А.А. Арзамазов - Койнэ Будинос - общий язык финно-угров
.pdfКойнэ «Будинос» – общий язык финно-угров
varimusa – várakozás varmo – magabiztos varo – korai, korábban varri – vár
varrima – várakozás varsha – héja vashet – egymást vashke – azonnal vaskua – vas vaskuoteja – vasút vasta – feleség vati – elrejt
vatsi – hozzáad
vazha – gyökér, rokonság vazhodi – dolgozik, működik vazma – szántóföld, mező vecha – agy, ész
vechki – szeret, kedvel vechkima – szerelem vechkimo – kedves, szeretett vecho – okos
veda – ló
veji – süllyed, fullad veki – émelyedik, gyűlöl
vekima – hányinger, gyűlölés vekko – vékony
vela – bicikli vela – falu
velamiesa – paraszt veli – ért
velima – megértés, felfogás veljo – csak
velti – magyaráz veltima – magyarázat venna – vásárlás
venni – |
|
vesz, vásárol |
|
venti – |
fekszik, lefekszik |
||
vera – |
válasz |
|
|
verai – |
|
válaszol |
|
veri-veri – cseng, zeng, |
|||
csilleng |
|
||
verji – |
|
próbál, kostol, értékel |
|
verme – |
szabad, lehet |
||
vermi – |
|
tud |
|
vermima – |
rutin, tudás, |
||
képesség, ügyesség |
|||
vermo – |
lehetséges |
||
vermopara – |
lehetőség |
||
verti – сравнивать - |
összehasonlít
vese – рядом - mellett vesti – beszélget vestimusa – beszélgetés veta – víz
veta – álom vetajeza – vízvezeték vetapota – csap
vetatoba – fürdőszoba, vécé vetavasha – vidra
veti – vezet veti – álmodik vetija – sofőr vetti – locsol vetua – pohár vevta – tető vezhi – változik
vezhima – változás vezhti – változtat vichi – őriz, tárol
161
Койнэ «Будинос» – общий язык финно-угров
videka – előváros, külváros, peremváros
vidjo – óvatos vige – egyenesen vigo – egyenes vija – erő
viji – megöl, meggyilkol vijima – megölés, gyilkosság vijo – erős
vijra – vendég vijrakua – szálloda vijratoba – nappali, hall vika – vége
vike – végre, végül
viki – befejeződik, kifogy vikti – végez, befejez vikti – költ
villa – villa
villa – gyapjú, szőr vina – bor
vini – elvisz vira – vér
viri – foglalkozik virimo – foglalt virimusa – óra visa – szünet vishta – folt vita – vita vitlona – péntek vizhi – fut
vizho – zöld, szent
vizza – veszély, veszélyesség vizzi – őriz, vigyáz, fél,
legeltet
vizzo – veszélyes
vjuggi – függ
vjula – |
tető |
||
vjula – |
mennyezet |
||
vjulo – |
fenti |
||
voida – |
ágy |
||
voidi – |
lefekszik |
||
voja – |
|
vaj |
|
voja – |
|
vaj |
|
vojti – |
győz |
||
vojtima – |
győzelem |
||
voka – |
öccs, báty |
||
voli – |
létezik, van |
||
volima – |
létezés, lét |
||
volimo – |
volt, létezett |
||
vona |
– öccs, báty |
||
vonchi – |
átmegy, átjön, átkel |
||
vone – |
hiába |
||
vordi – |
nevel |
||
vordija – |
nevelő |
||
vorki – |
varr |
||
vormi – |
győz |
||
vorsa – |
erdő |
||
vorsi – |
zár, csuk |
||
vorsima – |
zárás |
||
vorsime – |
zárva |
||
vosa – |
árú |
||
vosai – |
elad |
||
vosatala – bolt, ABC, üzlet |
|||
vosateki – |
elad |
||
voshte – |
keresztül |
||
voshti – |
cserél |
||
vozhai |
– |
féltékenykedik, |
|
féltékenység |
|||
vozheo – |
szent |
||
vozhi – |
fordít |
162
|
|
Койнэ «Будинос» – общий язык финно-угров |
|||
vude – |
sőt |
zemo – |
|
eredeti |
|
vui – |
érik |
zengi – |
|
cseng, zeng, csilingel |
|
vui – |
jön, támad, ér |
zunda – |
|
gyűrű |
|
vuimo – |
felnött |
|
|
|
|
vujona – |
jövő |
|
|
