulle kukkia?

ISO

<)

-Missa teilla on leluosasto?

-Meill~i ei ole ollenkaan leluja.

<>

-MennaHnko UihUn ravintolaan?

-MennH~in vain, jos siella on vapaita poytia.

<>

-Paiv~Ui. onko teilHi vapaita poytiH?

-Kolmeko teiUi. on?

-Niin.

-Jos voitte hetken odottaa, niin kohta vapautuu poyta.

<)

-Ovatko nuo ruusut kal!iita?

- Ne maksavat kaksi euroa kappale.

-Ne ovat aika kalliita. Otan mieluummin noita neilikoita.

<)

-Ovatko nama tanskalaisia omenoita?

-Ei, ne ovat unkarilaisia.

<)

-Onko Juho suomalainen?

-H~in on Ruotsin kansalainen, mutta hanen vanhempansa ovat

suomalaisia.

<)

-Onko teilUi kysymyksi~i?

-MiUi Pietarissa voi tehda illatla? Olisiko teattereissa jotakin mie-

lenkiintoista?

-Mina vain hankkia teille tietoa ohjelmista. Kuka haluaisi lahtea

teatteriin? Haluaisiko joku k~iyda sirkuksessa'?

-MeiUi Hihtisi ainakin kymmenen teatteriin ja kuusi sirkukseen.

151

HARJOITUKSIA

J. flOCTaBbTe CJIOBa, Ll,aHHble B CK06KaX, B napTHTHB MH. 4HCJia.

Opettelemme Uin~Hin (uudet sanat). MiW (vieraat kielet) te osaatte? Ostetaan kilo (omenat). Poimin mielellani (marjat). Sina otat (hyvat valokuvat). Meilla biy usein (vieraat). Tiedatteko, paljonko (turistit) Moskovassa kay vuosittain? Myos Venajalla on (suomalaiset saunat). NykyHan busseissa ei ole (rahastajat), vaan matkustajat ostavat lippunsa kuljettajalta tai etubHeen kioskista. Minulla on taalla vahan (tutut). Helmikuussa oli (kovat pakkaset). Kenen (tavarat) nam~i ovat? Mielesmni suomalaiset huonekalut ovat (hyv~H).

1. C.uenatire no o6pa3uy.

M a IIi I : Matilla on hyva ystHva. - Matilla on paljon hyviH ystavi~i.

Minulla on veli ja sisar. Heille tuli vieras. Meille tulee sanomalehti. Sanomalehdessa on uutinen. Lapsella on jo hammas. Minulle tuli kirje. Minun tnytyy suorittaa tentti. Hotellin Iuona seisoo bussi. Rannassa on vene. Kotiseudullani on iso jarvi. Tassa kaupunginosassa on tehdas. Kaupungissa on museo. Laukussani on kirja, vihko ja kyna. Tassi! sairaalassa on hyva Wibiri. Talla kadulla on ravintola.

M a IIi 2: Tarvitsen matkalaukun. - Missa myyda~in matkalaukkuja?

Tarvitsen kirjekuoren. Tarvitsen postimerkin. Tarvitsen Helsingin kartan. Tarvitsen sateenvarjon. Tarvitsen sadetakin. Tarvitsen kumisaappaat. Tarvitsen silmalasit. Tarvitsen kuukausilipun.

. M a IIi 3: Onko tassii kaupungissa vain yksi kirjasto? - Ei, meilhi on monta kirjastoa (paljon kirjastoja).

Onko tHssa kaupungissa vain yksi hotelli? Onko Uissa kaupungissa vain yksi uimaranta? Onko Uissa kaupungissa vain yksi teatteri? Onko tassa kaupungissa vain yksi iso kirjakauppa? Onko tassa kaupungissa vain yksi urheilukenWi? Onko Uissa kaupungissa vain yksi konserttisali?

3. flOCTaBbTe Cyll.J.eCTBHTeJibHb!e B napTHTHB MH. 4HCJ!i.l.

M a IIi: Oletko sina opiskelija?- Oletteko te opiskelijoita?

Oletko sin~i opas? Oletko sina turisti? Oletko sina urheilija?

Oletko sina autonkuljettaja?

4. JJ.ononmne npe.nno)KeHHH.

Onko han opettaja?

Onko han moskovalainen? Onko han kirjailija?

Onko han amerikkalainen?

M a IIi: Postista voi ostaa kirjekuoria, postikortteja Ja postimerkkeja.

Kioskista voi ostaa sanomalehtia, .. .

Paperikaupasta voi ostaa vihkoja, .. .

Vihanneskaupasta voi ostaa tomaatteja, ...

Opiskelijat kerasivat kesalla sananlaskuja, ...

Opiskelun jalkeen heista tulee opettajia, ...

Tarvitsen kynia, ...

Kokoukseen saapui kirjailijoita, ...

Moskovan ja Pietarin val ilia kulkee junia, ...

KAPPALE 22

KAHDESKYMMENESKAHDES KAPPALE

g

-MiUi Leena tekee?

-Han toimii nykyaan suomalaisten turistien oppaana Pietarissa .

~

-Milloin on opiskelijoiden ilmoittautumisaika?

-Opiskelijoiden taytyy ilmoittautua viimeistaan 16.9. (kuu-

destoista yhdeksatUi).

~

-Menetko yksin kielikurssille?

-En, menen samojen tyttojen kanssa kuin viime kesan~i.

153

152

MONIKON GENETIIVI

reHl1THB MHO)!{eCTBeHHOfO 411CJia

Kukkien hinnat nousevat aina talvella. Uusien sanojen opiskelu on vaikeaa.

Kongressiin tulee monien vieraiden maiden (vieraitten maitten) asiantuntijoita.

Miesten ja naisten eHlma on erilaista.

Pohjoismaalaisten ei tarvitse hankkia passia, kun he matkustavat Pohjoismaissa.

Viela vuosien j~ilkeen h~in muisteli tapausta. 0KOH4aHwi reHHTHBa MH. t.tHcJia: -en, -den, -tten, -ten.

Monikkovartalo

taloikatuilevyikissoisano1teemoi- asem1- koirikesi- ikHvi- kieliihmisi- ma1-

huonei-

tOi-

tei-

soi-

Monikon genetiivi

Monikon partitiivi

-

talojen

taloja

-

katujen

katuja

-

levyjen

levyj~i

-

kissojen

kissoja

-

sanoJen

sanoJa

-

teemojen

teemoja

-

asem1en

asemia

-

koirien

koiria

-

kesien

kesia

-

ibivien

ikHvi~i

-

kielien

kielia

-

ihmisien

ihmisi~i

~ maiden

maita

 

maitten

 

-

huoneiden

huoneita

 

huoneitten

 

~ Widen

to ita

 

Witten

 

-

teiden

teiUi

 

teitten

 

-

soiden

soita

 

soitten

 

06paTHTe BIIHMaHHe:

lukijoi-

 

lukijoiden/-tten

tekijoi-

 

-

tekijoiden/-tten

154

 

 

kahviloikylpylOiikkunoipiiarynoimakkaroiympyroimansikoipyorykoi-

Yksikon nominatiivi tuoli

apteekki pankki banaani

Yksikon partitiivi miesta

naista lasta ihmista kysymysta puhelinta tytarUi askelta

kahviloiden/-tten kylpyloiden/-tten ikkunoiden/-tten paarynoiden/-tten makkaroiden/-tten ym pyroiden/-tten mansikoiden/-tten pyo ry ko iden/-tten

Monikon genetiivi

Monikon partitiivi

tuolien

tuoleja

apteekkien

apteekkeja

pankkien

pankkeja

banaanien

banaaneja

Monikon genetiivi

Monikon partitiivi

miesten

miehia

naisten

naisia

lasten

lapsia

ihmisten

ihmisia

kysymysten

kysymyksia

puhelinten

puhelimia

tytarten

tyWiria

askelten

askelia

QfipaTHTe BHHMaHue: OKOHYaHHe reHHTHBa MOI!<eT npHCOe.llH-

H.SITbC.SI TUK)!{e KOCHOBe MH. YHCJla.

miesten/miehi-

-

miehien

naisten/naisi-

-

na1S1en

lasten/lapsi-

-

lapsien

ihmisten/ihmisi-

-

ihmisien

kysymysten/kysymyksi-

-

kysymyksien

puhelinten/puhelimi-

-

puhelimien

tyUlrten/tytUiri-

-

tyttarien

ves1-

-

ves1en

kHsi-

-

kasien

VUOSI-

-

vuosien

viisi-

-

vnsten

0KOHt.taHHe -en npH6aBJI.HeTC.H KCJIOBaM, B KOTOpblX OCHOBa MH.