|
|
vujono – |
jövő |
Zh |
|
|
|
vunima – feledés |
|
|
|
||
vunti – |
elfelejt |
zhana – |
|
harang |
|
vuosi – |
versenyzik |
zheka – |
|
asztal |
|
vuri – |
varr |
zhepa – |
|
zseb |
|
vursi – |
|
veszekszik |
zhigi – |
ölelkezik |
|
vushi – |
ásít |
zhigtei – |
megölel |
||
|
|
|
zhili – |
csöregedezik |
|
Z, z |
|
|
zhilja – |
|
erdei forrás |
|
|
|
zhjuza – |
pad |
|
zema – |
igazság |
zhozha – |
riadó |
||
zeme? – |
tényleg? |
|
|
|
163
Койнэ «Будинос» – общий язык финно-угров
Будинос-финнский словарь
A, a
a – ei abra – ihme
abri – ihmetellä ache – -han, -hän ada – aivot, järki ado – järkevä adresa – osoite agiа – sisar agmi – olla kipeä agmija – sairas agmisa – sairas agmo – sairas agе – mutta aita – rajaus, aita aiti – aidata
aja – isä
aja-anja – vanhemmat ajandi – erottaa, ero ajda – kasvimaa, puutarha ajga – aika, aikakausi aji – ajaa, ajaa pois
ajja – ruumis ajma – neula ajmi – pistää ajta – apu ajti – auttaa ajvona – setä
ake – ei kukaan akeno – epämiellyttävä
aku – ei koskaan ala – ala-, lattia alas – alas
alja – vaatimattomuus aljo – vaatimaton allo – ala-
aludatoba – makuuhuone aludi – nukkua
ama – aamunkoi amta – vero
amti – antaa, saada amua – aamu amuma – itä amuseva – aamiainen
amusevi – syödä aamiaista ana – syvänne
ana – suu anagja – täti
andesta – anteeksianto andesta / andestima –
anteeksianto andesti – antaa anteeksi ane – niin, sillä tavalla anja – äiti
anjakela – äidinkieli anjama – kotimaa apelsina – appelsiini apra – juomarahat aprila – huhtikuu apro – näppärä areni – kehitys
164
Койнэ «Будинос» – общий язык финно-угров
arenti – kehittää aresa – ikä
ari – puhdistaa arma – intiaanikesä
armasta – parempana pitäminen armasti – pitää parempana,
jumaloida arnja – varjo aro – puhdas arola – puhtaus arsa – naama arsi – ajatella
arte – vieressä, lähellä artmi – onnistua ashki – ajaa reellä ashni – sisältää ashnnimusa – sisältö
asi – panna, asettaa, sijaita, viipyä
askela – askel askeli – askella asma – kaivo asta – aste
astendi – ylittää, astua yli ata – maku
ati – tarjota
atima – kestitseminen ato – makea, maukas attji – kiittää attjima – kiitollisuus auta – auto
avgusta – elokuu avi – avata avija – avain
avima – avaaminen
avime / panchime – avoinna avita – avain
avtora – tekijä azhja – edessä azhje – aikaisemmin
azhjemiesa – presidentti azondi – kertoa
azondi – tiedottaa, kertoa
B,b
babba – isä badja – paju balkona – parveke bama – sivu banana – banaani banka – pankki
bara – uudestaan, jälleen bere – taakse, takaisin berja – takaosa
berje – jälkeen berti – palata bia – kipinä bichi – kutittaa
biji – sytyttää palamaan bileta – lippu
binji – alkaa pudistaa, kääräistä
birda – nappi biri – kestää birima – kestokyky
biro / birijo – kärsivällinen bora – mansikka
borda – siipi bordara – seinä
165
Койнэ «Будинос» – общий язык финно-угров
borditi – innoittaa buda – kasvu, kehitys budi – kasvaa budija – kasvi
busa – linja-auto buskea – naapuri buskea – naapuri buta – tyhmyys buto – tyhmä buto – tyhmä buzha – häntä
C, c
cigara – savuke cima – osoite citrona – sitruuna
Ch
chacha – leikkikalu chagro – vaaleansininen chakke – usein
chali –kellertää, ikävöidä chalo – keltainen chappi hakata
chavo – tyhjä checha – setä