4HCJia OKaH~IHBl:leTC.SI Ha KpaTKHH rnaCHhiH i HJIH j.

155

156
Hehov.
MiW veniiWisen kirjallisuuden klassikkoja olet lukenut? Olen lukenut kaikki kuuluisat.
Kuka on sinun lempikirjailijasi'?
-
-
-
-
- Pidatko enemman hiinen novelleistaan vai naytelmisUWn?
- Novelleista, koska hiinen novelliensa tunnelma ja henkilot ovat taval!iselle ihmiselle Jaheisia. NHytelmien henkilot ovat minulle jollakin tavalla etHisia.
g
DIALOGEJA
- Keiden 1 veniiWisten kirjailijoiden teoksista pidat? - Pidiin erityisesti T~ehovista ja Gogolista.
<)

0KOH'IaHl151 -den/-tten npH6aBJI5UOTCH K CJIOBLIM, B KOTOpblX OCHOBa MH. LIHCJia OKaHLil1BaeTc.si Ha .UBa rJiaCHhiX.

0KOHLiaHHe -ten MO)!(eT npH6aBJI.si.TbCH TOJibKO KTeM CJIOBaM, B KO- TOpb!X nepe.u OKOHLiaHHeM napTHTHBa -ta/-Hi CTOHT conraCHhii1. B 3THX CJIOB<IX MO)!(CT ynoTpe6Jl.sJ.ThC.si napaJIJICJlhHO ,npyra51 <jJOpMa, KO- TOpa51 o6p<:UyeTC5! }f.l OCHOBbl MH. 4HCJia 11 OKOH<IaHHR -en (naisten -

naisien).

EcJIH BocHose MH. L!l1CJia nepe.u i CTOHT rnacHbiH o, u, o HJIH y, TO

110KU:.3aTCJlb MH. ·•1 HCJJa i nepeXO)lHT B j KpOMe MHOfOCJJQ)KHbiX CJIOB, OKaHLfHBa!Oll{HXCR Ha ija/ija, Jafla, ra/ra HJIH kka/kka (CM. pa3)lCJI 16).

B cnoaax nma tuoli ocHoBa MH. 4Hcna po.uHTeJlbHOro na.ue)l(a COBna_naeT C HOMHHaTHBOM C)l. 4HCJ1a.

"LUKUTEKSTI

Pietari on suurten taiteilijoiden ja kirjailijoiden kaupunki. Siemi asuivat mm. Pu~kin, Gogol ja Dostojevski, Repin, Haikovski ja SostakovitS. Pietarissa voi tutustua monien Ui!laisten kuuluisien henkiloiden kotimuseoihin. Esimerkiksi Pu~kinin asuntomuseo Moikan rannalla ja Repinin koti Dyynien Hthella ovat suosittuja turistikohteita. Kotimuseoiden esineiden avulla nykyturisti p~W.see kurkistamaan naiden suurten miesten elamiHin ja tyoskentelytapoihin.

Koko Pietarin kaupunki on kuin avoin museo. Sen rakennusten seinien sisilllii, sen katujen ja aukioiden varsilla ja sen siltojen ja kanavien iiiireWi heriiaviit henkiin monien venaHiisten klassikkojen teosten tapahtumat.

~

-Missa konsertissa olit eilen?

-Olin kuuntelemassa nuorten suomalaisten sHveiUijien uutuuksia.

~

-MiUi aiotte tehdH p;;Utsiaislomalla?

-Uihdemme taas Virtasten kanssa Pietariin.

<)

-Tiedatko Koivistojen osoitteen?

-En tiedU, mutta se on varmasti puhelinluettelossa.