checha – setä (puhuteltaessa itseä vanhempaa miespuolista)
chechanja – täti (puhuteltaessa itseä vanhempaa naispuolista)
chechanja – täti
chechi – hypätä cheko – itsepäinen
chelа pikkusormi, pikkuvarvas
chena –savu, sumu chenga – nauru chengi – nauraa cheni – savuta chenja – sormi chenki – rikkoa
chenkima – rikkomus, rikkominen
chera – taistelu, tappelu chera – salama cherekti – kirkua cheri – hakata
cheri – hakata, iskeä (salamasta)
chiljera – salama chilji – loistaa, säteillä
chiljima – loisto, valaiseminen
chilkiti– puhdistaa chilko – puhdas chine – aivan, täysin
chinere – kokonaan, iäksi chira – seutu
chirkua – hepokatti chiva – vuori, torni chojo – hapan choka – suudelma choki – suudella chonara – hämähäkki chote – erittäin, hyvin chozhi – sihistä
166
|
Койнэ «Будинос» – общий язык финно-угров |
||
chuko – tiheä, sakea |
derima – mekko |
||
chuni – vähentyä |
|
derte – se tarkoittaa sitä |
|
chunima |
– |
väheneminen, |
dija – raha |
vähentyminen |
|
dijatomo – ilmainen |
|
chuniti – vähentää |
dir – kauan |
||
chunkima – kapeneminen |
djujti – koota, kerätä |
||
chunko – kapea |
|
domba – kumpu |
|
chupi-chupi – suudella |
dongi – tönäistä |
||
chupo – laiha, hoikka |
dugda – pysäkki |
||
chura – värttinä |
|
dugdi – pysähtyä |
|
chura – tukipuu |
|
dugditi – pysäyttää |
|
chushi – polttaa |
|
duno – pyhä |
|
chushoi – leikata hiukset |
durinza – ampiainen |
||
chushoima – kampaus |
dzhirja – portti |
||
chuski – luistaa |
|
|
|
chuzhaja – isoäiti |
E, e |
||
chuzhanja – mummo |
|
||
chuzhi – syntyä |
|
echo – lihava |
|
chuzhima – syntymä |
edes – edes, vaikka |
||
chuzhimalona – |
syntymäpäivä |
eike – voi olla |
|
chuzhimo – veli-, sisar- (sama |
eike – ehkä |
||
isä ja äiti) |
|
|
eja – yö |
chuzhiti – synnyttää |
ejama – pohjoinen |
||
|
|
|
ejaseva – illallinen |
D, d |
|
|
ejasevi – syödä illallista |
|
|
|
ejedara – pohjoinen |
dara – seutu, puoli |
ekologia – ekologia |
||
darba – näytelmä |
|
ekseja – kuningas, hallitsija |
|
darti – rajoittaa |
|
eksho – kylmä |
|
dartima – rajoitua |
ekshokana – jääkaappi |
||
data – päivämäärä |
ekti –jäätyä |
||
davirti – pyrkiä |
|
ela – leipä |
|
de – mutta, joskin |
elektra – sähkö |
||
decembra – joulukuu |
eli – elää, selviytyä |
||
dedja – reki |
|
|
elida – asunto |
|
|
167 |
|
Койнэ «Будинос» – общий язык финно-угров
elidi – vuokrata asunto |
ergi – laulaa |
elija – eläin |
ergija – laulaja |
elijo – elävä |
ergima – laulaminen |
elima – elämä |
erio – erilainen, eri- |
elimatasa – elintaso |
erjbi – iskeä |
elinta – huoneisto |
erjma aarre |
elintodija – yhtiövastike |
erriti – ärsyttää |
eliti – elpyminen |
ertja – kylkiluu |
elitima – elpyminen |
erttem – kuin |
eliusa – aluepiiri, seutu |
esa – ovi |
eljni – pitää hauskaa |
eserma – neuvo |
elni – olla vihamielisissä |
etazha – kerros |
väleissä |
eveu – ei |
elnija – vihollinen, vihollistaho |
evra – euro |
em – olla |
ezela – tyydytys |
ema – lääke |
ezeli – saada tyydytystä |
emezha – vihannekset |
ezhi – kiivetä, edetä |
emi – suudella |
ezhima – eteneminen |
emija – lääkäri |
ezi – syttyä palamaan |
emja – tokkopa? niinkö? |
ezti – sytyttää |
empara – tavara |
|
empara – omaisuus, irtain |
F, f |
enecha – vadelma |
|
energia – energia |
febrara – helmikuu |