SELITYKSIA

1. Keiden veniiliiisten kirjailijoiden teoksista sina pid~it?

I

 

yksikko

monikko

 

Nom.

kuka

ketk~i

 

Part.

keta

keita

 

Gen.

ken en

keiden

 

Adess.

kene!Hi

keilla

 

HARJOITUKSIA

 

I

I. Ca.enatiTe no o6pa3uy.

 

M a IIi:

Lahtevatko vieraatkin kavelylle? -- Kylla. Me lahdemme

i

vieraiden kanssa.

 

UihtevHtko turistitkin ravintolaan? Lahtevatko ulkomaalaisetkin konserttiin'? Uihtev~itko opiskelijatkin kokoukseen'? Lihtevatko oppilaatkin teatteriin? LHhtevatko lapsetkin sirkukseen?

2. flocTaBbTe CI!OBa, )lC:IHHbiC BCK06KaX, B fCHHTHB MH. l.JHCJJa.

Opettaja keskustelee (oppilaat) kanssa. (Oppitunnit) j;;ilkeen on kokous. (Tentit) ede!Hi (opiskelijat) piUi~i lukea paljon. (Pitkiit sateet)

jalkeen tuli pouta. (Kovat pakkaset) jalkeen alkoi sataa Junta. K~ivelimme (uudet rakennukset) ohi. Maantie kulkee Japi (mets~it),

halki (pellot ja niityt). (Sopimukset) allekirjoittaminen alkaa ensi viikolla. (Uudet sanat) oppiminen ei ole helppoa. (Vieraat kielet)

opiskelu on minusta hauskaa. Han ilmaisi (lukijat) mielipiteen kir-

;

157

jasta. (Turistit) matkalaukut kannettiin hotelliin. Talvella (perunat ja porkkanat) hinnat nousevat.

3. f1epeBC.ll,HTC CJIOBOCO'ICTaHH5I H ynoTpe6HTe HX B npe.ll,JIO)!(CHJ-15IX.

PaCTIJ1CaHHe TIOe3.ll,OB, UeHa OBOll.(eH H <iJpyKTOB, a.ll,peca Mara3HHOB, KBapTHpa po.LJ.HTenei1:, npo.ll,a)!(a cysemipos, Ha cTpaHHuax ra3eT, ce- MHHap nepeBO.ll,lJHKOB, MY3b!Ka H3BCCTHhiX KOMTI03HTOpOB, OTHOWe-

HH51 MC)K.LJ.y HaWHMH CTpaHaMH, BhiCTaBKa <iJHHCKHX XY.LJ.O)!(HHKOB,

pacnpo.ll,a)Ka .ll,eWeB1IX TOBapOB.

4. fJepeBe.ll,HTC.

nocne HOBOCTCH 6y.ueT npOri-103 norO.ll,1I. Tiocne TeTIJibiX .ll,O)K.ll,CH Ha'IaJIH pacTH rp11611. YTpOM HX 6y.ll,HT TICHHe TITHU. Y'Il1TCJ15I TIO- WJIH Ha 3KCKypCHIO BMCCTe C Y'ICHHKaMH. f1o MHeHHIO YYHTCJICH JleHa np!Ule)l(Ha5I YYCHHUa. ,QeTH TIOWJIH B fOCTH BMCCTe C pO.ll.J1TC-

J15lMH. B 3TOM Mara3HHe npo.uaeTc51 .ll.CTCKaH O.LJ.e)I(.LJ.a. f1po.uaroTC5I JIH

y sac npOH3se.ueHH5l qmHCKHX nHcaTenei1:? CTy.LJ.eHTaM Ha.uo c.uaTh MHOfO 3K3aMCHOB. ,QopOfH .Ll.0Jl)!(H1I 6hiT1 B XOpOWCM COCT05IHHH Kpyriib!H fO.LJ.. Ha CHery BH.LJ.HCJIHCh CJIC.Ll.hl 3aHUCB.

KAPPALE 23

KAHDESKYMMENESKOLMAS KAPPALE

"- Kuinka kauan olet asunut ta~illa?

- Kaksikymmenta vuotta. Tulin tanne opiskelemaan ja siiUi Hihtien olen asunut HUllla.