eno – kyllä, niin |
firma – firma |
enti – ympäröidä |
foka – lämpötila |
entima – ympäröiminen |
fokakadjma – valkosipuli |
ento – pyöreä |
frutta – hedelmä |
epita – rakentaminen |
futbola – jalkapallo |
epiti – rakentaa |
|
erdo – laakso |
G, g |
ere meni – mennä pois |
|
ere tuli – tulla pois |
gara – ääni |
erea – virta, suuntaus |
garazha – autotalli |
erga – laulu |
gari – meluta |
|
168 |
Койнэ «Будинос» – общий язык финно-угров
gazanajta – kaasuhella |
ilma – ilma, taivas |
||
geljo – köyhä |
ilma – ilma, taivas |
||
gepa – lammikko |
ilmara – jumala |
||
gergi – sivellä, hyväillä |
ilmashjora – avaruus |
||
gerla – aisakello |
ilvisa – taivaanranta |
||
gida – piha |
ima – nänni |
||
gima – ukkonen |
ima – ihme |
|
|
gima-charda – ukkonen |
imi – imeä |
|
|
gona – villa |
imilgo |
– |
kummallinen, |
gozhti – kuvata |
käsittämätön |
||
gozhtima – kuvaaminen |
imti – antaa rintaa |
||
gudi – kaivaa |
indi – näyttää, osoittaa |
||
gudria – jyrinä |
ineo |
– |
merkityksellinen, |
guja – käärme |
mahtava |
|
|
gura –melu |
ineomiesa – presidentti |
||
|
informacia – tieto |
||
I, i |
ingole – paitsi |
||
|
injena – paikka |
||
iba – ampuminen |
injeta – tilanne |
||
ibi – ampua |
inji – sijoittua, sijaita |
||
ibima – ammunta |
injimo – olla sijoittunut |
||
ibita – ase |
injti – sijoittaa, asettaa |
||
idi – puolustaa |
inmiesa – henkilö |
||
idizi – puolustautua |
innea – henkilö (nainen) |
||
ievi – tiedottaa |
ipiti – opastaa |
||
iga – pentu, poikanen (eläinten, |
ipitisa – opastaja |
||
lintujen) |
ipsa – haju, maku |
||
iklona – maanantai |
ipsi – haista |
||
iksero – tavallinen |
ipso – maukas, aromaattinen |
||
ikte perka – yhden kerran |
irdekizi – olla kiinnostunut |
||
ikti – yhdistää |
jostakin |
|
|
ikto – yhtenäinen |
irdeko – mielenkiintoinen |
||
iljo – raaka |
irzi – aavistaa |
||
iljsi – nyyhkyttää, läkähtyä |
ishe – vähän, hieman |
||
iljti – saattaa |
isho – pieni |
|
|
169 |
|
|
|
Койнэ «Будинос» – общий язык финно-угров
isi – itse, itsenäinen isna – ikkuna
iso – oma istoria – historia istuda – tuoli istui – istuutua
ito – nopea, pikainen
ivardi – käydä suihkussa, kylpeä
izhia – hattu
J, j
ja – asti
ja – virta, joki jadi – kysellä jadima – kysymys
jaki – jakaa, jakaa osiin jakita – osa, osasto jaksera – sorsa
jakshi – punertua, punastua jaksho – punainen jakstera – punajuuri
jala – jää
jalakana – jääkaappi jali – jäätyä
jalmi – tukea jalui-jalui – kävellä jalvi – kävellä
jamdi – valmistaa, valmistaa ruokaa
jamdizi / pezizi – valmistautua jamdo – valmis
jani – ulvoa januara – tammikuu
jarva – järvi jasa – jäsen jatki – jatkua
jatti – kiihottua, kiihtyä jattima – kiihottuminen jattima – kiihottuminen,
kiihtyminen java – metsä, lehto je – kyllä, niin jega – kellari jela – maito jelavjula – kerma jemi – kadota
jemima – katoaminen jemti – kadottaa jemtima – menetys jeni – sytyttää, tuhota jenko – valoisa jenti / etti – sytyttää jera – hirvi
jera – puro, lähde jesha – perhe
jeti – koskettaa, koskea jeva – uutinen, viesti jevakora – sanomalehti jevi – tiedottaa
jeza – ihmiset, yhteiskunta jezamiesa – yhteiskunnan
jäsen jibirti – alistua jigi – koputtaa jikva – tanssi jikvi – tanssia jikvi – tanssia
jikvisa – tanssija
170