<>

-Oletteko te jo byneet katsomassa sen uuden kotimaisen elokuvan?

-Emme ole viel~t. Sehan on ollut elokuvateattereissa vasta kaksi viikkoa.

<>

-Oletteko kayneet BoBoi-teatterissa?

-Emme ole ehtineet viela k~iyd~i, mutta olemme jo hankkineet sinne liput.

15!l

<>

-Missa Te olette oppinut noin hyvin puhumaan suomea?

-Olen opiskellut suomen kielen kursseilla.

PERFEKTI

TiepcpeKT

Oletko ollut Venajalla?

Olen kaynyt Venaj~Hla kolme kertaa. Oletteko olleet Suomessa?

Ovatko h~inen vanhempansa syntyneet Suomessa? Kuka on suunnitellut Helsingin rautatieaseman?

Kun olen juonut aamukahvin ja lukenut lehden, Hihden tyohon. Soittakaa minulle heti, kun olette saapuneet perille.

En ole koskaan tavannut yliopiston rehtoria. He eivat ole asuneet taalla kauan.

Eiko posti ole vielak~Hin tullut?

En ole nahnyt Leenaa kolmeen viikkoon.

06pa3oBaHHe nepcpeKTa:

olla-verbin preesens ja paaverbin infinitiivin vartalo +

r----

-(n)nut/-(n)nyt -(n)neet

Myonteinen perfekti

Kielteinen perfekti

YTBep.UHTeJihHa5l cpopMa

0TpHUaTeJihHa5l cpopMa

olen

asunut

en ole

asunut

olet

asunut

et ole

asunut

on

asunut

ei ole

asunut

olemme

asuneet

emme ole

asuneet

olette

asuneet

ette ole

asuneet

ovat

asuneet

eivat ole

asuneet

olen

syonyt

en ole

syonyt

olemme

syoneet

emme ole

syoneet

olen

tehnyt

en ole

tehnyt

olemme

tehneet

emme ole

tehneet

olen

opiskellut

en ole

opiskellut

olemme

opiskelleet

emme ole

opiskelleet

159

olen

mennyt

en ole

mennyt

olemme

menneet

emme ole

mennect

 

olen

pessyt

en ole

pessyt

olemme

pesseet

emme ole

pesseet

 

olen

tavannut

en ole

tavannut

olemme

tavanneet

emme ole

tavanneet

 

olen

hairinnyt

en ole

hairinnyt

olemme

h~iirinneet

emme ole

hairinneet

OepcpeKT - CllO)!(Ha51 cpopMa rrpowe.nwero BpeMeHH, Koropa51 o6pa3yeTc51 or rnarona olla B rrpe3eHce H rrpHtiaCTH51 rrpowe.uwero BpeMeHH (II partisiippi). (Cp. C o6pa3oBaHHCM OTPHUaTeJlhH011 cpop- Mhl HMrrepcpeKra). fnaron olla crrpHraeTC5l no JlHUaM.

OepcpeKT 0603Hal!aeT .uetkTBHe B rrporue,nweM BpeMeHH, KOTO- poe .UI1HTc51 .no Hacromuero MOMeHTa HllH peJyllhTaTbi KOToporo

BH.[(Hbl B HaCT051IUee BpeM51. ,lJ,eHCTBHC MO)!(eT 6b!Th 3aKOHlJeHHh!M HJlH HC3aKOHl!eHHb!M.

Olen ajatellut sinua usein. - 5I .uyMaiO o Te6e Yacro. ()J,el1cTBHe

Mh!CllHTC51 KaK )J.JlHTeJlbHOe HJlH I10BTOp51IOlUCCC.si, OHO He CB.si3aHO C

orrpe.ueJleHHhiM MOMeHTOM.) Olen asunut taalla viisi vuotta. -.51 )!(H-

By 3,[(eCb I151Tb JleT (T. e. I1p0)!(HJ1 y)!(e WITh JleT 11 ripO,UOJl)!(aiO )!(HTb). Cp. npeJeHc: Asun taalla viisi vuotta. - .51 npo)!(HBy J.necb I151Th ner.

(3.necb npe3eHc HMeer 3HaqeHHe 6y.uyulero BpeMeHH.) Kuka taalla on polttanut tupakkaa? - KTo 3LI.ecb HaKypHn? (,lJ,eH.cTBHe npomornno

.[(0 HaCTOHIUer.o MOMeHTa, HO ero pe3yJihTaT HJlH CJle,Ub! HaJIHUO.) Olen syntynyt vuonna 1965. - .51 po.nHnc.s~ B 1965 ro.ny. Tama

talo on valmistunut jo viisi vuotta sitten. - 3ror .noM nocrpoeH y)!(e

5 11CT TOMy Ha3a,U. (Kor.na f0BOp51T 0 .[(aTe pO)!(,UeHH.si :>KHBbiX JliO,UeH HJ1H 0 BpCMCHH B03HHKHOBeHH51 ropO)J.OB, 3.L(aHHH, rrpe)J.MeTOB, KO- TOpble cyruecrByiDT H CeHLiac, ynorpe6J15JIQT LiaCTO rrepq)CKT, XOT.si H YK<BhiBaeTcH KOHKpeTHoe BpeM.si). Cp. HMnep!JleKT: Aleksis Kivi syntyi vuonna 1834. - AneKcHc KHBH pomwc51 B 1834 ro.lly.

"LUKUTEKSTI Hei Anita!

Olen ollut HHilla Moskovassa nyt kuukauden. Anteeksi, eWi en ole

kirjoittanut sinulle aikaisemmin. Kuten arvaat, minulla on ollut paljon tekemisHL

Aluksi Moskova tuntui minusta kauhean suurelta, mutta nyt

160

olen jo tottunut liikkumaan taalli:i.. Olen oppinut kulkemaan metrollakin. Jos olet joskus nahnyt Moskovan metron kartan, tiedat, etta metron k~iytto ei ole ihan helppoa.

Et voi kuvitellakaan, kuinka iso Moskovan valtionyliopisto on. En ole vielakaan oppinut oikein hyvin suunnistamaan yliopiston alueella. Olen kaynyt kuuntelemassa luentoj?· 1800-luvun venalaisesta kirjallisuudesta seka osallistunut keskusteluharjoituksiin ja kielioppikursseihin. Tarkoitukseni on alkaa kerata aineistoa pro gradu - tutkielmaani varten, mutta en ole viela saanut kirjastokorttia.

Olen huomannut, etta on hyodyllista liikkua kaupungilla' ja keskustella ihmisten kanssa. Silla tavalla olen oppinut paljon puhekielUL En ole viet{ ehtinyt n~ihda kaikkia niita nahtavyyksia, jotka haluaisin nahda, mutta ensimmaiseksi kavin tietysti Kremliss~i ja yhden koko paivan vietin Tretjakovin galleriassa .

Olen saanut myos ystavia. He asuvat kaikki Uissa samassa asuntolassa, ja olemme vietUineet hauskoja i\toja yhdessa.

MiUi sinulle kuuluu? Onko Timo viela soitellut sinulle? K~ivitko syyskuussa Ruotsissa, niin kuin aioit? Ki~joita! Sana tutuille terveisia!

Tiina

SELITYS

1. On hyodyllista liikkua kaupungilla. - none:mo noxo.uHTh no ropo.uy.

Kaupungilla = ulkona, ostoksilla, asioilla, keskustassa.

Q

DIALOGEJA

-Anita, oletko kuullut Tiinasta miWan pitkaan aikaan?

-Joo, sain hHnelta kirjeen eilen.

-No, miten han on viihtynyt Moskovassa?

-Ihan hyvin. Han on opiskellut ahkerasti ja yritUinyt tutustua ihmisiin.

-Onko h~in saanut jo venalaisia ystavia?

-H~in kirjoittaa, etta han on saanut ysUivia.

<>

-En ole tavannut sinua pitbHin aikaan. Missa olet ollut?

-Olen ollut kotona ja lukenut ahkerasti.

-Oletko suorittanut jo tentit?

-En ole suorittanut viela yhUUin tenttia, vaikka olen lukenut

paljon. Aion suorittaa Hihipaivin~i.

6 3a•. 1443

161

 

Соседние файлы в предмете [НЕСОРТИРОВАННОЕ]